Arto Viitaniemen nettipäiväkirja

Kunnat tarvitsevan lisää resursseja – ei pakkoliitoksia

2012-02-09T12:18:00.000+02:00

Kataisen hallituksen suunnitelmat karsia kuntien määrä koko maassa 336:sta alle 70:een, ei perustu asukkaiden tarpeisiin eikä tuo mitään helpotusta kunnallisten palvelujen ongelmia. Uudellamaalla tämän järjettömän hankkeen toteutuminen merkitsisi sitä, että jäljelle jäisi vain 9 kuntaa. Hankkeen tavoitteena on leikata kunnilta miljardeja euroja, jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen vähentämistä ja lähipalvelujen karsimista.

Kuntaministerin asettaman työryhmän raportti osoittaa, että kuntien tappolista aiotaan ajaa tarvittaessa läpi pakolla, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu lopettamaan itseään. Asukkaita ei ole tarkoitus kuulla missään vaiheessa.

Kuntien raju vähentäminen ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen. Päivähoidon, vanhustenpalvelujen, terveysasemien ja muiden peruspalvelujen arki ja lisäresurssien tarpeet on sivuutettu kylmästi.

Kuntien ja lähipalvelujen lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten lisää markkinoita yksityisille yrityksille.

Kuntalaiset eivät tarvitse jättikuntia vaan parempia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. SKP ei hyväksy kokoomusministerin johdolla valmisteltua kuntarakenteen romuttamista, vaan vaatii sen sijaan valtiolta toimia kuntien palvelujen rahoituksen lisäämiseksi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.

Ihmetellä sopii miksi SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat kuntauudistuksessa alistuneet täysin kokoomuksen vietäväksi. Tulevissa kuntavaaleissa tulee Järvenpäässä olemaan mukana vasemmistolainen vaihtoehto, joka kantaa huolta lähipalveluista ja kuntalaisten oikeuksista.

Sosiaalinen media ja vaalit

2012-02-06T10:47:00.002+02:00

Vaalikampanjointi on siirtynyt entistä suuremmassa määrin sosiaaliseen mediaan. Erityisen innokkaasti facebookia ja muita uusia käteviä, tehokkaita ja halpoja välineitä on käytössä menossa olevan presidentinvaalin yhteydessä. Sadat tuhannet kaverit vakuuttavat toisilleen oman ehdokkaan erinomaisuutta tai arvostelevat vastaehdokasta. Vaikka näissä keskusteluissa tulee paljon ylilyöntejä ja ruokitaan toisinaan ihmisten alimpia vaistojakin, on niissä se hyvä puoli, että politiikka on laajasti kansalaisten keskuudessa eikä se ole enää vain ylhäältä tulevaa argumentointia.

Toisenlaiseen ylilyöntiin vaalikampanjoinnissa törmäsin presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen varsinaisena vaalipäivänä. Erään järvenpääläisen vaalilautakunnan puheenjohtaja laittoi lautakunnasta facebook-seinälleen ilmoituksen, jossa oli hänen oman puolueensa ehdokkaan vaalitunnus sekä ilmoitus siitä, että äänestäjiä on käynyt vähän ja kehotus lähtemään äänestämään. Tämä ilmoitus tavoitti lähes kaksituhatta hänen fb-kaveriaan. Näkyvän paikallispoliitikon tekemällä kehotuksella saattaa olla vaalien kannalta merkitystäkin.

Esitin keskusteluketjussa huoleni tällaisen toiminnan lainmukaisuudesta, mutta en saanut vastakaikua ja siksi otin yhteyttä Järvenpään keskusvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunnan lakiasiantuntemus ei kuitenkaan yltänyt sille tasolle, että asiassa olisi ryhdytty toimenpiteisiin ja siksi otin yhteyttä oikeusministeriöön.

Oikeusministeriöstä tulikin selkeä kannanotto ja kehotus ohjeistaa vaalilautakuntia ja Järvenpään keskusvaalilautakunta on myös ilmoittanut välittävänsä ministeriön ohjeistuksen vaalilautakunnille. Asia on siis kunnossa toisen kierroksen vaalipäivän osalta ja tulevaisuudessa muun muassa kunnallisvaalien osalta, joissa tällaisilla kehotuksilla voi olla isompikin merkitys.

Oikeusministeriön laatimien vaaliohjeiden ja vaalilain mukaan vaalilautakuntien jäsenet ovat virantoimituksessa vaaleja toimittaessaan. Tähän tapaukseen rinnastettavasta ennakkotapauksesta on oikeuskanslerin lausunto vuodelta 1981, jossa todetaan muun muassa, että vaalilautakunnan jäseneltä vaadittavaan puolueettomuuteen soveltuu huonosti, jos hän samalla toimii jonkin puolueen oletettujen kannattajien äänestämiseen kehottajana tai sellaisen toiminnan avustajana ja että vaalilautakunnan jäsenen tulisi vaalilautakunnassa ollessaan suorittaa vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä.

Tällaisten viestien lähetteleminen vaalilautakunnista ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, että rajanveto sille mitä voi lähettää ja mitä ei, on mahdotonta. Onhan lautakunnilla käytössään tietoja, jotka ovat vaalitoimituksen aikana salassa pidettäviä, kuten vaaliluetteloiden tiedot.

Suomalainen demokratia-raukka on riittävästi ryvetetty erilaisilla vaalirahoitus-skandaaleilla, ettei se kaipaa enää lisää sellaista toimintaa, joka saattaisi vaalilautakuntien luotettavuuden vähääkään kyseenalaiseksi.

Sen tämä episodi osoitti, että facebook-kaveruus ei ole kestävää laatua. Se ei kestä kritiikkiä. Kyseinen vaalilautakunnan puheenjohtaja poisti minut kavereittensa joukosta;)

Hyssyttelyä, salailua ja lehmänkauppoja

2011-12-21T14:23:00.003+02:00

Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen sai toisen varoituksen kolmen vuoden sisään esiintymisestään päihtyneenä työtehtäviin kuuluvana aikana. Sitä ennen hän kärähti ratista. Kaupunginhallitus on molemmilla kerroilla painanut asian villaisella ja antanut Kukkoselle vielä yhden mahdollisuuden.

Vuonna 2008 annettu varoitus ja siihen liittyvät asiakirjat salattiin ja niin näyttää tapahtuneen nytkin. Julkisuuslain perusteella tällaiset asiakirjat ovat kuitenkin julkisia, onhan kyseessä erittäin vakava kaupungin ja kuntalaisten asioiden hoitoon liittyvä kysymys.

Kolme vuotta sitten riittävä määrä kaupunginvaltuutettuja teki kuntalain 25§ mukaisen aloitteen kaupunginjohtajan luottamuksen selvittämiseksi. Siinä vaadittiin tilapäisen valiokunnan perustamista selvittämään pitkään jatkuneen kaupunginjohtajan toiminta- ja johtamistapaan liittyvää tyytymättömyyttä ja epäilyksiä hänen kyvyistään johtaa hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Myös hänen jo pidempään jatkunut viranhoitoon liittynyt ja siihen vaikuttanut ongelmallinen käyttäytyminen haluttiin selvittää. Tässä viitattiin alkoholinkäyttöön.

