tag:blogger.com,1999:blog-8943537390759690202024-02-21T06:33:25.821+02:00Arto Viitaniemen nettipäiväkirjaTähän päiväkirjaan pyrin kirjoittelemaan mielipiteitä ja kommentteja ajankohtaisista, lähinnä politiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Varmaankin liikutaan aika laajoilla alueilla globaaleista paikallisiin asioihin.
Tervetuloa lueskelemaanArto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.comBlogger81125tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-74921325499869051982017-02-14T15:22:00.000+02:002017-02-14T15:23:10.689+02:00Soten valinnanvapaus on pelkkä kuplaSipilän hallituksen sote-hankkeen keskeisimpiin perusteluihin kuuluu propaganda terveyspalvelujen valinnanvapauden avautumisesta. Erityisesti Kokoomus hehkuttaa tätä innokkaasti. Mutta tuoko sote mitään uutta valinnanvapautta nykyiseen tilanteeseen nähden tai ylipäätään? Nykyäänhän lain mukaan kaikilla on oikeus valita hoitava lääkäri ihan mistä firmasta tahansa. Edellytyksenä on vain se, että on riittävän paksu lompakko.<br />
Kun tarkastellaan sote-hankkeeseen liitettyä valinnanvapausasetelmaa vähän syvemmaltä, niin huomataan, että valinnanvapaus on hyvin kyseenalaista, jos sitä on ollenkaan.<br />
Jos sote toteutuu esitetyssä muodossaan, niin silloin palvelujen järjestäjä – tässä tapauksessa makuntahallinto – valitsee palvelujen tuottajat. Palveluja käyttävällä asiakalla ei tähän valintaan ole mitän sanomista. Palvelujen tuottajat puolestaan valitsevat ja palkkaavat ne lääkärit, jotka käytännössä kohtaavat asiakkaan. Tähänkään valintaan asiakkaalla ei ole mitään sanomista eikä liioin palvelujen järjestäjälläkään silloin kun kyse on yksityisestä tai kolmannen sektorin palvelutuottajasta.<br />
Palvelujen käyttäjän valinnanvapaus sote-hankkkeen kaavailujen mukaan on siinä, että voi valita muiden valitsemista palvelutuotajista sen, jonka palveluja aikoo käyttää. Julkisen, yksityisen tai kolmanen sektorin tuottajan. Ja palvelutuottajien valitsemista, heidän palkkalistoillaan olevista lääkäreistä, asiakas voi yrittää valita hoitavan lääkärin.<br />
Tämä näennäinen valinnavapus on kuitenkin ansa. Nimittäin tämän jälkeen asiakas on sidottu vuodeksi siihen mitä tuli valittua. Vaikka palvelujen tuottaja osoittautuisi huonoksi, ei sitä voi vaihtaa. Vaikka palvelutuottaja ei tarjoaisikaan valitun lääkärin palveluita, ei valintaa voi muuttaa.<br />
Nykyinenkin käytäntö tervyspalveluissa on varsin karua asiakkaan valinnavapauden kannalta, olkoon sitten kyse julkisesta tai yksityisestä toiminnasta. Kun Järvenpäässä lakkautettiin erittäin hyvä omalääkärisysteemi, niin tylysti ilmoitettiin, että tästä lähtien hoitava lääkäri on se joka on vapaana. Näin se on myös yksityisillä toimijoilla. Valinnanvapaus on rikkaitten etuoikeus.<br />
Kokoomuksen ja muun oikeuiston ajama ns. valinnavapaus osoittautuukin kuplaksi, jonka perimmäinen tavoite on tehdä tulonsiirto julkiselta sektorilta suurille yksityisille terveysfirmoille. Ihmisten tervystarpeet ovat tässä vain väline.<br />
Muuten olen sitä mieltä, että sote-hanke on hylättävä.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-43225567735465956912015-04-23T17:29:00.000+03:002015-04-23T17:29:07.897+03:00Tätäkö ne kutsuvat demokratiaksi?SKP:n listoilla olleelle ehdokkaalle tehtiin vaalien jälkeen tarjous haastattelusta radioon, aiheesta miten pienpuolueiden näkyvyyttä saataisiin paremmaksi. Kysymyksenasettelu aiheuttaa varmaan monissa jonkinlaisia kiukunpurkauksia. Olihan tiedotusvälineiden vaalikampanja kokonaisuudessaan ennennäkemätöntä pienpuolueisiin kohdistuvaa syrjintää ja boikotointia.<br />
<br />
Verovaroin ylläpidettävän Ylen johtamana vaaleista tehtiin mediassa kahdella tapaa rajattu sirkus. Ensinnäkin, jo hyvissä ajoin määriteltiin ja ylläpidettiin koko kampanjan ajan hallitutuksen asettamaa poliittista agendaan, jossa oli lupa puhua vain sellaista kysymyksistä kuten julkisen sektorin velkaantumisen pysäyttäminen ja menoleikkaukset sekä kaatuneen sote-hankkeen uudelleen elvyttäminen. Ulkopolitiikan alueella nostettiin tietoisesti hallituksen ministereiden toimesta räikeä propaganda Venäjä-uhkasta ja Nato-vyörytys. Nämä teemat toistuivat kaikissa vaalikoneissa, lehdissä ja tv-keskusteluissa.<br />
<br />
Toiseksi, mediassa eduskuntavaalit tuotiin esiin vain eduskuntapuolueiden välisenä kisailuna. Galluppien uutisoinnissa Keskustasta tehtiin vaalivoittaja jo monta kuukautta ennen vaaleja. Mielipidemittausten uutisoinnilla vakuutettiin äänestäjiä siitä, että muita vaihtoehtoja ei ole olemassakaan. Television vaalikeskustelut toistuivat toistensa kaltaisina päivästä toiseen vain eduskuntapuolueiden ympärillä ja usein vielä vain neljää suurinta puoluetta esillä pitäen. Vaalikoneiden vastausten raportoinnissakin oli oikein nähty vaivaa karsimalla muiden kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaitten vastaukset pois julkisuudesta. Kun pienpuolueista sitten kerran jotain kerrottiin, niin ne kuvattiin puutarhatonttuina, joilla ei ole jakoa politiikan alalla. SKP:n ohjelmasta esitettiin räikeän valheellinen kuva.<br />
<br />
Kun tähän lisätään vielä taloudellisten resurssien räikeä eriarvoisuus, alkaa kuva demokratia surkeasta tilasta hahmottua kokonaisuudessaan. Eduskuntapuolueiden valtaa ja toimintaedellytyksiä pönkitetään verovaroilla vaalikaudessa lähes 150 miljoonalla eurolla pelkästään puoluetukena ja sen lisäksi ne voivat palkata suuren joukon työntekijöitä valtion varoin. Vaalikampanjassa näkyi myös selvästi se miten suurpääoma panostaa oikeistopuolueisiin suunnattomia summia.<br />
<br />
Se, että Suomessa ei ole kaikilla puolueilla edes vähäisessä määrin tasapuoliset edellytykset osallistua vaaleihin, ei sulje pois itsekritiikin tarvetta. Koko vasemmisto koki rökäletappion, SKP muiden mukana. Vaalikampanjaa, politiikan tekemisten tapoja ja vaalitulosta pitää arvioida perusteellisesti. Johtopäätökset on tehtävä aikanaan.<br />
<br />
Yksi on kuitenkin varmaa. Vaalit eivät ole läheskään ainoa vaikuttamisen keino. Päinvastoin. Jo huomenna on ryhdyttävä tekemään politiikkaa työväenliikkeen perinteeseen ja nykypäivään kuuluvavalla tavalla - ihmisten kanssa ja ihmisten keskellä. Vaalien tuloksena ei muuttunut mikään, ellei sitten huonompaan suuntaa. Muutos tulee yhteisen kamppailun tuloksena.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-27233096101984360532015-04-16T12:32:00.000+03:002015-04-16T21:49:13.983+03:00 Eläkkeitä on korotettava heti 100 euroa kuukaudessa!Ylisuuriksi paisuneiden työeläkerahastojen arvo on vuonna 2015 kohonnut 177 miljardiin euroon. Nuo varat kuuluvat nykyisille ja tuleville eläkeläisille, ne eivät ole hallituksen ja eduskunnan omaisuutta vaikka ne tekevätkin päätöksiä monista eläkkeisiin liittyvistä asioista. Eduskunnan päätöksillä eläkkeiden indeksejä on rukattu niin, että niiden ostovoima on heikentynyt. Myös eläkekertymien sääntöihin on tehty monia eläkkeitä heikentäviä muutoksia. <br />
<br />
Viimeisin törkytemppu oli hallituksen vuoden 2014 kehysriihessä tekemä yksipuolinen päätös työeläkkeiden noston jäädyttämisestä 0.4 prosenttiin vuonna 2015. Taitettu indeksikin olisi tuottanut yli yhden prosentin. Toimenpiteellä siirrettiin eläkeläisille kuuluvaa osuutta yhteensä yli 100 miljoonalla eurolla eläkerahastojen ja sitä kautta eläkejohtajien palkkojen ja bonuksien lihottamiseen. Valtion ja kuntien taloutta tällä tempulla heikennettiin koska ne jäävät paitsi tuon korotuksen verotuottoja.<br />
<br />
Eläkerahastojen varoja on käytettävä eläkkeiden korotuksiin. 100 eron korotus eläkkeisiin ei edes pienentäisi eläkerahastojen pääomaa, mutta se parantaisi eläkeläisten toimeentuloa huomattavasti. Se toisi noin 1,5 miljardia euroa lisää ostovoimaa kansantalouteen, jonka seurauksena myös työllisyys kohenisi ja talouden pyörät saisivat lisää vauhtia.<br />
<br />
Nyt työntekijöiden ja yrittäjien kokoamia eläkevaroja käytetään riskisijoittamiseen (hedge-ym.rahastoissa) suurempien voittojen tavoittelemiseksi ja eläkejohtajien palkkojen ja bonusten kohottamiseksi. Menettely on moraalitonta ja vaarantaa koko järjestelmän toimivuuden. Eläkkeiden korotus olisi alku terveelle elvytyspolitiikalle, josta hyötyisivät kaikki. <br />
<br />
Nyt tarvitaan suunnan muutos talouspolitiikkaan. Myös työeläkejärjestelmä kaipaa itse asiassa täysremontin. Ratkaisevaa on työntekijöiden ja eläkeläisten päätösvallan lisääminen järjestelmän hallinnon kaikilla tasoilla.<br />
<br />
ARTO VIITANIEMI<br />
Eduskuntavaaliehdokas (SKP)<br />
Järvenpää<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-32365397067552681782015-03-13T14:20:00.005+02:002015-03-13T14:20:59.795+02:00Ikäihmisten kurittaminen on lopetettava!Eläkkeitä on leikattu yli kahdenkymmenen vuoden kuluessa erilaisilla indeksien rukkauksilla ja eläkekertymien heikentämisillä. Hyvin monien eläkeläisten tulokehitys on jäänyt tästä syytä reaalisesti miinusmerkkiseksi. Pitkään jatkuneen suurtyöttömyyden ja pätkätöiden lisääntymisen seurauksena eläketaso jää monilla eläkkeelle siirtyvillä alun perin erittäin alhaiseksi. <br />
Erityisesti Kataisen/Stubbin hallituksen toimesta ikäihmisiä on alettu syyllistää kuntien ja valtion talouksien rapauttajina. On keksitty yleismääritelmä, eli kestävyysvaje, jota käytetään lähes minkä tahansa oikeistolaisen talous- tai rakennepoliittisen hankkeen perusteluna. Sillä perustellaan kuntien pakkoliitoksia, sote-hankkeita, koulujen keskittämisiä jne.<br />