Asiaa käsiteltäessä valtuutetuilta salattiin paitsi kaupunginhallituksen varoituspäätös myös siihen liittyvä toimialajohtajien kirjelmä. Nämä asiakirjat olisivat olleet aivan välttämättömiä, jotta valtuutetuilla olisi ollut oikea kuva ongelman vakavuudesta ja asioita olisi voitu saada paremmalle tolalle kaupungissa. Mutta kuten tunnettua valtuuston enemmistö ei halunnut väliaikaisen valiokunnan asettamista, vaan päästi Kukkosen kuin koiran veräjästä. Olen metsästänyt kyseistä kirjelmää, mutta kaupungin asiakirjojen arkistoinnista vastaava virkamies väittää, ettei sellaista löydy, vaikka myöntää sen olemassa olon. On tarpeen kysyä miksi kirjelmää, joka on osoitettu kaupungille, ei ole viety diariin?

Toimialajohtajien kirjelmän allekirjoittaneet ovat saaneet tuntea rehellisyytensä nahoissaan. Jotkut ovat saaneet lähteä kaupungin palveluksesta kuluneen kolmen vuoden aikana. Kosto on ollut hirmuinen. Tämä kertoo paljon siitä millä tolalla asiat kaupungissa ovat.

Asiaan liittynee myös poliittisia lehmänkauppoja. Vuoden 2008 syksyllä valittiin kaksi korkeaa virkamiestä: talouspäällikkö, jota ei pitänyt valita ollenkaan ja apulaiskaupunginjohtaja. Viimeisimmän varoituksen jälkeen avattiin pitkäaikaisen pätevän opetusjohtajan virka jollekin sopivammalle.

Kaikkein vakavin kysymys kaupungin ylimmän johdon toiminnan holtittomuudessa liittyy kaupunginjohtaja kykyyn johtaa kaupungin toimintaa ja suhteita muihin tahoihin. Tähän viittasi vuoden 2008 aloitteentekijät. Kaupunginjohtajasta on julkisudessa huono kuva, eikä se salailemalla parane. Ei julkisuudessa oleva kuva saattaa olla vielä huonompi. Kaupunginjohtajan asema on heikko.

Heikko johtaja on huono kaupungin edusmies ja joutuu helposti heikkouksineen niin sanotusti isojen poikien taskuun. Muun muassa Perhelän korttelin kaavoituksessa ja rakentamisessa on kyse valtavan suurista rahoista, terveystalon urakointi on mittasuhteiltaan 50 miljoonaa euroa jne..

Haluan heittää näillä kysymyksillä nykyisille valtuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille vakavan haasteen kurssin muuttamiseksi avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. En nimittäin usko, että asiat paranevat hyssyttelemällä ja piilottelemalla.

Mitä maksaa Lauri Lylyn singneeraus?

2011-12-11T12:20:00.002+02:00

Erilaisissa huutokaupoissa maailmalla kaupitellaan joidenkin kuuluisuuksien singneerauksia. Joistakin harvinaisuuksista saatetaan maksaa miljooniakin. Mutta sellaiset summat ovat pelkää nappikauppaa, kun tarkastellaan miten kalliiksi duunareille tuli SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn singneeraus, kun hän allekirjoitti ns. raamisopimukseen perustuvan työmarkkinaratkaisun.

Lyly saa kunnian olla tämän kolumnin syntipukki siitä syytä, että hän on tätä raamisopimusta kaikkein innokkaimmin markkinoinut. Tosiasiassa raamisopimus on osa hallituspolitiikkaa ja sen takana on koko hallituskoalitio vasemmistoliitosta kokoomukseen. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen istuu hallituksessa ainoana tarkoituksenaan hiljentää ay-liike.

Lyly mainosti syntynyttä ratkaisua historiallisen kattavaksi. Tämä tekeekin siitä työntekijäpuolen kannalta historiallisen kalliin, koska ani harva tulee saamaan raamin ylittäviä palkankorotuksia. Monet eivät saa sopimukseen kuuluviakaan senttosia, koska isolta osin valta työpaikkakohtaisen osuuden jakamisesta jäi työnantajille.

Sopimus johtaa siihen, että kolmena perättäisenä vuotena reaaliansiot tulevat alenemaan ja se on se iso lasku, jonka työntekijät maksavat Lylyn singneerauksesta. Tänä vuonna ansiotasoindeksi on noussut tammi-syyskuussa viime vuoden samasta ajankohdasta 2,7 prosenttia. Samana aikana kuluttajahintaindeksi nousi 3,5 prosenttia, samoin lokakuussa verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Reaaliansiot siis alenevat tänä vuonna vähintään 0,8 prosenttia.

Vuonna 2012 palkankorotukset ovat 2,4 prosenttia + 150 euron kertaerä. Ansiotason nousu olisi siten 2,8 prosenttia Valtionvarainministeriön virallinen inflaatioennuste ensi vuodelle on 3,3 prosenttia, eli reaaliansiot laskevat 0,5 prosenttia. EU:ssa ennustetaan inflaatiovauhdin kiihtyvän tulevan vuonna.

Vuonna 2013 palkankorotus on 1,9 prosenttia, mutta siitä pitää vähentää tuon 150 euron kertakorvauksen vaikutus, koska se ei jää palkkoihin. Vuoteen 2012 verrattuna ansiotason korotus
on vain 1,5 prosenttia. VM:n virallinen inflaatioennuste vuodelle 2013 on 2,1 prosenttia, joten reaaliansiot laskevat 0,6 prosenttia. Yhteensä reaaliansiot aleneva kolmen vuoden aikana 2 prosenttia. Pakkoraamilla suoritettiin siis sisäinen devalvaatio, eli alennettiin palkkojen ostovoimaa

Tällaisiin tupo-sopimuksiin kuuluu aina propaganda sen työllisyysvaikutuksista. Niin nytkin. Tosiasia on, että sopimuksessa ei ole ainuttakaan pykälää tai lausetta johon vedoten työntekijät ja ay-liike voisi estää irtisanomiset ja lomautukset. Tässä suhteessa arkitodellisuus verrattuna propagandaan onkin erityisen paljastavaa. Samaan aikaan, kun sopimusta allekirjoitetaan, on käynnissä useita tuhansia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut työpaikkojen vähentämiseksi.

Viikko sitten ilmoitettiin hallituksen päättäneen leikata vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä yli kahdella prosentilla rukkaamalla niin sanottua elinaikakerrointa. Ay-johtajat eivät asialle korvaansa lopsauttaneet. Tämä lisää Lylyn allekirjoituksen hintaa rajusti.

Miksi harmaan talouden kitkemiseksi ei tehdä mitään?

2011-04-07T08:38:00.001+03:00

Suomessa on mittava harmaaksi taloudeksi kutsuttava sektori. Kysymys on talousrikollisuudesta, joka on saanut niin suuret mittasuhteet, että porvaripuolueet eivät enää halua tai uskalla puuttua siihen. Harmaa talous on saanut kasvaa ja rehottaa porvarihallitusten erityissuojeluksessa. Eikä ole kaukaa haettua vetää yhtäläisyysmerkki harmaan talouden menestymisen ja poliittisen korruption välille.
Harmaa talous ei enää ole suureltakaan osin sitä, että joku rakennusduunari tekee samaan aikaan omakotiremonttia ja nostaa työttömyyskorvausta, vaan mittavin talousrikollisuus tapahtuu yritystoiminnan puitteissa. Tämä toiminta on saanut entistä kansainvälisemmät mittasuhteet ja se tapahtuu entistä useammin arvopaperikaupan nimissä.
EU-jäsenyyden peruspilarit - pääomien, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus – on tarkoittanut sitä, että myös talousrikollisuus on saanut uudet työkalut. On tehty mahdolliseksi harjoittaa vapaasti rikollista toimintaa talouden alalla. EU-jäsenyys on moninkertaistanut harmaan talouden.
Suomen ehkä pätevin harmaan talouden asiantuntijan verotutkija Markku Hirvosen tekemän selvityksen mukaan harmaa talous oli vuonna 2008 jopa 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 14 miljardia euroa salattua tuloa. Veromenetykset olivat noin 5 - 5,5 miljardia euroa. Mitään kestävyysvajetta ei olisi, jos harmaa talous pantaisiin aisoihin.
Veromenetysten lisäksi harmaan talouden laskuja maksavat ne työntekijät, jotka ovat joutuneet tällaisen toiminnan kurimukseen. Heiltä jää saamatta työehtosopimusten mukaiset palkat, ylityökorvaukset, eläkevakuutukset, tapaturmavakuutukset, vuosilomat ja niiden korvaukset jne. Harmaan talouden vaikutus ulottuu myös normaaleissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan heikentäen heidän palkka- ja työehtojaan.
Porvarihallitus ei ole tehnyt juuri mitään harmaan talouden kitkemiseksi. Päinvastoin voimavaroja, eli tutkijoita ja tarkastajia on vähennetty ja muitakin resursseja pienennetty. On alkanut kuulua myös esityksiä siitä, että talousrikollisuuteen liittyvät toimintatavat pitäisi laillistaa. Tällaisia ovat vaatimukset siitä, että työttömät voisivat työttömyysturvan lisäksi saada palkkatuloa.
Timo Soinin esitys siitä, että EU:n talouskriisiä pitäisi ratkoa jättämällä työntekijöiden ylityökorvaukset maksamatta, on kuin suoraan hämäräbisneksen käsikirjasta otettu.
SKP vaatii, että harmaan talouden mahdollistavat rakenteet pitää muuttaa. Urakoiden ketjuttaminen pitää kieltää, vuokratyön käyttöä pitää rajoittaa, kunnallisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava, ulkomaisille työntekijöille on maksettava sama palkka kuin suomalaisillekin ja pääomatulojen verotus on saatettava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa.
Mistä tunnistaa harmaan talouden suosijan? No siitä, että hän vastustaa sen kuriin laittamista.

Pankit ja keinottelijat maksakoot itse laskunsa

2011-04-05T20:40:00.000+03:00

Euroopan talouskriisin ratkaisemiseksi muodostettu Euroopan Rahoitus Vakaus Väline ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se on toiminnassa kesäkuuhun 2013. EVM (Euroopan Vakaus Mekanismi) puolestaan on pysyvä rahoitusväline, joka tulee voimaan heinäkuussa vuonna 2013 ja jonka tarkoitus on korvata nykyiset väliaikaiset rahoitusjärjestelyt. EVM antaa lainaa vaikeuksiin joutuville euromaille heinäkuusta 2013 lähtien. ERVV pystyy lainaamaan noin 250 miljardia ja EVM noin 500 miljardia euroa.
Jotta EVM voisi lainata nuo 500 miljardia, on euromaiden laitettava siihen pääomaa 80 miljardia. Se lisäksi takauksia ja korotusvaltuuksia 620 miljardia, mikä tekee EVM:n todelliseksi suuruudeksi 700 miljardia euroa
Suomen vastuut tulevassa pysyvässä kriisirahastossa (EVM) ovat 12.58 miljardia euroa. Suomen pitää maksaa suoraan käteisenä1.44 miljardia siten, että puolet mainitusta summasta maksetaan kesällä 2013 ja loppu maksetaan kahdessa erässä kahden seuraavan vuoden aikana. Vastuuosuuden loppuosa 11.14 miljardia euroa koostuu annettavista korotusvaltuuksista ja takauksista. Pysyvä vakausrahasto EVM perustetaan EU-sopimuksella ja se on vahvistettava erikseen kaikissa euromaissa.
Tämän hetken kuuma kysymys koskee Suomen osalta lähinnä kahta asiaa eli a) onko Suomi valmis korottamaan ERVV- lainatakauksensa jo tähän mennessä sovitusta 8 miljardista kaksinkertaiseksi eli 16 miljardiin euroon, sekä b) onko Suomi valmis menemään mukaan EVM:ään, jossa sen lainantakausvastuu olisi edellä mainitut 11,14 miljardia euroa ja lisäksi lähes heti kättelyssä riihikuivana 1.44 miljardia euroa.
Käytännössä maan hallitus on jo suostunut em. ehtoihin, vaikka se vaalitaktisesti siirtää lopullisen ratkaisun tekemisen uudelle vaalien jälkeen valittavalle eduskunnalle. Tässä mielessä eduskuntavaalit ovat tärkeät ja suomalaiset voivat niiden kautta ottaa asiaan kantaa. Toista tilaisuutta ei tule
SKP ei hyväksy hyväksyä kumpaakaan mainitusta tähtitieteellisestä rahanpyydyksestä. Suomen ei tule lähteä tällaisiin takauksiin tilanteessa, jossa maan valtionvelka kasvaa muutenkin hallituksen äskettäisen menokehyksen mukaan joka vuosi nettomääräisesti noin kahdeksan miljardia euroa vuosina 2012-15 yltäen 117 miljardiin vuonna 2015.
Kommunistit vastustivat EU:n jäseneksi liittymistä muun muassa siksi, että se vie itsenäisen päätösvallan ja kaventaa demokratiaa.
EU:n perussopimuksessa on pykälä, joka tavallaan suojaa jäsenmaan omaa taloudellista päätösvaltaa ja se kuuluun: ”Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on.”
ERVV:n myöntämä tuki Kreikalle ja Irlannille on EU-maiden itsensä päättämän sopimuksen vastaista. Pidetään nyt edes jostakin periaatteesta kiinni

Fukushima todistaa ydinvoiman riskit

2011-03-31T16:55:00.003+03:00

Japanissa tapahtuneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttama katastrofi on mittasuhteiltaan valtava ja sen uhriksi joutuneita ihmisiä on autettava kansainvälisesti kaikin keinoin.

Katastrofi katastrofissa on Fukushiman atomivoimaloiden tuhoutuminen. Voimaloissa tapahtui räjähdyksiä, kun jäähdytysjärjestelmät pettivät. Sen jälkeen niistä alkoi levitä radioaktiivista saastetta ja ihmiset evakuoitiin 20 kilometrin säteeltä turvaan.

Ydinvoiman puolustelijat vetoavat aina siihen, että ydinteknologia on niin varmaa ja kestävää, ettei riskejä ole. Tshernobylin voimalaa sanottiin turvalliseksi ja Fukushiman voimaloiden piti olla sitäkin turvallisempia nimenomaan siksi, että ne sijaitsevat maanjäristysalueella, mutta nyt tiedämme, että tällainen propaganda pitää laittaa omaan arvoonsa.