Kestävyysvajeella perustellaan myös toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa julkisanottujen päämäärien kanssa. Esimerkkinä eläkkeisiin vuodenvaihteessa tehty operaatio, jolla lakisääteisestä indeksikorotuksesta suurin osa leikattiin eläkeläisiltä pois. Toimenpidettä perusteltiin säästösyillä, mutta tosiasiassa se oli tulonsiirto eläkeläisiltä eläkeyhtiöille. Tällä törkeällä toimenpiteellä heikennettiin eläkeläisten toimeentuloa ja kuntien verotuloja. Eduskuntapuolueet ovat omilla toimillaan aiheuttaneet eläkeläisten taloudellisen aseman heikkenemisen ja siten kasvattaneet julkisia menoja ajamalla heidät toimeentulotuen asiakkaiksi.<br />
Suomessa on kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja keskimääräinen eläke oli vuonna 2013 1549 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen eläke oli vain 1376 euroa kuukaudessa. Tämä kertoo sen, että hyvin suuri osa eläkeläisistä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Eläkkeiden heikennykset luonnollisesti kiihdyttää tätä kehitystä.<br />
SKP:n perusturva-aloite 1200 euron tulosta verottomana kuukaudessa parantaisi eläkeläisten asemaa huomattavasti. Se voidaan toteuttaa siten, että eläkkeitä korotetaan palauttamalla niihin vuosien varrella tehdyt erilaiset leikkaukset. Lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat, joilla turvataan 1200 euron nettotulot kuukaudessa niille eläkeläisille, joiden tulotaso ei siihen muuten yllä. Myös toimeentulotukeen sekä asumis- ja muihin tukiin on turvattava riittävät resurssit. Verotettavan tulon alarajan nostolla voidaan edesauttaa perusturvan toteutumista.<br />
Julkisen talouden ongelmien syy ei todellakaan ole ikääntyvien ihmisten lukumäärä, vaan eläkkeiden ja sosiaaliturvan liian matala taso.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-21783357482631762082015-03-02T19:19:00.001+02:002015-03-02T20:20:21.180+02:00Kyse on tulonjaosta<br />
Hiljattain saimme tietoomme selvityksen varallisuuden jakautumisesta maailman mitassa. Kävi ilmi, että kaikesta maailman varallisuudesta noin 50 prosenttia on yhden prosentin hallussa. Kyse on niin mittavista summista, ettei sitä tavallinen ihminen edes käsitä. Voi vain kysyä miten se on mahdollista?<br />
Varallisuus ei ole syntynyt itsestään, vaan se on kasautunutta työtä. Varallisuus on työn tulosta, joka on keskittynyt harvojen omaisuudeksi. Se kuuluu kapitalistisen järjestelmän luonteeseen, jossa toisten tekemän työn tulokset voidaan anastaa tuotantovälineiden omistamisen perusteella. Muutoin tällainen ei edes olisi mahdollista. Tämä sama ilmiö on nähtävissä myös Suomessa - rikkaudet keskittyy harvojen omaisuudeksi. <br />
Varallisuuden ja rikkauksien keskittymisen kääntöpuolella on laaja osattomuus ja köyhyys. Perimmiltään kyse on vääristyneestä tulonjaosta. Työntekijöiden saama palkka ei ole missään kohtuullisessa suhteessa heidän tekemänsä työn arvoon nähden. Sosiaaliturva ja eläkkeet ovat inhimillisesti katsoen alamittaisella tasolla.<br />
Yhteiskunnallisen toiminnan - luokkataistelun - pääkysymys kulminoituu juuri tähän ristiriitaan. Tästä on ja täytyy olla kyse myös eduskuntavaaleissa.<br />
<br />
* * *<br />
<br />
Suomessa on periaatteessa olemassa lakiin perustuvat minimipalkat. Työehtosopimusten yleissitovuus turvaa alakohtaisesti niihin kirjatut minimitaulukkopalkat. Alimmat taulukkopalkat esimerkiksi palvelualoilla liikkuvat noin 1 500 euron nurkissa kuukaudessa, joka ei todellakaan ole paljon.<br />
SKP esittää vaaliohjelmassaan minimipalkkalain säätämistä niin, että alin palkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Tällä olisi merkittävät vaikutukset tulonjakoon työn ja pääoman välillä varsinkin kun minimipalkka sidotaan indeksiin, ettei omistava luokka pääse inflaatiota hyväksi käyttäen mitätöimään näitä vaikutuksia. Käytännössä lakisääteinen minimipalkka tarkoittaa sitä, että alinta työehtosopimusten taulukkopalkkaa säädeltäisiin lailla.<br />
Toinen SKP:n tulojaon oikeudenmukaistamiseen vaikuttava vaalitavoite on perusturvauudistus, jossa esitetään 1 200 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle, joka tähän tulotasoon ei muuten yllä. Tavoite on lievästi nykyisen köyhyysrajan yläpuolella eikä siten mikään maailmoja kaatava hanke. Tällä toimenpiteellä korjataan monien eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloa. Myös tulonjakoon tällä on tervehdyttävä vaikutus.<br />
Tulonjaon muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi heijastuu yhteiskuntaan laajemminkin. Tulojen lisäys kaikkein pienituloisimmille tarkoittaa lisää ostovoimaa, lisää tuotantoa, lisää työllisyyttä, lisää verotuloja, lisää parempia palveluja. Sanalla sanoen elvyttävintä politiikkaa ikinä. <br />
<br />
* * *<br />
<br />
Jotta tulonjakopolitiikka ei olisi pelkkää tulonlisäystä pienituloisille, tarvitaan tasapainottavia toimenpiteitä. Varallisuuden räikeää keskittymistä, joka siis on seurausta vääristyneestä tulonjaosta, on rajoitettava paitsi tulonsiirroilla myös veropoliittisin toimenpitein. Pääomapuolen verotusrakennetta muuttamalla saadaan lisää tuloja muun muassa perusturvauudistuksen toteuttamiseen.<br />
Ensitöikseen on palautettava varallisuusvero ja sellaisella tasolla, jolla rikkauksien liikakeskittymistä voidaan hallita. Nyt kun pörssiyhtiöt ovat jakamassa yhtiöiden tuloksista suurimmat osingot kuin koskaan, on niistä pääomatulojen verotusta kiristämällä otettava entistä paksumpi siivu yhteiskunnalle.<br />
On vihdoin korjattava sellaiset suuret mokat kuten yritysten kela-maksujen poisto ja yhteisöveron täysin perusteeton alentaminen. Kuntien verotulojen ja resurssien parantamiseksi on kuntavero muutettava progressiiviseksi ja laitettava myös pääomatulot kuntaverotuksen piiriin.<br />
Kaikki tämä kuulostaa ehkä liian suurisuuntaiselta, mutta suuri on vääryyskin, joka on oikaistavana.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-1158048219225822392015-02-16T17:02:00.001+02:002015-02-16T17:02:17.679+02:00Propaganda ja todellisuus<i>Voi olla, ettei meidän maassa kaikki suju<br />
niin kuin pitäisi.<br />
Mutta kukaan ei voi kiistää ettei propaganda<br />
ole hyvää.<br />
Jopa nälkää näkevien on myönnettävä<br />
että kansanhuoltoministeri pitää hyviä puheita.</i><br />
<br />
Näin kuvasi Bertolt Brecht maanpakolaisena Saksan tilannetta ennen toista maailmansotaa runossaan Propagandan välttämättömyydestä. <br />
Eduskuntavaalien lähestyessä on meidän maassamme propaganda alkanut käydä jo suorastaan ahdistavaksi. Meillä ei pelkästään ministerit ja hallituspuolueet jyrää kaikista tuuteista omaa sanomaansa, vaan myös eduskunnan ns. oppositiopuolueet ovat yhtyneet kuoroon. Nyt totuus ja realismi ovat halpaa tavaraa. <br />
Kansalaiset saavat kuulla miten he ovat eläneet yli varojensa ja kasvattaneet valtion velkaa huikeisiin mittoihin vaikka ministerit ovat sydän verestäen leikanneet menoja ja vieneet lapsilta leivän suusta. Erityisen ansiokkaasti kaikki eduskuntapuolueet syyllistävät vanhuksia, jotka eivät suvaitse kuolla riittävä nuorina, vaan uhkaa ikääntymällä viedä koko maan konkurssiin.<br />
Reaaliansioita jo kolmena perättäisenä vuotena alentanutta tupo-sopimusta on heidän mielestään nyt aivan välttämätöntä jatkaa seuraavan eduskuntakauden ajan, jotta työpaikkoja saadaan lisättyä. Kukaan ei muista eikä välitä siitä, että työttömyys on lisääntynyt taas ennätysmittoihin.<br />
Muukalaisviha ja rasismi ovat nykyään jo kestoperusteluja, kun halutaan osoittaa suomalaiselle köyhälle kenen syytä hänen köyhyytensä muka on ja usuttaa kurja vielä kurjemmassa asemassa olevan kimppuun. <br />
Julkiset sote-palvelut ja kunnat ovat kaikkien eduskuntapuolueiden hampaissa. Kuntien itsehallinto ja kunnallinen demokratia, vaikkakin vajavaiset, ovat niille kaiken pahan alku ja juuri. Sote-hanketta, jolla on tarkoitus pistää sileäksi tämä sisäinen syöpäläinen, ei olisi olemassa eduskuntapuolueiden yhteistä tahtoa. Tämän hankkeen perusteluista saa suurennuslasilla etsiä totuuden siementä.<br />
Valtaeliitti muistuttaa alvariinsa myös siitä miten kreikkalaiset ovat muka kupanneet koko Eurooppaa ja erityisesti suomalaisia. Saksalaiset ja ranskalaiset pankin ja niiden suomalaiset edusmiehet ovat hiljaa kuin kusi sukassa, ettei kukaan vain huomaisi, että Kreikan lainoituksessa oli kyse tulonsiiroista finanssikeinottelijoille.<br />
Jos pelko ja harhat eivät ole vielä tämänkään jälkeen vallannut kansalaisten mieliä, niin ainahan on Venäjä, Venäjä, Venäjä. Media ja valtaeliitti ovat tehneet naapurimaastamme demonin, joka muka uhkaa jo lähes kaikkia maita. Natoon pitää tunkea keinolla millä hyvänsä. <br />
Brecht lopettaa runonsa pohdintaan propagandan tarkoituksesta:<br />
<br />
<i>Vielä yksi asia panee vähän epäilemään<br />
propagandan tavoitteita: mitä enemmän meidän maassa<br />
on propagandaa<br />
sitä vähemmän on kaikkea muuta.</i><br />
<br />
Tämä on suomalaisten hyvä muistaa, ettei käy kuten Saksassa 1930-luvun lopulla. Onneksi vaaleissa on mukana SKP, jonka vaaliohjelma perustuu rehelliselle arviolle maan taloudesta ja kansalaisten tilanteesta. <br />
<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-70123739892121594292015-02-14T16:10:00.001+02:002015-02-14T16:32:22.370+02:00Järjettömiä säästöpäätöksiäKataisen/Stubbin hallitukset ovat tehneet päätöntä säästöpolitiikkaa yrittäessään ratkaista EU:n talouskriisiä. Säästöpäätökset ja muut hankkeet kuten sote-soppa, ovat vailla perusteita tai sitten niitä perustellaan valehtelemalla suut silmät täyteen. Vaaleissa kokoomuksen kanssa kilpailevat eduskuntapuolueet ovat kaikki samassa umpikujassa, ne eivät oikeasti esitä mitään vaihtoehtoa nykymenolle.<br />