Japanilaisen ydinvoimalat omistavan yhtiön ja myös viranomaisten tiedotus on ollut omituisen epämääräistä ja enemmänkin salailevaa kuin avointa. Aivan äskettäin saatujen tietojen mukaan radioaktiivista jodia on kertynyt mereen jo liki 4 400 kertaa sallittua rajaa enemmän. Nyt kerrotaan, että mereen on ilmeisesti vuotanut saastetta aivan turman alusta lähtien.

Herää kysymys, että onko tiedotustaktiikka valittu epämääräiseksi ja salailevaksi sen vuoksi, että halutaan pelastaa ydinvoimateknologian maine. Joka tapauksessa Ranskan viranomaiset käyvät keskustelua siitä pitääkö heillä rakenteilla olevan Olkiluoto-tyyppisen ydinvoimalan rakennustyöt keskeyttää.

Hyvä kysymys on; miksei Olkiluodon voimalatyömaata keskeytetä, varsinkin kun siellä ongelmia teknologian kanssa on ollut vaikka muille jakaa? Tällainen päätös olisi perusteltu sillä Fukushima todistaa ydinteknologian valtavat riskit riittävän konkreettisesti.

SKP vastustaa lisäydinvoiman rakentamista Suomeen. Itse olen sitä mieltä, että jo myönnetyt kaksi lupaa pitää peruuttaa. On tehtävä selkeä uusi energialinjaus, jossa luovutaan asteittain ydinvoimasta ja korvataan käytöstä poistuvat ydinvoimalat uusiutuvien energiamuotojen käytöllä ja energian säästämisellä.

Arto Viitaniemi
SKP
Järvenpää

Verotukseen tarvitaan rakennemuutos

2011-03-10T13:20:00.000+02:00

Verotus on Suomessa viimevuosien virheellisistä ratkaisuista johtuen, erittäin epäoikeudenmukaista. Suhteellisesti eniten veroja maksavat työttömät ja sosiaaliturvan varassa elävät. Eläkeläiset maksavat edelleen samankokoisesta tulosta enemmän veroa kuin palkkatuloa saavat.
Vähiten veroa maksavat suuria pääomatuloja saavat. Pörssiyhtiöiden osinkojen veroprosentti on 19,6, koska vain 70 prosenttia osinkotuloista on veronalaista tuloa. Muiden kuin pörssiyhtiöiden osingot voivat tietyin edellytyksin olla täysin verovapaita 90 000 euroon asti vuodessa. Kunnallisveroa ei pääomatuloista makseta ollenkaan. Ei siis ole mitenkään liioiteltua sanoa, että meillä on joukko valtavia tuloja saavia vapaamatkustajia.
Varallisuusverosta on luovuttu kokonaan ja hiljattain yrityksiltä poistettiin kela-maksu, joka oli yli miljardin euron lahjoitus. Myös suurituloisten veroprogressiota on kevennetty. Pelkästään 2000-luvulla on tuloverotusta kevennetty niin, että valtion verotulot ovat pienentyneet nimellisestikin noin 1,5 miljardilla, vaikka veronalaiset ansiotulot ovat kasvaneet 46 prosenttia.
Suurituloisten verokevennysten vastapainoksi on kunnallisveroa ja välillisiä veroja, jotka kaikki ovat tasaveroja, korotettu roimasti. Muun muassa yritysten saama kela-maksun poisto maksatetaan kansalaisilla energiaveroja korottamalla. Porvarihallituksen päinvastaisesta propagandasta huolimatta on tasavarotuksen suuntaan otettu aimo harppauksia.
Usein kuulee väitettävän, että pääomatulojen ja muiden suurten tulojen verotusta kiristämällä ei saataisi paljonkaan lisää tuloja. Tämän väite ei pidä paikkaansa tai väitteen esittäjä on nimenomaan näitten tulomuotojen saaja.
Tosiasia on, että Suomi on pääomatulojen osalta veroparatiisi. Kyse on kymmenien miljardien tuloista, joita verottamalla poistuisi kaikenlaiset kestävyysvajeet ja kunnat saisivat lisää tuloja palvelujen tuottamiseen.
SKP esittää radikaalia verotuksen rakenteen muuttamista niin, että pääomatuloista ryhdytään perimään veroa saman progressiivisen asteikon mukaan kuin palkkatulojakin verotetaan. Progressiota on syytä myös kiristää ja pääomatuloista on perittävä myös kunnallisvero. Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi. Varallisuusvero on palautettava ja pörssikaupasta, josta nyt ei peritä mitään veroa, ryhdytään perimään esimerkiksi 0,5 prosentin varainsiirtoveroa.
Verotettavan tulon alaraja voitaisiin nostaa 1 100 euroon kuukaudessa, jolla parannettaisiin pienituloisten asemaa.

Köyhyys on eduskuntavaalien kärkevin kysymys

2011-02-08T11:20:00.000+02:00

Viimeisimpien selvitysten mukaan Suomessa sinnittelee 700 000 ihmistä tuloilla, jotka ovat alle virallisen köyhyysrajan. Tämän lisäksi noin 200 000 ihmistä on vaarassa pudota köyhyyteen. Viimeisten kahden vuoden kuluessa köyhyys on lisääntynyt sadallatuhannella ja 90-luvun laman jälkeen lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut. Tämä kehitys on jyrkässä ristiriidassa porvarihallituksen propagandan kanssa, jolla väitetään köyhien asemaa parannetun ja asialle tehdyn kaikki voitava.

Köyhyys ei johdu talouden heikosta kehityksestä, vaan se on pitkän aikavälin tietoisen politiikan tulosta. 90-luvun laman jälkeen alkoi jyrkkä tulojen uusjako, jota ryyditettiin heikoilla työehtoratkaisuilla, veropolitiikalla ja sosiaaliturvan reaalisella heikentämisellä. Niinpä palkkatulojen osuus kansantulosta romahti historiallisen jyrkästi ja pääomatulot kasvoivat räjähdysmäisesti. Tämän seurauksena tulokehitys on vääristynyt voimakkaasti.

VATT:n hiljattain teettämän selvityksen mukaan ajanjaksolla 1990-2007 tuloluokista ylimmän kymmeneksen, johon suurin osa pääomatulojen saajista kuuluu, reaalitulot kasvoivat keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa alimman tuloluokan tulokehityksen jäädessä 0,5 prosenttiin. Suurituloisimmat kasvattivat reaalitulojaan siis kymmenkertaisesti pienituloisiin nähden. Sitä ennen vuosina 1966-1990 alimman tuloluokan reaalitulokehitys oli keskimäärin12,3 prosenttia vuodessa ja ylimmän 3 prosenttia.

Köyhyys on paitsi äärimmäisen paha sosiaalinen ongelma myös työllisyys- ja ostovoimakriisi. Näin mittava köyhyys merkitsee sitä, että työttömyys pysyy korkealla koska ihmisiltä puuttuu rahaa tavaroitten ja palvelujen ostamiseen, joka taas toisi lisää työpaikkoja. Köyhistä suuri osa on juuri työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, mutta nykyisin myös suuri määrä työssä käyviä pätkä- ja osa-aikatyöntekijöitä sinnittelee köyhyysrajan alapuolella. Köyhistä suurin joukko koostuu eläkeläisistä.

Kokoomus ja muut valtapuolueet esittävät nykyisen syvän kriisin ratkaisuksi lääkkeitä, jotka itse asiassa syventävät ja kärjistävän tilannetta. Tarjolla on eläkeiän korottamista, palkkojen jäädyttämistä, viennin tehostamista ja julkisten palvelujen karsimista. Kaikki nämä toimenpiteet tavalla tai toisella kaventavat ostovoimaa tai eivät ainakaan sitä paranna ja kärjistävät köyhyysongelmaa. Euroopan syvää talouskriisiä ollaan ratkaisemassa näillä samoilla lääkkeillä, eli pankkien ja keinottelijoiden aiheuttamaa kriisi ollaan maksattamassa työntekijöiden asemaa ja sosiaaliturvaa heikentämällä. On tapahtumassa ostovoiman radikaali leikkaaminen ja näin ollen ei Suomessa tuotetuille tavaroille ole myöskään siellä ostajia.

Suomen kommunistinne puolue on tehnyt aloitteen, jolla taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana kaikille niille, jotka eivät tähän tulotasoon muuten yllä. Tällä aloitteella puututaan kahteen oleelliseen kysymykseen, eli tulonjaon muuttamiseen pienituloisia suosivaksi ja ostovoiman parantamiseen, joka on kaikkein tehokkain työllisyyden parantamiskeino.

Oikeudenmukaisempi tulonjako tervehdyttää taloutta ja yhteiskuntaa laajemminkin.

Kiljava käy kunnille kalliiksi

2010-11-04T11:26:00.000+02:00

Keski-Uusimaa lehti julkaisi 13.10. jutun, jonka perusteella saattoi saada sellaisen käsityksen, että vielä keväällä konkurssikypsässä sairaalassa kaikki on nyt hyvin ja kunnat eivät joutuneet satsaamana mitään lisää sen pelastamiseksi. Jutun anti jäi kuitenkin suurelta osin puutteelliseksi ja vähän niin kuin menestyspropagandan tasolle. Tärkein asia jäi kokonaan epäselväksi, eli miten paljon kunnille tulee maksamaan hoitovuorokausi/potilas, josta saisi kuvan hankkeen mielekkyydestä.
Niinpä aktiivinen lukija joutuukin selvittämään näitä asioita itse. Uusi asia on nyt se, että Kiljavan sairaalan osakaskunnat ovat sitoutuneet maksamaan sairaalayhtiön velkoja jyvitettynä osakkuuden mukaan. Kunnat saavat laskun riippumatta siitä ovatko ne lähettäneet ainuttakaan potilasta sairaalaan. Järvenpään kaupunki maksaa tätä laskua 295 500 euroa vuodessa. Jos kaupunki lähettää Kiljavalle kuntoutuspotilaita niin, että siellä on hoidossa joka päivä keskimäärin 6 järvenpääläistä potilasta, joka lienee nykyisen tarpeen mukaan kohtalaisen lähellä, tulee hoitopäivälle jo tästä hintaa noin135 euroa/potilas.
Kiljavan sairaalan hinnaston perusteella, joka on ollut voimassa tämän vuoden alusta, ovat hoitopäivien hinnat 422 eurosta 269 euroon riippuen kuntoutettavan vamman tai sairauden laadusta. Potilaalta peritään lisäksi 11,30 euroa päivältä. Kuten tiedetään sairaalan palvelutuotannosta vastaa yksityinen kansainvälisessä omistuksessa oleva terveysalan firma Attendo MedOne.
Sairaala ilmoittaa erittelyssään, että hoitovuorokauden hinta sisältää 109 euroa kiinteistökustannuksia, joka lienee se osuus, jonka kunnille määrätty kiinteä maksu korvaa. Tätä ei voi tietää varmuudella koska Keskarin jutusta eikä sairaalan kotisivuilta saa asiasta uutta tietoa. Mutta hinta hoitopäivää kohden näyttää nousseen reippaasti.
Sairaalayhtiö ilmoittaa myyvänsä kuntoutuspalveluja myös muille kunnille ja ulkopuolisille tahoille. Näin syntyy tilanne, jossa osakaskunnat subventoivat näiden hoitopäivien hintaa reippaasti.
Yhtä kaikki kahteen yhtiöön jakamisen malli näyttää tulevan Kiljavan sairaan osakaskunnille entistä kalliimmaksi eikä ole vaikea ennustaa sitäkään, että tulevaisuudessa sairaalayhtiö on taas käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa. Yhtiön perusongelmiahan ei näillä tempuilla poistettu, vaan ainoastaan hämärrettiin mahdollisuuksia seurata ja ottaa selvää tästä sopasta.
Pakkomielteinen yksityistäminen ja kunnallisten päättäjien tolkuton omien virheiden peittämisen tarve uusilla entistä pahemmilla virheillä, on nykyisen kunnallispolitiikan suurin ongelma. Eikä se muutu ennen kuin kuntalaiset heräävät näkemään edes joitakin tosiasioita.

Vaalitukea myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille?

2010-04-15T13:57:00.000+03:00

Oikeusministeriön asettama selvityshenkilö Johanna Korhonen esittää, että myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille annettaisiin taloudellista tukea vaalikampanjointiin. Esitetty tuki ei poistaisi eduskuntapuolueiden etuoikeutettua asemaa ja valtavaa taloudellista epäsuhtaa, joka vallitsee puolueiden välillä. Myönteistä siinä on kuitenkin se, että selvityksessä tunnustetaan nykyinen demokratian toteutumisen kannalta kestämätön tilanne.
Taloudellisen tuen lisäksi Korhosen esityksessä on monia mielenkiintoisia ja kannatettavia ajatuksia puolueiden medianäkyvyyden tasapuolistamiseksi. Muun muassa internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät esitykset parantaisivat kansalaisten mahdollisuuksia seurata poliitikkojen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä paremmin. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen poliittiseen päätöksentekoon.
Erikoista onkin, että valtamedia on jättänyt lähes huomiotta Korhosen kriittiset näkökohdat, jotka liittyvät julkisuuteen/mediaan ja niiden yhteydestä vaaleihin sekä niihin liittyvät ehdotukset. Eräs mielenkiintoinen avaus on se, että internettiin luotaisiin seurantajärjestelmä, jonka avulla kansalaiset voisivat verrata valittujen edustajien toiminnan lisäksi myös muiden ehdokkaina olleiden kannanottoja samoihin kysymyksiin.
Kunnat saisivat tehtäväksi vaalitaulujen paikalleen laittamisen ja niistä ei saisi periä maksuja. Toripaikat pitäisi vaalikampanjan aikana olla ehdokkaille ja puolueille maksuttomia ja myös kauppakeskusten pitäisi antaa mahdollisuus vaalikampanjointiin.
Korhonen on puuttunut myönteisellä tavalla niihin kysymyksiin, joihin myös SKP on kiinnittänyt huomiota ja tehnyt esityksiä vaalilainsäädännön valmistelun eri vaiheissa.
Pahasti ristiriidassa Korhosen esittämien demokratiaa parantavien ehdotusten kanssa on vaalilain uudistamiseksi tehdyt esitykset. Oikeusministeriö on ”säätiöimässä” eduskuntaa entistä vankemmin eduskuntapuolueiden käsiin, esittämällä eduskuntavaaleissa kolmen prosentin valtakunnallista äänikynnystä ja kieltämällä vaaliliitot.
Oikeusminiteriö seuraa toimettomana myös vaalirahoituksesta käytävää keskustelua ja päivittäin paljastuvaa ilmiselvää poliittista korruptiota.