Oikeistolaisen politiikan järjettömyydestä ehkä kuvaavin esimerkki on eläkepolitiikan alueella tehdyt ratkaisut. Eläkkeitten indeksikorotuksiahan on peukaloitu säästämisen nimissä jo 90-luvun alun lamakaudesta alkaen. <br />
Eläkeleikkauksia on joka kerta perusteltu valtiontalouden ja myös kuntatalouden parantamisella, näin myös viimeisintä eläkeindeksin typistämistä, joka astui voimaan vuoden alusta. Tosiasiassa eläkkeiden korotuksen leikkaaminen ei hyödytä valtiota eikä kuntia, päinvastoin molemmat menettävät eläkeläisiltä saamatta jäävän eläketulon korotuksen verotulot.<br />
Eläkkeiden leikkaamisesta koituu kunnille ja kelalle lisämenoja myös siksi, että pienituloisimmat eläkeläiset joutuvat turvautumaan entistä useammin toimeentulotukeen ja asumistukeen. Hyödyn tästä järjettömyydestä saavat yksityiset eläkeyhtiöt, joille jää entistä suurempi resurssi finanssikeinotteluun ja voittojen kippaamiseen veroparatiiseihin.<br />
Myös eläkeiän korottamiseen tähtäävät hankkeet toimivat pidemmälle ajatellen käytännössä eläkeyhtiöiden eduksi ja julkinen sektori jää nuolemaan näppejään. Kun nyt ihmiset pakotetaan eläkeikää korottamalla jatkamaan työssäkäyntiä entistä sairaampina, niin poistuma muonavahvuudesta kiihtyy ja eläkeyhtiöiden ökypomot nauravat partaansa.<br />
Samaan aikaan ja vailla minkäänlaista tunnontuskaa omista tekemisistä, vanhenevaa väestöä syyllistetään julkisen sektorin velkaantumisesta ja kaikenlaisista keksityistä kestävyysvajeista.<br />
Voisi kuvitella, että suomalaisten eläkeläisten mitta olkaa olemaan täysi. Minun ainakin on ja siksi olen ehdokkaana.<br />
PS<br />
Viime lauantaina 14.2. puolueet kampanjoivat Järvenpään torilla jo vähän suuremmalla joukolla. Paikalle ilmaantui myös valtionvarainministeri, kait lähinnä omia joukkojaan tukemaan. Mutta kun ministeri paikalle vaivautui, niin päätin kysäistä eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaamiseen järkevyydestä ja ennen muuta miksi demarit tällaisessa ovat mukana.<br />
Ministeri kiisti, että tämä olisi demareitten tekemä juttu eli: ei me mutta pojat. Sen sijaan demarit ottavat bointsit siitä, että korotetaan kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, jolla kyseinen eläkekorotuksen leikkaus korvataan osalle eläkeläisistä. Eläkeläiset eivät kuulemma häviä mitään.<br />
Mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Tämä tarkoittaa sitä, että kunnilta leikataan verotuloja, joka sitten paikataan korottamalla kunnallisveroa. Kun kunnallisvero on tasavero, joka kohtelee ankarimmin kaikkein pienituloisimpia, johtaa tämä ministereitten hiekkalaatikkoleikki siihen, että eläkeläiset yhtä kaikki maksavat leikin viulut.<br />
Olisikohan liikaa vaadittu, että valtionvarainministeriltä edellytettäisiin edes jonkinlaista talouspolitiikan tuntemusta. Näin on pakko todeta, ettei tarvitse olla sitä mieltä, että ministeri saattaa pitää torikansaa pilkkanaan.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-2712125276627472172015-02-13T17:07:00.000+02:002015-02-13T17:08:50.613+02:00Sote-hanke on hylättävä!<b>Jyrki Kataisen</b> hallituspuolueet vasemmistoliitosta kokoomukseen kirjasivat hallitusohjelmaan sote-hankkeen, jonka tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen suuriin alueellisiin yksiköihin, joille annettaisiin palvelujen järjestämisvastuu ja niistä päättäminen. Myös palvelujen rahoitusrakennetta on tarkoitus muuttaa sekä laajentaa yksityisten palvelutuottajien osuutta.<br />
Sote-hanke ei kuitenkaan ottanut tuulta purjeisiinsa ennen kuin eduskunnan oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset riensivät uusliberalismin hengessä tukemaan sitä. Hanke sai tässä yhteydessä konkreettisemman sisällön ja hallitus valtuudet valmistella sitä koskevaa lakiesitystä ilman pelkoa opposition häiriköinnistä.<br />
<b>Aleksander Stubbin</b> hallitus antoikin viime vuoden joulukuussa esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, jonka mukaan maa jaettaisiin viiteen sote-alueeseen, joille siirrettäisiin nyt kunnissa oleva palvelujen järjestämisvastuu, kuntien rahoitusosuudet järjestettäisiin uudella tavalla ja muun muassa työntekijöiden viiden vuoden työsuhdeturva kuntarakennemuutoksissa poistettaisiin.<br />
<br />
Sote-soppa palamassa pohjaan?<br />
<br />
Hallituksen esitys on saanut kritiikkiä monilta perustuslakiasiantuntijoilta ja kuntasektorin toimijoilta. Ennen muuta kyse on kunnallisen itsehallinnon vakavasta loukkaamisesta ja demokratian kaventamisesta. <br />
Esitys siirtäisi yli puolet kunnallisen äänioikeuden sisällöstä ja kuntien päätösvallasta sote-kuntayhtymälle. Monien kuntien menoista jopa 2/3 koostuu nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kunnille jäisi vain laskunmaksajan rooli. Perustuslain edellyttämän riittävän rahoituksen turvaamisen sijasta valtiovalta karsii rahoitusta sitovalla budjettiesityksellä.<br />
Palvelujen järjestämispäätöksiä sote-alueiden yhtymävaltuustoissa tehtäisiin neljän vuoden välein. Näiden valtuustojen jäsenet valittaisiin kunnanvaltuutetuista, joka johtaa käytännössä vallan keskittymiseen suurille puolueille. Moni kunta saisi vain yhden edustajan, eikä voisi edes välttämättä ratkaista kuka se on.<br />
Palvelujen tuottamisvastuu keskitettäisiin 19 kuntayhtymään, joissa päätöksentekoon riittää enemmistö, jossa on mukana vähintään kaksi kuntaa. Suuret kunnat saisivat päätösvallan. Tämä johtaa väistämättä pienten ja reuna-alueiden kuntien palvelujen karsimiseen ja ylipäätään lähipalvelujen tuhoamiseen. Asukkailla ei olisi vähäistäkään mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon.<br />
<br />
Kuntien kustannukset lisääntyvät<br />
<br />
Sote-esityksessä kuntien valtionosuuksien perusteet muuttuisivat niin, että niihin vaikuttaisi asukasluku, ikärakenne ja sairastavuus, joka merkitsee lisälaskuja kunnille. Muun muassa monilta Uudenmaan kunnilta leikattaisiin tällä perusteella valtionosuuksia jo menossa olevien leikkaushankkeitten lisäksi. <br />
Kokemuksesta tiedetään, että suurissa yksiköissä kustannukset kohoavat ja niiden hallinta vaikeutuu, kun tilaajat, tuottajat ja maksajat eriytetään. <br />
Palveluista päättämisen keskittäminen johtaa myös siihen, että yksityisten palvelutuottajien osuus lisääntyy. Tunnettua on, että yksityinen palvelutuotanto on kalliimpaa kuin julkinen.<br />
<br />
Lähipalvelut uhattuna<br />
<br />
Suuret hallinnolliset yksiköt ja niiden keskittynyt johto ei voi tuntea paikallisia palvelujen tarpeita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen muuttuu liiketoiminnan kaltaiseksi varsinkin, kun yksityisten firmojen osuus väistämättä lisääntyy. Toiminnan johtoajatukseksi nousee voitontavoittelu ohi kuntalaisten välttämättömien tarpeiden.<br />
Jo nyt on menossa eri kunnissa laajoja hankkeita, joiden tavoitteina on kunnallisten terveysasemaverkostojen supistaminen. Toisaalta yksityiset ylikansalliset terveysalan suuryritykset laajentavat toimintaansa avaamalla uusia toimipisteitä. Pelin henki vaikuttaa selvältä.<br />
<br />
Vaihtoehto sote-sotkulle<br />
<br />
SKP vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan epädemokraattisen, peruspalveluja laiminlyövän sote-hankkeen hylkäämistä. Sen sijaan lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut on järjestettävä demokraattisesti maksuttomina lähipalveluina. Niitä ei saa yksityistää voitontavoittelun välikappaleeksi, vaan ne on tuotettava pääosin kuntien omana toimintana.<br />
Palvelujen turvaamiskesi on edellisten hallitusten aikana tehdyt valtionosuusleikkaukset peruttava, säätämällä kunnallisvero progressiiviseksi ja asettamalla sen piirin myös pääomatulot.<br />
Jatkossa on varmistettava matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien palvelujen helppo saatavuus ja yhteys perustason terveydenhuoltoon.<br />
SKP:n keskeinen tavoite on terveyserojen kaventaminen niin alueiden välillä kuin köyhien ja rikkaiden kesken. Epäonnistuneet ja kohtuuttoman kalliit yksityistetyt palvelut pitää siirtää kansalaisten edun mukaisesti takaisin yhteiskunnan vastuulle.<br />
Vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai hoitotakuun toteuttamiseen on oltava rahaa. <br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-57883521802743828882015-01-30T16:27:00.001+02:002015-01-30T16:27:07.834+02:00Kuntien yhteenliittäminen tuhoaa lähipalveluja ja demokratiaaKahdeksan keskiuusmaalaista kuntaa teetätti kalliin noin 350 000 euroa maksaneen kuntaliitosselvityksen, joka ei perustu kuntien saati kuntalaisten tarpeisiin, vaan eduskunnan säätämään lakiin, jolla pakotetaan kaikki kunnat osallistumaan johonkin kuntaliitosselvitykseen. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien johtoeliitit, jotka koostuvat hallitus ja eduskuntapuolueiden edustajista ja jotka myötäilevät kritiikittömästi hallituksen politiikkaa ajavat lähes yksituumaisesti massiivisen noin 247 000 asukkaan suurkaupungin muodostamista. Selvityksen mukaan vanhat kunnat lakkautettaisiin vuoden 20017 alkuun mennessä. <br />