Miksi samat virheet toistetaan?

2010-04-12T10:24:00.001+03:00

Järvenpään kaupunki suunnittelee rakentavansa uuden terveystalon. Hanke on tietysti tarpeellinen ja se olisi pitänyt jo vuosia sitten toteuttaa, mutta muut kiireet ovat ajaneet kaupungin korkeimman johdon muihin puuhiin.

Terveystalon sinänsä myönteisessä rakentamispäätöksessä oli eräs hälyttävä piirre, josta syystä hanke olisi laitettava uuteen valmisteluun. Terveystalo aiotaan muodostaa kiinteistöyhtiömallin varaan ja että myös omistus olisi yhteistä yksityisten tahojen kanssa.

On ihan pakko kysyä, että eikö Järvenpään kaupunginhallitus ja valtuuston kokoomuslaiset, demarit ja vihreät todellakaan opi mitään edes kantapään kautta. Lähimenneisyydessä on ainakin kaksi täydelliseen katastrofiin johtanutta osakeyhtiöperustaista hanketta, nimittäin Kiljava ja Adulta. Molemmissa on käynyt niin, että yksityinen bisnes käyttää kunnallista osakeyhtiötä lypsylehmänään. Kyse on olosuhteet huomioon ottaen valtavista rahasummista.

Adultaa käyttivät erilaiset konsulttifirmat rahasamponaan ja veronmaksajien rahoja siirrettiin heidän taskuunsa ilman asiallisia perusteita. Kaikkiaan opetusministeriöltä kupattiin yli 30 miljoonaa euroa. Nyt se on haettu konkurssiin ja kuntien tappiot, jotka Järvenpään kaupungin osalta ovat kaikkein suurimmat. Ne nousevat mittaviin summiin ottaen huomioon, että Adultan kiinteistöt ovat todella arvokkaat. Kiljavan loppusaldoa ei vielä ole tiedossa, mutta muun muassa Järvenpään kaupunki on sitoutunut maksamaan isoja summia sairaalayhtiölle käytännössä vailla vastinetta.

Oleellista näissä tapauksissa on se, että päättäjiltä on kadonnut niiden suhteen kontrolli. Hommia on hoitanut pieni johtoeliitti, jonka pitäisi tietenkin kantaa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään vastuutakin. Ainakin pitäisi estää tämän kyseenalaiset taidot omaavan eliitin tekemästä uusi kupruja, ennen kuin ne käyvä kuntalaisille liian kalliiksi.

Jotta terveystalo voisi rakentua hallittavalle ja hallinnassa olevalle pohjalle, niin se täytyy myös mahdollistaa. Paras tapa on suora kaupungin hallintaan perustuva pohja ja riittävä kontrolli valtuuston asettaman työryhmän muodossa.

Kiljavan sairaalan tappiot kaatumassa kuntien niskoille

2009-11-24T09:22:00.002+02:00

Kiljavan sairaalan perustamisessa ja toimintamallin valinnassa tehdyt raskaat virheet ovat nyt kaatumassa osakaskuntien harteille. Sairaalayhtiö painostaa kuntia takaamaan potilasvirrat Attendo MedOnen rahastettavaksi ja sen lisäksi kuntia vaaditaan ottamaan vastuulleen aikaisempien velkavastuiden lisäksi 11 miljoonan euron velat.

Kiljavan sairaalan toiminta perustuu täysin yksityisen bisneksen tekemiseen, jossa kunnilla on vain maksumiehen rooli. Sairaalayhtiö ostaa kaikki palvelut yksityisiltä palvelutuottajilta, joita sairaalan toiminta edellyttää, aina kalusteiden vuokraamista myöten. Tämä malli tekee toiminnasta erittäin kallista. Pelkästään ostoista maksettava arvonlisävero nostaa hintoja noin 20 prosenttia omaa tuotantoa korkeammaksi. Kun tähän lisätään palvelutuottajien voittoprosentit, tulee hintoihin helposti toinen mokoma lisää.

Sairaalayhtiön uhkavaatimukselta vaikuttava esitys ei muuta toimintamallia mitenkään. Rahastus ja tappiokierre saisi jatkua. Jos kunnat alkavat siirtää potilaita terveyskeskuksistaan Kiljavalle, syntyy tilanne, jossa ylläpidetään kaksinkertaista sairaalavarustusta. Kuntoutuspotilaita, joita varten sairaala perustettiin, ei ole kuin murto-osa siitä määrästä, joka päätöstä tehtäessä sanottiin olevan.

Näyttää ilmiselvältä, että sairaala on menossa joka tapauksessa konkurssiin. Ja kun vastuu veloista siirretään kunnille, ovat kuntien päättäjät tekemässä tietoisesti valtavan kuprun kuntatalouksiin. Päättäjien, varsinkin Järvenpäässä, jonka johtajat ovat päävastuussa virheratkaisuista, tulisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja arvioida tapahtunut juurta jaksaen.

On syytä tehdä uudet johtopäätökset. Ylimielisyys ja tumpelointi on syytä nyt laittaa omaan arvoonsa. Adultan toiminnan valvonnassa tapahtunut täydellinen pettäminen ei saa toistua. Virheitä ei pidä peittää uusilla entistä karkeimmilla virheillä.

Ostovoimaa on lisättävä – palkankorotuksiin on varaa

2009-11-06T09:26:00.000+02:00

1990-luvun alun lama ja sen jälkihoidon kokemus on historiallisesti lähellä ja toisaalta siltä ajalta kertynyttä tilastotietoa voi käyttää pohjana arvioitaessa kapitalismin nykyiseen kriisiin liittyviä ilmiöitä ja esityksiä sen ratkaisemiseksi. Viime vuosikymmenen alun lamaa hoidettiin periaatteessa kolmea suurta yhteiskuntapalikkaa muuttamalla.
Kyse on uusliberalistisen politiikan peruselementeistä, eli kasvatettiin työttömyys - tai sen annettiin kasvaa - valtaviin mittasuhteisiin ja siitä tehtiin pysyvää, pienennettiin julkisen talouden osuutta kansantaloudessa pääosin leikkaamalla kuntien palveluita ja ryhdyttiin muuttamaan työn ja pääoman välistä tulonjakoa maltillisella tulopolitiikalla.

Toistetaanko vanhat virheet?

Kuluvan syksyn kuluessa on lähtenyt liikkeelle uusi uusliberalismin hyökkäysaalto. Kapitalismin nykykyistä kriisiä pyritään käyttämään hyväksi rakennemuutoksen syventämiseksi ja sementoimiseksi. Suuryhtiöt lopettavat tehtaita ja ilmoittelevat joukkomittaisista irtisanomisista. Viimeksi UPM ja Nokia ilmoittivat tuhansien työntekijöiden irtisanomisista. Työehtosopimusneuvotteluissa työnantajat ovat ottaneet entistä härskimmät vaatimukset päiväjärjestykseen esittämällä vaatimuksia palkkojen alentamisesta.
Ay-liikkeestä on kiinni se toistetaanko samat virheet ja työntekijöiden kannalta vielä ankarampina, kuin 90-luvun alussa. Annetaanko tulonjaon vääristymän syventyä ja työttömyyden taas räjähtää käsiin?

Yritysten taseet pullistelevat euroista

Tulonjaon muuttuminen yritysten voittojen hyväksi näkyy tilastoissa siten, että palkkatulojen osuus kansantulosta on radikaalisti alentunut 1970 luvun alusta jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen 90-luvun taitteen dramaattisen romahduksen seurauksena reilusti alentuneena tasona.
Yritysten voitot ovat vastaavasti kasvaneet jopa käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kymmenenä viimeksi kuluneena (1999-2008) vuotena yritysten voitot yhteenlaskettuna olivat järjettömältä kuulostavat lähes 325 miljardia euroa. Tämä on vain hieman pienempi kuin valtion budettien vastaavan ajanjakson yhteenlaskettu summa. Osinkoja voitoistaan yritykset maksoivat tällä ajanjaksolla yli 128 miljardia euroa. Yritysten taseet pullistelevat ja rikkaat rypevät rahoissa.
Oleellista on se, että toisin kuin on väitetty, voittoja kasvattavalla politiikalla ei ole ollut työttömyyden vähenemiseen merkittävää vaikutusta. Työntekijöitä on tarvittu lisää vain sikäli kun sillä on merkitystä voittojen maksimoinnissa.

Voitoista osa palkankorotuksiin

Yritysten voitot Suomessa ovat historiallisen korkealla tasolla. Jos esimerkiksi vain vuoden 2008 voitot olisi jaettu työssä käyvien kesken, joita oli noin 2,5 miljoonaa, jokaisen palkkaa olisi voitu korottaa yli 1200 eurolla kuukaudessa. Tämä kertoo voittojen mittakaavan konkreettisesti.
Teknologiateollisuuteen runnattua 0,5 prosentin sopimusta yritetään nyt väen väkisin ruhjoa jonkinlaiseksi yleiseksi linjaksi. Tämän linjan ajajat unohtavat täysin yritysten valtavat voitot, joita nyt pitäisi käyttää työntekijöiden ansiotason korjaamiseen.
Puolen prosentin palkkojen korotus merkitsee väistämättä työntekijöiden reaaliansioiden alenemista. OECD:n vertailuissa suomalaisten ostovoima on jo valmiiksi vertailumaiden häntäpäässä, ja sinne se jää, ellei työntekijöiden palkkatasoa koroteta.
Myös naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen jää haaveeksi, jos palkkojen korotus jää mitättömäksi. Matalan yleislinjan puitteissa ei korjata pienempienkään ryhmien palkkavääristymiä, saati mittavaa naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Kunnolliset palkankorotukset tukevat julkista sektoria

Reilut palkankorotukset ovat välttämättömiä ostovoiman lisäämiseksi, joka on ratkaisevasti parempi keino laman torjumiseksi ja siitä ulos pääsemiseksi, kuin vanhat virheet toistava uusliberalistinen malli. Parantunut ostovoima lisää kysyntää tuotteille ja parantaa näin työllisyyttä.
Palkkasumman kasvattaminen on edullista myös julkisen talouden ja erityisesti kuntien kannalta. Palkankorotuksista huomattava osa menee verotuksen muodossa kuntien käyttöön ja vähentää tarvetta palvelujen supistamiseen ja antaa mahdollisuuksia niiden kehittämiseen.
Työllisyyden ja työttömyyden kannalta kuntien tulojen lisääntyminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Puolen prosentin palkkalinja ajaisi monet kunnat katastrofin partaalle koska verotulot eivät näin mitättömillä korotuksilla kasva yhtään.

Rahan valta säilyy

2009-10-19T13:57:00.001+03:00

Vaalirahoituslainsäädännön uudistusta valmistelleen Lauri Tarastin vetämän komitean esitys ei juuri paranna puolueiden vaalirahoitukseen liittyviä ongelmia. Komiteaan osallistuneet eduskuntapuolueet päätyivät siihen, että jatkossakin puolueita saa tukea lähes rajattomasti.

Ainoastaan se, että kalenterivuoden aikana yhdeltä lahjoittajalta tulleet arvoltaan yli 2000 euroa suuremmat tuet on ilmoitettava ajantasaisesti tuo vähän valoa vaalirahoituksen hämärään.

Komitea esittää vaalikampanjoihin ylärajoja siten, että puolueet saavat käyttää eduskuntavaaleihin miljoona euroa, kunnallis- ja eurovaaleihin 500 000 euroa sekä presidentinvaaleihin miljoona euroa kierrosta kohden. Myös yksittäisten ehdokkaitten vaalikampanjoille määriteltiin ylärajat siten, että eduskuntavaaleissa se on 50 000 euroa, kunnallisvaaleissa 10 000 euroa ja eurovaaleissa 80 000 euroa.

Rajat ovat varsin korkeat. Esimerkiksi, jos puolue asettaa eduskuntavaaleissa täyden listan ja kaikki käyttävät maksimisumman kampanjarahaa, nousee puolueen ja ehdokkaitten yhteenlasketun kampanjan hinta yli 12 miljoonaan euroon. Teoriassa joku Kehittyvien Maakuntien Suomen kaltainen yhdistys voisi hoitaa vaalitukea haluamalleen puolueelle ja sen ehdokkaille mielin määrin.

Porsaanreikiä esitykseen on jätetty tai paremminkin laadittu useita kuten, että vaalikampanja määritellään ajallisesti siten, että se on puoli vuotta ennen vaaleja ja kaksi viikkoa vaalien jälkeen käsittävä aika. Porsaanreikä on myös se, että vaalikampanjaksi katsotaan lähinnä mediamainonta.

Huomattavan suuri puute Tarastin komitea n esityksessä on se, ettei siinä oteta minkäänlaista kantaa eduskuntapuolueiden vain itselleen jakamiin puolue- ja vaalitukiin. Kyse on verorahoista. Tähän epäkohtaan myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GREKO kiinnitti antamassaan lausunnossa huomiota.

Vaalirahoituksen uudistus on johtamassa mieluimmin edustuksellisen demokratian rapautumiseen ja säätiöitymisen syvenemiseen kuin avoimuuden ja kansalaisten vaikutuksen kasvuun.

Antero Harjulla todellisuuden ja mielikuvituksen välinen ristiriita

2009-06-06T08:04:00.005+03:00

Vasemmistoliittolainen Antero Harju väittää Keski-Uusimaa-lehdessä 6.6. 09, että kommunistit ja SKP olisivat ajautuneet nationalismiin. Väite on joko tahallista vääristelyä tai sitten Harju ei ole tutustunut SKP:n EU-vaaliohjelmiin.