Raportin laatineet konsultit, kuntien johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt luovat perusteettomia illuusioita ja harjoittavat räikeää propagandaan edistääkseen hanketta. Vähemmälle jäävät sellaiset seikat kuten se, että jo ennen liitosta työntekijöitä vähennettäisiin kahden vuoden aikana 1 800 ja saman verran arvioidaan poistuvan eläkkeelle tai muualle. Tämä tarkoittaa sitä, että vähentämällä julkisen sektorin työntekijöitä ja heikentämällä kunnallisia palveluita tehdään tilaa yksityiselle bisnestoiminnalle. Tämä onkin raportin johtava punainen lanka aina suosituksia myöten. Yhdistymisselvitys ei ole kuitenkaan ulottunut selvittämään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon hintaeroa, laatua ja saatavuutta, joka olisi perusedellytys oikean ja rehellisen arvioinnin tekemiselle.<br />
Kouluja karsittaisiin todella rajusti. Nykyisistä alueen kuntien noin 120 koulusta jäisi jäljelle vain 42. Tämä merkitsee väistämättä sitä, että opetusryhmien pienentämisen tavoitteet on heitetty romukoppaan. <br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskitettäisiin joko viiteen ”cityyn” tai vieläkin suurempiin yksiköihin, joka tarkoittaa palvelujen tavoitettavuuden katastrofaalista romahtamista. Taustalla on tietenkin sote-palvelujen siirtäminen yksityiselle sektorille. Ylikansallisen finanssipääoman hallussa olevien terveysalan firmojen toimipaikkojen raju lisääntyminen viittaa siihen, että yksityinen sektori valmistautuu kovaa vauhtia markkinoittensa laajentumiseen. <br />
Suorastaan irvokkaalta kuulostaa lupaus uuden suurkaupungin talouden ylijäämäisyydestä, joka perustuu olettamukseen valtionosuuksien kasvusta kymmenen vuoden tähtäimellä jopa 60 prosentilla. Kataisen ja Stubbin hallitukset ja useat hallitukset ennen niitä ovat harjoittaneet täysin päinvastaista talouspolitiikkaa – kunnilta on leikattu valtionosuuksia sekä verotuloja kovalla kädellä ja sälytetty lisävastuita ilman taloudellista panostusta. Mikään ei viittaa siihen, että linja muuttuisi. Tarvitaan radikaali suunnan muutos – suoranainen vallankumous - mutta silloin ei tarvittaisi myöskään vailla mitään perusteita olevia kuntaliitoksia sote-hankkeita tai metropolivouhotusta.<br />
Demokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta kuntaliitokset kääntävät historiaa vuosikymmeniä taaksepäin. Yksistään se, että vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden lukumäärä alenee noin kolmannekseen nykyisestä, merkitsee lähidemokratian loppua. Sitä ei korvaa raportin koristeina esitetyt päätösvallattomat aluefoorumit. Tästä pitää huolen osaltaan tilaaja/tuottaja- malli, joka keskittää vallan palkallisille pormestareille.<br />
Kun hallituksella on menossa Uudenmaan aluetta koskien kolme samansuuntaista ja samoihin päämääriin pyrkivää keskittämishanketta, eli kuntaliitokset, sote-alue ja metropolihanke, näyttää julkisten palvelujen, lähidemokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tulevaisuus tosi synkältä.<br />
Nyt tarvitaan kunnallisen itsehallinnon, palvelutuotannon ja demokratian itsepuolustusta. Tulevissa eduskuntavaaleissa on mitä suurimmassa määrin kyse kuntalaisen normaali n elämän ja oikeuksien kannalta äärimmäisen tärkeistä asioista. Saattaa olla jopa niin, että kyseessä on näiden asioiden suhteen viime hetkistä.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-68127124091864622202013-01-06T11:52:00.000+02:002013-01-06T11:52:30.544+02:00Palkkakeskustelun sudenkuopatValtionpäämies käynnisti hysteerisen keskustelun palkkojen alentamisesta talouskriisin ratkaisemiseksi. Hän ilmoitti luopuvansa virkaanastumisensa alussa huimasti korotetusta verovapaan palkkionsa osasta ja tyytyvänsä edeltäjänsä tasoiseen palkkioon. Kuulostaa oikeudenmukaiselta. Valtio saa käyttöönsä sen verran rahaa, että ainakin yksi sairaanhoitaja voidaan niillä rahoilla palkata.<br />
Presidentin aloite on saanut kuitenkin aivan toisenlaisen luonteen. Nyt puhutaan yleisestä palkojen alentamisesta ja vähintäänkin palkkojen jäädyttämisestä nykyiselleen. Tämä lienee aloitteen perimmäinen tarkoituskin. Tässä keskustelussa ei ole mitään sijaa sillä tosiasialla, että tavallisen palkansaajan ansiotaso on polkenut vähintään viimeiset kolmen vuotta paikallaan ja monilla se on reaalisesti jopa alentunut.<br />
Poliittisen johtajan perässä ovat etupäässä kaikki ne yksityisen- ja julkisen sektorin vaikuttajat, jotka ovat lamasta ja talouskriisistä huolimatta kahmineet muhkeita pääomatuloja ja ylisuuria palkkoja, ilmoittautuneet vapaaehtoisesti ”alentamaan” palkkojaan. Samaan hengenvetoon ilmoituksensa kanssa ovat useimmat antaneet ymmärtää, että palkanalennus pitää koskea kaikkia eikä takuulla vapaaehtoisuuden pohjata, vaan pakottavalla sopimuksella. Tämä vapaaehtoisuus on sitä, että palkanalentamisistaan ilmoittaneiden sopimukset jäävät voimaan ja he voivat milloin tahansa palata takaisin muhkeitten palkkojensa piiriin.<br />
Varsin vähälle huomiolle on jäänyt myös palkkojen alentamisen todelliset vaikutukset.<br />
Ensinnäkin yleinen palkkojen alentaminen tai jäädyttäminen johtaisi ostovoiman romahtamiseen ja työttömyyden kasvuun, joka johtaa ostovoiman romahtamiseen ja työttömyyden kasvuun ja niin edelleen. Julkiselle sektorille tässä karusellissa kävisi todella köpelösti sen joutuessa tulojen alentumis- ja sosiaalimenojen kasvun kierteeseen.<br />
Toiseksi, on tarpeen vastata kysymykseen kuka ja ketkä tosiasiassa hyötyvät palkkojen alentamisesta? Varmaa on, että tavalliset palkansaajat ovat häviäjiä, mutta pääomatulojen saajille se olisi suora tulonsiirto. Myös optiokeisarit olisivat todennäköisiä voittajia. Optio-ohjelmat ovat sen luontoisia, että palkkamenojen pienentäminen nostaa optioiden määrää.<br />
Yksityisellä sektorilla palkkamenojen pienentäminen hyödyttää yrityksiä ja niiden omistajia – suuryritysten kyseessä olleen ulkomaalaisia omistajia. Julkisella sektorilla tapahtuu niin, että palkkatulojen pienetessä verotulot alenevat ja kriisikehitys voimistuu. Erityisesti tämä ilmiö kohdistuu kunttiin, joiden tulot ovat pääosin ansiotuloista perittävien verojen varassa. Tilannetta ei pelasta sekään, että alennettaisiin kuntien työntekijöiden palkoja.<br />
Yllä esitettyä taustaa vasten on ymmärrettävää, vaikkakaan ei älyllisesti selitettävissä se, että asian ydin eli veropolitiikka, ei ole nyt tapetilla.<br />
Mutta talouskriisin ratkaisun avain on kuitenkin juuri veropolitiikassa. Pääomatulojen verotusta on kiristettävä ja ne on saatettava myös kunnallisverotuksen piiriin. Veroprogressiota on kiristettävä, niin, että suurituloiset pääsevät liiallisten tulojensa aiheuttamista omatunnonvaivoista eroon. On kerta kaikkiaan luovuttava verotuksellisesta eriarvoisuudesta ryhtymällä verottamaan kaikkia tuloja saman kaavan mukaan. Veroparatiisien käyttö on kiellettävä.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-18711434483854420852012-10-16T11:43:00.000+03:002012-10-16T11:43:11.218+03:00Ikäihmiset eivät ole syyllisiä kuntien talousvaikeuksiinKuntien pakkoliitoksia perustellaan sillä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja kuntien huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhdevouhottajat olettavat, että ihmisen ikääntyessä hänestä tulee pelkkä kulu. Kyse on ikäihmisten perusteettomasta ja törkeästä syyllistämisestä.<br />
Tässä ajattelumallissa ei oteta huomioon, että ikääntyvät ihmiset saavat eläkettä, joka on osa heidän palkkaansa. Tätä eläkeläisille kuuluvaa palkkarahastoa on nykyisin noin 140 miljardia euroa ja se kasvaa joka vuosi enemmän kuin sieltä maksetaan ulos eläkkeinä. <br />
Ikäihmiset eivät heittäydy yhteiskunnan harteille, vaan osallistuvat aktiivisesti muun muassa kolmannen sektorin toimintaa erilaisissa järjestöissä. Puhumattakaan isoäitien ja -isien varsinaisesta leipätyöstä lastenlasten hoivaajina ja heistä huolehtijoina silloin kun vanhemmat eivät ehdi ja jaksa. Monasti isovanhemmat osallistuvat myös taloudellisen tuen muodossa jälkeläistensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen. <br />
Ikäihmiset maksavat eläkkeistään suurempaa veroa kuin työssäkäyvät samansuuruisesta palkasta. Näin he osallistuvat omien palvelujensa rahoittamiseen Toisin kuin ne suurituloiset, jotka eivät maksa pääomatuloista kunnille veroa eivätkä osallistu palvelujen rahoittamiseen millään tavalla.<br />
Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, joilla rikkaat pääomatulojen saajat saavat itselleen veroparatiisinomaiset olosuhteet. Nämä porsaanreiät mahdollistavat tietyin edellytyksin nostaa pörssin ulkopuolisista yrityksistä osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on jäänyt alle 20 prosentin. <br />
Omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta oli viime vuonna noin 40 miljardia euroa. Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista.<br />
Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisöveroja 448 miljoonaa euroa. Yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot. Yhteisöveron osuus oli siis noin 5,4 prosenttia.<br />
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista. <br />
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa. <br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-35046656775461612282012-10-16T11:37:00.000+03:002012-10-16T11:37:03.039+03:00Rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon!1990-alussa tehtiin Suomessa verolainsäädäntöön veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antava porsaanreikä. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Täysin verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2000 miljoonaan euroa keskimäärin vuodessa.<br />
Verotutkija Markku Hirvonen laski että ulkomaalaisille tai ulkomaalaisina esiintyville henkilöille maksettiin Suomesta osinko- ja korkotuloja noin 5 miljardia euroa vuonna 2008. Myös ulkomailta saatuja osinko- ja myyntivoittotuloja jätettiin ilmoittamatta lähes miljardin verran. Ulkomailla etävälittäjien kautta toimivat ja hallintarekistereihin piiloutuvat sijoittavat kiertävät verotusta sumeilematta.<br />
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa. <br />
Kaikkiaan omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta on ollut viimeisen 10 vuodan aikana 25-30 prosenttia, viime vuonna euromääräisesti noin 40 miljardia euroa.<br />
Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista, joita osinkotulojen ohella ovat muun muassa myyntivoitot, korkotulot ja vuokratulot. Pääomatuloista ei myöskään makseta sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuja.<br />
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.<br />
Muun muassa Metso ei maksa yhteisöveroa Järvenpään kaupungille eikä ylipäätään Suomeen ollenkaan. Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.<br />
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista. <br />
Tämä muuttaisi verotuksen rakennetta oikeudenmukaisemmaksi ja lopettaisi rikkaitten pääomatuloja saavien vapaamatkustajuuden. Näin saataisiin rahat veronkierrosta kuntien verenkiertoon.<br />
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa. <br />
Kun Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, niin täytyy olla varaa korjata kotimaan verotuksen sietämätön vääristymä. <br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-30484653526963396402012-09-20T15:25:00.000+03:002012-09-20T15:25:20.375+03:00Olipahan kokemusYle-Helsinki käynnisti kunnallisvaalikiertueen Järvenpäässä 20.9. kolme tuntia kestäneellä toritapahtumalla. Siitä oli ilmoitettu hyvissä ajoin kaikille puolueille ja markkinoitiin uutterasti radion välityksellä sekä internetissä. Ajattelin, että onhan radio kerrankin oikealla asialla kansan parissa.<br />
Menin hyvin valmistutuneena paikalle, koska tervetulleeksi oli toivotettu. Ilmoittauduin hyvissä ajoin toimittajille halukkaaksi osallistumaan keskusteluun ja tekemään kysymyksiä.<br />
Homma alkoi ja toimittajat jaarittelivat niitä näitä ilmoista ja muusta tyhjänpäiväisestä. Ilmeisesti radiolähetykseen pääsi torilta alussa parin tunnin ajan pieniä pätkiä ja joitakin katuyleisöstä poimittuja haastatteluja. Kello 13 päästiin asiaan ja yllätys, yllätys, toimittajat olivat kutsuneet keskiuusmaalaisista kunnista kaksi eduskuntapuolueiden edustajaa kustakin keskustelemaan pareittain neljäksi minuutiksi kutakin kuntaa koskevista lähinnä viemäri- ja vesijohtopolitiikan tasoa olevista kysymyksistä ja tietenkin kuntaliitoksista. Esiintymään pääsivät kolme demaria, kolme kokoomuslaista, kaksi vihreätä, kaksi perussuomalaista, kaksi keskustalaista, yksi kristillisdemokraattia ja yksi vasemmistoliittolainen. <br />
Tyhjänpäiväisiin kysymyksiin saatiin vielä tyhjänpäiväisempiä vastauksia. Kaikki kärkevät ongelmat ohitettiin kuten terveyspalvelujen romahtaminen, kaikissa kunnissa esillä olevat palvelujen karsimiset ja kuntaliitoshankkeiden todelliset vaikutukset.<br />
Mutta varsinainen pohjanoteeraus tapahtui siinä, kun toimittajat eivät kysyneetkään mitään niiltä jotka olivat ilmoittautuneet kysymyksiä esittämään, vaan kiersivät ne henkilöt kaukaa. Niinpä saatoin tapahtuman loputtua todeta, että minut oli kutsuttu kuulijaksi eduskuntapuolueiden propagandatilaisuuteen. Ellen olisi paksunahkainen, voisi tuntea itseni nöyryytetyksi. Varmaan oli pettynyttä yleisökin, joka oli houkuteltu paikalle.<br />
Muuten, kun ripitin paikan päällä ohjelman tuottajaa törkeästä syrjinnästä ja kuntalaisten aliarvioimisesta, sain ikään kuin lohdutukseksi Yle Radio Suomi-kirjan. Avasin sen kotona ja totesin sen aivan tyhjäksi. Ei sanan sanaa. Kirja kertonee kaiken Ylen nykytilasta.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-10887454479879900942012-09-17T09:38:00.000+03:002012-09-17T09:40:05.451+03:00Minun kamelinkarvatakkiini ei kosketaJärvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja liikemies Tomi Riihimäki (kok) kävi hyökkäykseen esittämääni veropoliittista linjaa vastaan (Keski-Uusimaa 16.9.12). Hänen argumenteisaan kaikuu vapaamatkustajan ääni: minun kamelinkarvatakkiini ei pidä koskea – köyhät kyykkyyn.<br />
En tiedä kuinka suuret ovat Riihimäen henkilökohtaiset pääomatulot, mutta taitavana liikemiehenä hän ei taatusti ole jättänyt eikä jätä käyttämättä 1990-alussa veropolitiikkaan veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antavaa porsaanreikää. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa.<br />
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa. Kunnallisveroa ei mistään pääomatuloista makseta ollenkaan.<br />
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.<br />
Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.<br />
Esittämässäni veropoliittisessa linjauksessa ei ole niinkään kyse veroasteesta, vaan verotuksen oikeudenmukaistamisesta. Siihen meillä on varaa. Pelkästään saattamalla pääomatulot verotuksellisesti samalle viivalle palkkatulojen kanssa, saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa. <br />
Kuvaavaa on, että Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, mutta ei halua oikaista verotuksen valtavaa vääristymää.<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-21525245852566828202012-09-06T12:40:00.001+03:002012-09-10T21:03:12.321+03:00Leikkauspolitiikka on pysäytettäväJärvenpään kaupunginvaltuustossa kuultiin kaupunginjohtajan madonluvut tulevasta taloudellisesta kehityksestä. Tätä jargonia säestää valta-akselin ryhmät Kokoomus ja SDP. Jos kuntavaaleissa ei väri muutu toiseksi, on järvenpääläisille pienituloisille, eläkeläisille ja lasiperheille luvassa ankeita aikoja – tai paremminkin kurjistumisen jatkoa.<br />
<br />
Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johdolla tehty valtion budjettiesitys jatkaa kuntien palvelujen rahoituksen leikkaamista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset nousevat jo yhteensä 1,2 miljardiin euroon. Leikkaaminen kohdistuu raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. Samalla se vaikeuttaa erityisesti naisten asemaa. Kuntien palvelujen leikkaamisesta hyötyvät vain markkinoitaan laajentamaan pyrkivät yksityiset firmat.<br />
<br />
Vanhuspalvelulakiin ei tullut SDP:n lupaamia hyvän hoidon edellyttämiä henkilöstömitoituksia. Lain toteuttamiseen annetaan kunnille vain murto-osa tarvittavista varoista ja sekin otetaan toisella kädellä pois leikkaamalla kuntien peruspalvelujen yleisiä valtionosuuksia. Lapsiperheiltä hallitus leikkaa palvelujen lisäksi lapsilisien indeksikorotukset kolmelta vuodelta. Opintorahan korottamisen sijasta hallitus esittää opintorahaan 22 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.<br />
<br />
Tosiasia on, että julkisten menojen leikkaaminen vain pahentaa talouskriisiä ja lisää ihmisten turvattomuutta. Talouskriisiä käytetään nyt sumeilematta tulonjaon muuttamiseen lisää suurituloisten ja pääomatuloja saavien hyväksi. Tätä tarkoittaa myös kaupunginjohtaja Kukkosen leikkauspolitiikalla uhoaminen.<br />
<br />
Lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen, julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin kohteisiin löytyy kiristämällä pääomatulojen ja suurituloisten verotusta, karsimalla suuryhtiöille esitettyä satojen miljoonien verohelpotuksia ja leikkaamalla uusiin asehankintoihin ehdotetuista 560 miljoonan määrärahoista.<br />
<br />
Pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa on lakkautettava. Tämä toisi kunnille välittömästi lisää tuloja noin 1,5 miljardia euroa, eikä olisi mitään tarvetta leikata palveluista.<br />
<br />
Järvenpäässä on liikkeellä kuntalaisaloite, jolla ajetaan maksuttoman perusterveydenhuollon toteuttamista. Itse asiassa tämä aloite on hyvää säästöpolitiikkaa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä leikkauspäätöksillä ja terveyskeskusmaksujen käyttöönotolla, on saatu aikaiseksi räjähdysmäinen terveyserojen kasvu Suomessa.<br />
<br />
Pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välinen eliniän odote 35-vuotiailla miehillä on kasvanut noin 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen. Tälle kehitykselle ei ole laskettu hintaa, mutta voi olettaa sen olevan melkoinen liian myöhäisen hoitoon hakeutumisten seurauksena ja lyhentyneinä työurina. Älytöntä terveyskeskusmaksuissa on se, että niiden tuotoista noin 1/3 menee maksujen perimiseen.<br />
<br />
Keitähän olivatkaan ne nerot, jotka tämä keksivät ja jotka tätä vieläkin kannattavat. <br />
<br />
<br />
Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-71419060311702058812012-06-04T09:45:00.001+03:002012-06-04T11:40:22.367+03:00Demokratiaa on laajennettava, ei supistettavaVaratuomari Arto Nätkynmäki opponeeraa allekirjoittanutta kuntademokratian kysymyksissä Keski-Uusimaassa 2.6. olettaen, että viisaus saadaan mahtumaan pienempäänkin päättäjäporukkaan. Näin varmaan onkin ja tiedetään, että pyrkimyksiä tähän suuntaan eräillä tahoilla on ihan liiankin kanssa. Jotkut bisnestahot ottaisivat kernaasti itselleen hoidettavaksi esimerkiksi kaavoitukset ja rakennustoiminnan suunnittelut. Sellaista valitettavasti tapahtuukin, mutta silloin ei toteudu kuntademokratian voimassa olevat periaatteet. Lakiin perustuvaa kunnallista päätöksentekoa ei pidä luovuttaa millekään epävirallisille konklaaveille, vaan sitä on laajennettava ja vahvistettava.
Nätkynmäki ihmettelee miten Helsinki ja muut suuret kaupungit tulevat toimeen vaikka valtuutettujen määrä on suhteellisesti pienempi kuin keskiuusmaalaisissa kunnissa. Eivät ne tulekaan. Esimerkiksi Helsingin valtuusto on paikannut demokratiavajetta delegoimalla päätösvaltaa 31:lle lautakunnalle ja johtokunnalle. Lautakunnilla on lisäksi 7 jaostoa. Tällä tavoin päätöksentekoa on hajautettu paljon valtuustoa laajemmalla. Silti demokratian tila Helsingissä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Lisäksi Helsingillä on erityinen demokratiaryhmä, jonka tehtävänä on luoda uusia demokratiaa laajentavia ja asukkaitten vaikutusmahdollisuuksia lisääviä rakenteita ja menettelytapoja.
Nätkynmäki esittää, että varsinaista päätöksenteon laajaa demokratiaa tärkeämpää on se, että kuntalaiset voisivat osallistua päätösten valmisteluprosessiin. Minusta nämä kaksi asiaa eivät ole tosiaan pois sulkevia, vaan tosiaan tukevia. Itse asiassa valmisteluprosessiin osallistuminen pitäisi virallistaa sen nykyisen muodollisen luonteen sijaan. Myös kunnallisten kansanäänestysten käyttöä pitäisi laajentaa ja tehdä niistä sitovia. Nykyisin päättäjien ei ole pakko noudattaa kansanäänestyksen tulosta.
Oleellista on kuitenkin se miten kuntalaisten suoraa päätösvaltaa voitaisiin lisätä. Maailmalla ja myös Euroopassa on nykyisin monia kuntia, joissa on käytössä osallistuva budjetointi. Esimerkiksi Sevillassa alettiin jo vuonna 2004 siirtää päätösvaltaa kaupungin raha-asioista valtuustolta 21 kaupunginosakokoukselle. Yleisten töiden, liikunta-, nuorisoasiain-, koulutus-, kulttuuri-, ympäristö- ja terveystoimet antoivat yli 30 miljoonaa euroa budjeteistaan asukkaiden päätöksenalaiseksi. Tähän meilläkin pitäisi päästä.
Kataisen hallituksen esityksestä ei jää käteen muuta kuin pakkotoimet ja demokratian romuttaminen - valitettavastiArto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-90738532735730195912012-05-28T14:20:00.002+03:002012-05-28T14:20:40.000+03:00Kuntauudistus on katastrofiJärvenpään kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Tomi Riihimäki on Keski-Uusimaa-lehden kirjoituksessaan 28.5. vastustavinaan sixpäck-hallituksen kuntauudistusta sillä perusteella, että se saattaa käydä kalliiksi koska työntekijöille on luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja. Tässä hän tulee paljastaneeksi koko kuntahankkeen todelliset tarkoitusperät, eli oikeiston tavoitteena on lopettaa kuntien työpaikkoja rankalla kädellä. On puhuttu työpaikkojen vähentämisestä 10 prosentilla. Siis 43 000:lla.
Riihimäki ja muut oikeistopoliitikot eivät kerro koko totuutta kuntien pakkoliitosten seurauksista. He eivät muun muassa kerro niistä kokemuksista, joita syntyi, kun niin sanottu paras-hanke pantiin toimeen ja suuri määrä kuntia yhdistettiin enemmän tai vähemmän pakkokeinoin.
Tiedossa on, että useimmissa kuntaliitoksissa palvelut ovat keskittyneet ja niitä keskitetään koko ajan suurempiin kokonaisuuksiin ja keskuspaikkakunnille. Niinpä monista entisistä itsenäisistä kunnista on lakkautettu terveyskeskukset, koulut ja monet muut palvelut. Reuna-alueiden ihmiset on jätetty heitteille.
Suurkuntien muodostaminen merkitsee kunnallisen demokratian kuohitsemista. Esimerkiksi Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan yhdistäminen tarkoittaa sitä, että nykyisten 204 valtuutetun sijaan päätöksiä tekemään valittaisiin vain 67 valtuutettua. Lautakuntien osalta vallan keskittyminen olisi vielä dramaattisempaa. Nykyisen yli 400 lautakunnan jäsenen sijaan asioita käsittelisi noin sata jäsentä. Kunnallinen itsehallinto ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet taantuisivat lähes 1900-luvun alun tasolle.
Liike-elämää ja kokoomuslaisia kiehtoo tietenkin se, että yhdistämällä pakkokeinoin kuntia, karsimalla kuntien työntekijämäärää ja lopettamalla kuntien palvelutuotantoa luodaan lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle. Kaikki selvitykset, joita yksityisestä palvelutuotannosta on tehty kertovat, että ne tulevat kalliimmiksi kuin kuntien oma tuotanto eikä laatukaan ole vertailukelpoista. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että suurkunnille olisi sen enempää taloudellisia kuin toiminnallisiakaan perusteita.
Hallituksen ja muiden kuntien pakkoliitoksia kannattavien kuulee usein sanovan, ettei muka ole muita vaihtoehtoja. Se on epärehellistä ja epä-älyllistä puhetta. Pelkästään tekemällä vertailun kuntien nykyisin yksityisiltä ostamien palvelujen ja oman tuotannon hinnasta ja laadusta saadaan selville asioiden oikea laita. Vaihtamalla kalliit ja heikkolaatuiset yksityispalvelut kunnan omiin palveluihin saadaan aikaiseksi todellisia säästöjä. Kuntien taloutta voitaisiin kohentaa myös veropolitiikalla ryhtymällä perimään kuntaveroa pääomatuloista, joiden saajat nyt ovat kunnissa vapaamatkustajia.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-31267623350159002352012-03-28T10:07:00.000+03:002012-03-28T10:07:00.730+03:00Kataisen hallitus on kiristänyt kansalaisten taloutta jo 5 miljardillaKataisen hallitus on tehnyt yhdeksän kuukauden toimiaikansa kuluessa yhteensä jo 5 miljardin leikkaukset ja veronkiristykset, jotka kohdistuvat kaikkein raskaimmin pienituloisiin.<br />
<br />
Kuntien valtionosuuksien leikkaamista jatketaan 520 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Lisäksi leikataan kymmeniä miljoonia yliopistoilta. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa. <br />
<br />
Kun otetaan huomioon jo viime vuonna hallitusohjelman yhteydessä päätetyt leikkaukset kuntien valtionosuuksiin (opetustoimi mukaan luettuna), leikkaa hallitus tällä eduskuntakaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä noin 3,8 miljardia euroa.<br />
<br />
Arvonlisäveroa, myös ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverokantoja, korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. <br />
<br />
Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä kolmelta vuodelta, mikä leikkaa niitä 100 miljoonalla. Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuoret ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turva 500 päivästä 400 päivään ja jos ei osallistu määrättyihin aktivointitoimiin, vähennetään päivistä lisää 100. Nämä rajut heikennykset ”myytiin” ay-liikkeelle lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn työssäoloehto takaisin 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. <br />
<br />
Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen (1954 tai sen jälkeen syntyneillä) ja nostamalla työttömyyseläkeputken ikärajaa yhdessä vuodella (1957 ja sen jälkeen syntyneillä). <br />
<br />
Hallituksen budjettiraameissa on toki myös joitakin ilonaiheitakin. Ne tosin koskettavat vain rikkaita, jota saavat tulonsa pääomatuloina. Oleellista on, ettei pääomatulojen verotukseen kosketa juuri ollenkaan. Hallitus jakaa pääomapiireille toisella kädella jopa lisää verohelpotuksia: Yrityksille annetaan yhteisöverohyvitystä t&k-henkilöstön palkkamenoista, teollisuuden poistomahdollisuudet kaksinkertaistetaan, sijoittajat saavat verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomiin kasvuyrityksiin ja listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Yli 100 000 euron ansiotuloa saavien 1,5 prosentin ”solidaarisuusvero” tuntuu enemmänkin vitsiltä.<br />
<br />
Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta 2013 – 2014. Lisäksi hallitus on sopinut työeläkemaksujen epäsosiaalisesta korotusmallista eli niitä nostetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Vielä ei ole otettu lukuun sitä, että kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat väistämättä kunnallisverojen korotuksiin, jotka rasittavat eniten pienituloisia.<br />
<br />
Solidaarisuuspropagandasta huolimatta sikspäk-hallitus tarjoaa pieni- ja keskituloisille kansalaisille kylmää kyytiä. Kuvaavaa on, että heti leikkauspäätösten jälkeen hallitus valmistelee siirtävänsä lisää rahaa EU:n konkurssipesään kriisirahaston vastuiden kasvattamisen muodossa.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-41525318064909555962012-02-28T13:38:00.000+02:002012-02-28T13:38:08.092+02:00On pyritty EU:n ytimeen – jouduttu EU-satimeenSuomen hallitukset väriskaalasta riippumatta ovat pyrkineet viemään maatamme EU:n ytimeen. Tälle tavoitteelle ei ole määritetty minkäänlaista hintalappua. Sinne pyritään, maksoi mitä maksoi. Ja kyllä se maksaakin. <br />
<br />
Viime vuoden toukokuussa pääministeri Katainen kertoi käytyään erään EU:n ytimiin kuuluvan konklaavin kokouksessa, että Suomen takausvastuille on asetettu 1,9 miljardin yläraja ja että lisää vastuita ei voi tulla, koska jatkossa niitä ei edes harkita ilman täysimääräisiä vakuuksia. Vuottakaan ei ole kulunut kun EU:n väliaikaisen ja nyttemmin pysyvän vakausmekanismin (EVM) vastuut Suomelle ovat viimeisten arvioiden mukaan nousseet jo yli 50 miljardin euron. Oikeita vakuuksia Suomi ei ole saanut eurollekaan, puhumattakaan täysimääräisistä vakuuksista. Vain epämääräisiä lupauksia, joiden realisoituminen voi tulla kyseeseen vuosikymmenten jälkeen, jos milloinkaan.<br />
<br />
Mikään EU:n kehityksessä ei viittaa siihen, että Suomen vastuiden kasvaminen olisi pysähtymässä. Suomi on viety satimeen, josta Katainen ja kumppanit eivät osaa pois, jos haluavatkaan. <br />
<br />
Tämä tarkoittaa myös sitä, että vastuut EU:n vakauspolitiikasta kaatuu konkreettisesti tavallisten suomalaisten kannettavaksi. Hallitus on kehysriihessään leikkaamassa kansalaisilta tämän vuoden leikkausten lisäksi jopa 5 miljardia euroa. Tämä on lisättävä EU-satimessa hankittuihin vastuisiin.<br />
<br />
Lisää lunta tupaan kansalaisille on tulossa niin sanotun kuntauudistuksen nimissä suunnitteilla olevassa rankassa hyvinvointipalvelujen romuttamishankkeessa. Kuntien pakoliitokset, palvelujen karsiminen ja yksityistäminen ovat lisähintaa EU:n kriisistä.<br />
<br />
Hallituksen ministerit toistavat kuin papukaijat lähes ainoana perustelunaan, että näin on tehtävä, kun näin on tehtävä. Vain satimessa oleva voi olla näin näköalaton.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-70085840855682462972012-02-09T12:18:00.001+02:002012-02-28T13:34:35.383+02:00Kunnat tarvitsevan lisää resursseja – ei pakkoliitoksiaKataisen hallituksen suunnitelmat karsia kuntien määrä koko maassa 336:sta alle 70:een, ei perustu asukkaiden tarpeisiin eikä tuo mitään helpotusta kunnallisten palvelujen ongelmiin. Uudellamaalla tämän järjettömän hankkeen toteutuminen merkitsisi sitä, että jäljelle jäisi vain 9 kuntaa. Hankkeen tavoitteena on leikata kunnilta miljardeja euroja, jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen vähentämistä ja lähipalvelujen karsimista.<br />
<br />
Kuntaministerin asettaman työryhmän raportti osoittaa, että kuntien tappolista aiotaan ajaa tarvittaessa läpi pakolla, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu lopettamaan itseään. Asukkaita ei ole tarkoitus kuulla missään vaiheessa.<br />
<br />
Kuntien raju vähentäminen ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen. Päivähoidon, vanhustenpalvelujen, terveysasemien ja muiden peruspalvelujen arki ja lisäresurssien tarpeet on sivuutettu kylmästi.<br />
<br />
Kuntien ja lähipalvelujen lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten lisää markkinoita yksityisille yrityksille.<br />
<br />
Kuntalaiset eivät tarvitse jättikuntia vaan parempia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. SKP ei hyväksy kokoomusministerin johdolla valmisteltua kuntarakenteen romuttamista, vaan vaatii sen sijaan valtiolta toimia kuntien palvelujen rahoituksen lisäämiseksi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.<br />
<br />
Ihmetellä sopii miksi SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat kuntauudistuksessa alistuneet täysin kokoomuksen vietäväksi. Tulevissa kuntavaaleissa tulee Järvenpäässä olemaan mukana vasemmistolainen vaihtoehto, joka kantaa huolta lähipalveluista ja kuntalaisten oikeuksista.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-83822360374284412692012-02-06T10:47:00.002+02:002012-02-06T10:47:54.484+02:00Sosiaalinen media ja vaalitVaalikampanjointi on siirtynyt entistä suuremmassa määrin sosiaaliseen mediaan. Erityisen innokkaasti facebookia ja muita uusia käteviä, tehokkaita ja halpoja välineitä on käytössä menossa olevan presidentinvaalin yhteydessä. Sadat tuhannet kaverit vakuuttavat toisilleen oman ehdokkaan erinomaisuutta tai arvostelevat vastaehdokasta. Vaikka näissä keskusteluissa tulee paljon ylilyöntejä ja ruokitaan toisinaan ihmisten alimpia vaistojakin, on niissä se hyvä puoli, että politiikka on laajasti kansalaisten keskuudessa eikä se ole enää vain ylhäältä tulevaa argumentointia.<br />
<br />
Toisenlaiseen ylilyöntiin vaalikampanjoinnissa törmäsin presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen varsinaisena vaalipäivänä. Erään järvenpääläisen vaalilautakunnan puheenjohtaja laittoi lautakunnasta facebook-seinälleen ilmoituksen, jossa oli hänen oman puolueensa ehdokkaan vaalitunnus sekä ilmoitus siitä, että äänestäjiä on käynyt vähän ja kehotus lähtemään äänestämään. Tämä ilmoitus tavoitti lähes kaksituhatta hänen fb-kaveriaan. Näkyvän paikallispoliitikon tekemällä kehotuksella saattaa olla vaalien kannalta merkitystäkin.<br />
<br />
Esitin keskusteluketjussa huoleni tällaisen toiminnan lainmukaisuudesta, mutta en saanut vastakaikua ja siksi otin yhteyttä Järvenpään keskusvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunnan lakiasiantuntemus ei kuitenkaan yltänyt sille tasolle, että asiassa olisi ryhdytty toimenpiteisiin ja siksi otin yhteyttä oikeusministeriöön.<br />
<br />
Oikeusministeriöstä tulikin selkeä kannanotto ja kehotus ohjeistaa vaalilautakuntia ja Järvenpään keskusvaalilautakunta on myös ilmoittanut välittävänsä ministeriön ohjeistuksen vaalilautakunnille. Asia on siis kunnossa toisen kierroksen vaalipäivän osalta ja tulevaisuudessa muun muassa kunnallisvaalien osalta, joissa tällaisilla kehotuksilla voi olla isompikin merkitys.<br />
<br />
Oikeusministeriön laatimien vaaliohjeiden ja vaalilain mukaan vaalilautakuntien jäsenet ovat virantoimituksessa vaaleja toimittaessaan. Tähän tapaukseen rinnastettavasta ennakkotapauksesta on oikeuskanslerin lausunto vuodelta 1981, jossa todetaan muun muassa, että vaalilautakunnan jäseneltä vaadittavaan puolueettomuuteen soveltuu huonosti, jos hän samalla toimii jonkin puolueen oletettujen kannattajien äänestämiseen kehottajana tai sellaisen toiminnan avustajana ja että vaalilautakunnan jäsenen tulisi vaalilautakunnassa ollessaan suorittaa vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä. <br />
<br />
Tällaisten viestien lähetteleminen vaalilautakunnista ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, että rajanveto sille mitä voi lähettää ja mitä ei, on mahdotonta. Onhan lautakunnilla käytössään tietoja, jotka ovat vaalitoimituksen aikana salassa pidettäviä, kuten vaaliluetteloiden tiedot.<br />
<br />
Suomalainen demokratia-raukka on riittävästi ryvetetty erilaisilla vaalirahoitus-skandaaleilla, ettei se kaipaa enää lisää sellaista toimintaa, joka saattaisi vaalilautakuntien luotettavuuden vähääkään kyseenalaiseksi.<br />
<br />
Sen tämä episodi osoitti, että facebook-kaveruus ei ole kestävää laatua. Se ei kestä kritiikkiä. Kyseinen vaalilautakunnan puheenjohtaja poisti minut kavereittensa joukosta;)Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-22630560746205099892011-12-21T14:23:00.003+02:002011-12-21T14:32:35.051+02:00Hyssyttelyä, salailua ja lehmänkauppojaJärvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen sai toisen varoituksen kolmen vuoden sisään esiintymisestään päihtyneenä työtehtäviin kuuluvana aikana. Sitä ennen hän kärähti ratista. Kaupunginhallitus on molemmilla kerroilla painanut asian villaisella ja antanut Kukkoselle vielä yhden mahdollisuuden. <br />
<br />
Vuonna 2008 annettu varoitus ja siihen liittyvät asiakirjat salattiin ja niin näyttää tapahtuneen nytkin. Julkisuuslain perusteella tällaiset asiakirjat ovat kuitenkin julkisia, onhan kyseessä erittäin vakava kaupungin ja kuntalaisten asioiden hoitoon liittyvä kysymys.<br />
<br />
Kolme vuotta sitten riittävä määrä kaupunginvaltuutettuja teki kuntalain 25§ mukaisen aloitteen kaupunginjohtajan luottamuksen selvittämiseksi. Siinä vaadittiin tilapäisen valiokunnan perustamista selvittämään pitkään jatkuneen kaupunginjohtajan toiminta- ja johtamistapaan liittyvää tyytymättömyyttä ja epäilyksiä hänen kyvyistään johtaa hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Myös hänen jo pidempään jatkunut viranhoitoon liittynyt ja siihen vaikuttanut ongelmallinen käyttäytyminen haluttiin selvittää. Tässä viitattiin alkoholinkäyttöön.<br />
<br />
Asiaa käsiteltäessä valtuutetuilta salattiin paitsi kaupunginhallituksen varoituspäätös myös siihen liittyvä toimialajohtajien kirjelmä. Nämä asiakirjat olisivat olleet aivan välttämättömiä, jotta valtuutetuilla olisi ollut oikea kuva ongelman vakavuudesta ja asioita olisi voitu saada paremmalle tolalle kaupungissa. Mutta kuten tunnettua valtuuston enemmistö ei halunnut väliaikaisen valiokunnan asettamista, vaan päästi Kukkosen kuin koiran veräjästä. Olen metsästänyt kyseistä kirjelmää, mutta kaupungin asiakirjojen arkistoinnista vastaava virkamies väittää, ettei sellaista löydy, vaikka myöntää sen olemassa olon. On tarpeen kysyä miksi kirjelmää, joka on osoitettu kaupungille, ei ole viety diariin? <br />
<br />
Toimialajohtajien kirjelmän allekirjoittaneet ovat saaneet tuntea rehellisyytensä nahoissaan. Jotkut ovat saaneet lähteä kaupungin palveluksesta kuluneen kolmen vuoden aikana. Kosto on ollut hirmuinen. Tämä kertoo paljon siitä millä tolalla asiat kaupungissa ovat.<br />
<br />
Asiaan liittynee myös poliittisia lehmänkauppoja. Vuoden 2008 syksyllä valittiin kaksi korkeaa virkamiestä: talouspäällikkö, jota ei pitänyt valita ollenkaan ja apulaiskaupunginjohtaja. Viimeisimmän varoituksen jälkeen avattiin pitkäaikaisen pätevän opetusjohtajan virka jollekin sopivammalle.<br />
<br />
Kaikkein vakavin kysymys kaupungin ylimmän johdon toiminnan holtittomuudessa liittyy kaupunginjohtaja kykyyn johtaa kaupungin toimintaa ja suhteita muihin tahoihin. Tähän viittasi vuoden 2008 aloitteentekijät. Kaupunginjohtajasta on julkisudessa huono kuva, eikä se salailemalla parane. Ei julkisuudessa oleva kuva saattaa olla vielä huonompi. Kaupunginjohtajan asema on heikko.<br />
<br />
Heikko johtaja on huono kaupungin edusmies ja joutuu helposti heikkouksineen niin sanotusti isojen poikien taskuun. Muun muassa Perhelän korttelin kaavoituksessa ja rakentamisessa on kyse valtavan suurista rahoista, terveystalon urakointi on mittasuhteiltaan 50 miljoonaa euroa jne..<br />
<br />
Haluan heittää näillä kysymyksillä nykyisille valtuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille vakavan haasteen kurssin muuttamiseksi avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. En nimittäin usko, että asiat paranevat hyssyttelemällä ja piilottelemalla.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-77910569034518577492011-12-11T12:20:00.002+02:002011-12-11T12:25:32.431+02:00Mitä maksaa Lauri Lylyn singneeraus?Erilaisissa huutokaupoissa maailmalla kaupitellaan joidenkin kuuluisuuksien singneerauksia. Joistakin harvinaisuuksista saatetaan maksaa miljooniakin. Mutta sellaiset summat ovat pelkää nappikauppaa, kun tarkastellaan miten kalliiksi duunareille tuli SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn singneeraus, kun hän allekirjoitti ns. raamisopimukseen perustuvan työmarkkinaratkaisun.<br />
<br />
Lyly saa kunnian olla tämän kolumnin syntipukki siitä syytä, että hän on tätä raamisopimusta kaikkein innokkaimmin markkinoinut. Tosiasiassa raamisopimus on osa hallituspolitiikkaa ja sen takana on koko hallituskoalitio vasemmistoliitosta kokoomukseen. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen istuu hallituksessa ainoana tarkoituksenaan hiljentää ay-liike.<br />
<br />
Lyly mainosti syntynyttä ratkaisua historiallisen kattavaksi. Tämä tekeekin siitä työntekijäpuolen kannalta historiallisen kalliin, koska ani harva tulee saamaan raamin ylittäviä palkankorotuksia. Monet eivät saa sopimukseen kuuluviakaan senttosia, koska isolta osin valta työpaikkakohtaisen osuuden jakamisesta jäi työnantajille. <br />
<br />
Sopimus johtaa siihen, että kolmena perättäisenä vuotena reaaliansiot tulevat alenemaan ja se on se iso lasku, jonka työntekijät maksavat Lylyn singneerauksesta. Tänä vuonna ansiotasoindeksi on noussut tammi-syyskuussa viime vuoden samasta ajankohdasta 2,7 prosenttia. Samana aikana kuluttajahintaindeksi nousi 3,5 prosenttia, samoin lokakuussa verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Reaaliansiot siis alenevat tänä vuonna vähintään 0,8 prosenttia.<br />
<br />
Vuonna 2012 palkankorotukset ovat 2,4 prosenttia + 150 euron kertaerä. Ansiotason nousu olisi siten 2,8 prosenttia Valtionvarainministeriön virallinen inflaatioennuste ensi vuodelle on 3,3 prosenttia, eli reaaliansiot laskevat 0,5 prosenttia. EU:ssa ennustetaan inflaatiovauhdin kiihtyvän tulevan vuonna. <br />
<br />
Vuonna 2013 palkankorotus on 1,9 prosenttia, mutta siitä pitää vähentää tuon 150 euron kertakorvauksen vaikutus, koska se ei jää palkkoihin. Vuoteen 2012 verrattuna ansiotason korotus<br />
on vain 1,5 prosenttia. VM:n virallinen inflaatioennuste vuodelle 2013 on 2,1 prosenttia, joten reaaliansiot laskevat 0,6 prosenttia. Yhteensä reaaliansiot aleneva kolmen vuoden aikana 2 prosenttia. Pakkoraamilla suoritettiin siis sisäinen devalvaatio, eli alennettiin palkkojen ostovoimaa<br />
<br />
Tällaisiin tupo-sopimuksiin kuuluu aina propaganda sen työllisyysvaikutuksista. Niin nytkin. Tosiasia on, että sopimuksessa ei ole ainuttakaan pykälää tai lausetta johon vedoten työntekijät ja ay-liike voisi estää irtisanomiset ja lomautukset. Tässä suhteessa arkitodellisuus verrattuna propagandaan onkin erityisen paljastavaa. Samaan aikaan, kun sopimusta allekirjoitetaan, on käynnissä useita tuhansia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut työpaikkojen vähentämiseksi.<br />
<br />
Viikko sitten ilmoitettiin hallituksen päättäneen leikata vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä yli kahdella prosentilla rukkaamalla niin sanottua elinaikakerrointa. Ay-johtajat eivät asialle korvaansa lopsauttaneet. Tämä lisää Lylyn allekirjoituksen hintaa rajusti.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-13936588707865798492011-04-07T08:38:00.001+03:002011-04-07T19:42:44.120+03:00Miksi harmaan talouden kitkemiseksi ei tehdä mitään?Suomessa on mittava harmaaksi taloudeksi kutsuttava sektori. Kysymys on talousrikollisuudesta, joka on saanut niin suuret mittasuhteet, että porvaripuolueet eivät enää halua tai uskalla puuttua siihen. Harmaa talous on saanut kasvaa ja rehottaa porvarihallitusten erityissuojeluksessa. Eikä ole kaukaa haettua vetää yhtäläisyysmerkki harmaan talouden menestymisen ja poliittisen korruption välille.<br />
Harmaa talous ei enää ole suureltakaan osin sitä, että joku rakennusduunari tekee samaan aikaan omakotiremonttia ja nostaa työttömyyskorvausta, vaan mittavin talousrikollisuus tapahtuu yritystoiminnan puitteissa. Tämä toiminta on saanut entistä kansainvälisemmät mittasuhteet ja se tapahtuu entistä useammin arvopaperikaupan nimissä.<br />
EU-jäsenyyden peruspilarit - pääomien, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus – on tarkoittanut sitä, että myös talousrikollisuus on saanut uudet työkalut. On tehty mahdolliseksi harjoittaa vapaasti rikollista toimintaa talouden alalla. EU-jäsenyys on moninkertaistanut harmaan talouden.<br />
Suomen ehkä pätevin harmaan talouden asiantuntijan verotutkija Markku Hirvosen tekemän selvityksen mukaan harmaa talous oli vuonna 2008 jopa 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 14 miljardia euroa salattua tuloa. Veromenetykset olivat noin 5 - 5,5 miljardia euroa. Mitään kestävyysvajetta ei olisi, jos harmaa talous pantaisiin aisoihin.<br />
Veromenetysten lisäksi harmaan talouden laskuja maksavat ne työntekijät, jotka ovat joutuneet tällaisen toiminnan kurimukseen. Heiltä jää saamatta työehtosopimusten mukaiset palkat, ylityökorvaukset, eläkevakuutukset, tapaturmavakuutukset, vuosilomat ja niiden korvaukset jne. Harmaan talouden vaikutus ulottuu myös normaaleissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan heikentäen heidän palkka- ja työehtojaan.<br />
Porvarihallitus ei ole tehnyt juuri mitään harmaan talouden kitkemiseksi. Päinvastoin voimavaroja, eli tutkijoita ja tarkastajia on vähennetty ja muitakin resursseja pienennetty. On alkanut kuulua myös esityksiä siitä, että talousrikollisuuteen liittyvät toimintatavat pitäisi laillistaa. Tällaisia ovat vaatimukset siitä, että työttömät voisivat työttömyysturvan lisäksi saada palkkatuloa.<br />
Timo Soinin esitys siitä, että EU:n talouskriisiä pitäisi ratkoa jättämällä työntekijöiden ylityökorvaukset maksamatta, on kuin suoraan hämäräbisneksen käsikirjasta otettu.<br />
SKP vaatii, että harmaan talouden mahdollistavat rakenteet pitää muuttaa. Urakoiden ketjuttaminen pitää kieltää, vuokratyön käyttöä pitää rajoittaa, kunnallisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava, ulkomaisille työntekijöille on maksettava sama palkka kuin suomalaisillekin ja pääomatulojen verotus on saatettava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa.<br />
Mistä tunnistaa harmaan talouden suosijan? No siitä, että hän vastustaa sen kuriin laittamista.Arto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-894353739075969020.post-87129175679620664562011-04-05T20:40:00.000+03:002011-04-05T20:40:03.076+03:00Pankit ja keinottelijat maksakoot itse laskunsaEuroopan talouskriisin ratkaisemiseksi muodostettu Euroopan Rahoitus Vakaus Väline ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se on toiminnassa kesäkuuhun 2013. EVM (Euroopan Vakaus Mekanismi) puolestaan on pysyvä rahoitusväline, joka tulee voimaan heinäkuussa vuonna 2013 ja jonka tarkoitus on korvata nykyiset väliaikaiset rahoitusjärjestelyt. EVM antaa lainaa vaikeuksiin joutuville euromaille heinäkuusta 2013 lähtien. ERVV pystyy lainaamaan noin 250 miljardia ja EVM noin 500 miljardia euroa. <br />
Jotta EVM voisi lainata nuo 500 miljardia, on euromaiden laitettava siihen pääomaa 80 miljardia. Se lisäksi takauksia ja korotusvaltuuksia 620 miljardia, mikä tekee EVM:n todelliseksi suuruudeksi 700 miljardia euroa<br />
Suomen vastuut tulevassa pysyvässä kriisirahastossa (EVM) ovat 12.58 miljardia euroa. Suomen pitää maksaa suoraan käteisenä1.44 miljardia siten, että puolet mainitusta summasta maksetaan kesällä 2013 ja loppu maksetaan kahdessa erässä kahden seuraavan vuoden aikana. Vastuuosuuden loppuosa 11.14 miljardia euroa koostuu annettavista korotusvaltuuksista ja takauksista. Pysyvä vakausrahasto EVM perustetaan EU-sopimuksella ja se on vahvistettava erikseen kaikissa euromaissa.<br />
Tämän hetken kuuma kysymys koskee Suomen osalta lähinnä kahta asiaa eli a) onko Suomi valmis korottamaan ERVV- lainatakauksensa jo tähän mennessä sovitusta 8 miljardista kaksinkertaiseksi eli 16 miljardiin euroon, sekä b) onko Suomi valmis menemään mukaan EVM:ään, jossa sen lainantakausvastuu olisi edellä mainitut 11,14 miljardia euroa ja lisäksi lähes heti kättelyssä riihikuivana 1.44 miljardia euroa. <br />
Käytännössä maan hallitus on jo suostunut em. ehtoihin, vaikka se vaalitaktisesti siirtää lopullisen ratkaisun tekemisen uudelle vaalien jälkeen valittavalle eduskunnalle. Tässä mielessä eduskuntavaalit ovat tärkeät ja suomalaiset voivat niiden kautta ottaa asiaan kantaa. Toista tilaisuutta ei tule<br />
SKP ei hyväksy hyväksyä kumpaakaan mainitusta tähtitieteellisestä rahanpyydyksestä. Suomen ei tule lähteä tällaisiin takauksiin tilanteessa, jossa maan valtionvelka kasvaa muutenkin hallituksen äskettäisen menokehyksen mukaan joka vuosi nettomääräisesti noin kahdeksan miljardia euroa vuosina 2012-15 yltäen 117 miljardiin vuonna 2015.<br />
Kommunistit vastustivat EU:n jäseneksi liittymistä muun muassa siksi, että se vie itsenäisen päätösvallan ja kaventaa demokratiaa.<br />
EU:n perussopimuksessa on pykälä, joka tavallaan suojaa jäsenmaan omaa taloudellista päätösvaltaa ja se kuuluun: ”Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on.”<br />
ERVV:n myöntämä tuki Kreikalle ja Irlannille on EU-maiden itsensä päättämän sopimuksen vastaista. Pidetään nyt edes jostakin periaatteesta kiinniArto Viitaniemihttp://www.blogger.com/profile/00352613581577112667noreply@blogger.com0