Se, että SKP suhtautuu Euroopan unioniin kriittisesti ja vastustaa muun muassa Lissabonin sopimuksen linjauksia ja Nato kytkentöjä, ei tee siitä nationalistista. On myös muistettava, että kaikki ne lupaukset vakaasta taloudesta, työttömyyden häviämisestä, sosiaaliturvan kehittämisestä ja demokratiasta, joita annettiin EU-kansanäänestyksen alla, ovat osoittautuneet bluffiksi ja petokseksi.

Kansanäänestyksessä noin 43 prosenttia suomalaisista äänesti EU-jäsenyyttä vastaan. Mielipidemittausten mukaan suurin piirtein sama määrä on edelleen samoissa asenteissa. Nyt on vain niin, että tällä huomattava suurella kansanosalla ei ole eduskuntapuolueiden joukossa ainuttakaan tukijaa. Muun muassa SAK:n jäsenistä noin 2/3 oli EU-jäsenyyttä vastaan. SKP on edelleen näitten EU:hun kriittisesti suhtautuvien ihmisten kanssa samaa mieltä.

Mitä tulee taas kansainvälisyyteen, niin on todettava, että toisin kuin Harjun puolue Vasemmistoliitto, SKP on mukana Euroopan vasemmiston puolueen yhteisessä vaaliohjelmassa sekä Euroopan kommunististen puolueiden vaalivetoomuksessa. Nämä kansainvälisen vasemmiston ohjelmat ovat sopusoinnussa SKP:n vaaliohjelman kanssa.

Näissä ohjelmissa vaaditaan muun muassa minimipalkkaa, joka olisi kunkin EU-maan kansallisesta keskipalkasta 60 prosenttia. Tämän vaatimuksen toteuttaminen vaikeuttaisi työnantajien harjoittamaa työvoiman polkumyyntiä Euroopassa.

SKP on tällä hetkellä myös Euroopan vasemmiston puolueen tarkkailijajäsen. Sen sijaan Vasemmistoliitto on kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä eurooppalaisen vasemmiston kanssa.

EU vaaleissa on kyse paitsi EU-politiikan suunnasta myös kotimaassa harjoitetun politiikan linjasta, joita nykyisin on vaikea erottaa tosistaan. Hallitusrintama hakee valtakirjaa ennen muuta rankan oikeistopolitiikan jatkamiselle. Linjan muutos ei tule sillä, että esitetään muista vasemmistopuolueista vääriä väitteitä. SKP on valmis yhteistyöhön vasemmiston voimien vahvistamiseksi.

Kysymys on siitä onko Vasemmistoliitto siihen valmis?

Taas uusi Kiljava-virhe

2009-06-01T12:13:00.000+03:00

Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunta näyttää päättäneen entisten surkeitten ja kalliitten päätösten lisäksi jatkaa kuntalaisilta kerättyjen verovarojen hulvatonta kylvämistä. On päätetty ”pelastaa” Kiljavan sairaala lähettämällä sinne erittäin korkealla hinnalla lisää potilaita. Nyt ilmeisesti terveyskeskuksen vuodeosaston potilaita aletaan toimittamaan Kiljavalle. Taitaa tulla omaisille raskaaksi käydä vanhusten vaippoja vaihtamassa Nurmijärvellä saakka. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös on siinäkin mielessä todella törkeä, että samaan aikaan se suunnittelee puheenjohtaja Karhun mukaan mittavia leikkauksia palveluihin.
Päätös merkitsee sitä, että Kiljavan sairaalassa palveluja tuottava Attendo MedOne käyttää sairaalaa rahastamisen välineenä ja kunnat sitoutuvat toimittamaan potilaat ja maksamaan mitä pyydetään. Voiko loistavampaa bisnesideaa enää kehittääkään.
Homma alkaa muistuttaa Järvenpään kaupungin korkeimman johdon suojeluksessa tapahtunutta toimintaa Adultan koulutusyhtiössä. Sitä yhtiötä käytettiin myös verovarojen siirtämisen välineenä yksityisille firmoille ja konsulteille. Valtio on perimässä takaisin menettämiään verorahoja jopa 34 miljoonaa euroa. Ei ole vaikea arvata keiden kontolle tämäkin lasku lopulta tulee maksettavaksi.
Kiljavan sairaalan osalta pitää epäterve peli puhaltaa nopeasti poikki, ennen kuin syntyy todella suuret laskut. MedOnen kanssa tehty palvelusopimus on irtisanottava ja muutettava sairaala kuntien itsensä hoitamaksi laitokseksi.

Vastuunkantoa vai vastuuttomuutta?

2009-04-20T20:42:00.004+03:00

Järvenpään sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja kirjoitti laajan selittelyn (Keski-Uusimaa 20.4.) puolueensa kunnallispoliittisen linjan puolusteluksi. Ulla-Mari Karhu lateli kunnallispoliittisten itsestäänselvyyksien joukossa muutamia näkökohtia, joista käy ilmi, että demarit ovat aidosti uusliberalisteja eivätkä muuksi aio lähiaikoina muuttua.

Ensinnäkin hän selvästi vähättelee valtuuston viime joulukuussa ja nyt tekemiä palvelujen leikkauksia tilanteessa, jossa vakava talouskriisi ja sen tuottama lisääntyvä palvelujen tarve voisi kuvitella johtavan aivan päin vastaisen johtopäätöksen äärelle. Eipä näytä demaripomon päätä vähääkään särkevän se tieto, että vieläkin maksetaan suuria laskuja inhimillisesti ja taloudellisesti 90-luvun lamanhoitona tehdyistä palvelujen karsimisista.

Uusi tutkimus kertoo muun muassa, että köyhien kuolleisuus on lisääntynyt sen jälkeen kun terveyskeskusmaksut 90-luvun alussa säästösyistä astuivat voimaan. Niitä perusteltiin silloin muun muassa siten, että maksut ehkäisevät turhia lääkärissäkäyntejä. Niin todella tapahtuikin - köyhillä ei enää ollut varaa mennä lääkärin vastaanotolle.

Allekirjoittaneen mielestä palvelujen leikkaukset ovat vastuutonta politiikkaa pienituloisia kohtaan.

Demareitten uusliberalismin sisäistämisestä kertoo Karhun haaste pohtia sitä mistä voitaisiin säästää ja vielä itse kukin omalta osaltaan. Juuri tämä on oikeiston tavoite - julkisten palvelujen karsiminen ja niistä muka säästäminen.

Ainoa uusi asia Karhulla on se, että kukin pohtisi säästöjä vain omalta osaltaan, ei toisen tontilta. Olisipa mielenkiintoista kuulla niiden kokoomuslaisten ehdotukset säästötoimiksi, jotka eivät maksa pääomatuloistaan senttiäkään kunnallisveroa Järvenpään kaupungin kassaan.

Vakavasti ottaen Karhun esittämä rajaus asioitten käsittelylle on makaaberi. Jokainen kuntalainen on oikeutettu koko kunnan kaikkien asioitten käsittelyyn ja myös esitysten tekoon toistenkin tontilta. Kunnan asiat ovat kuntalaisten yhteisiä asioita.

Jos Karhu ihan vakavissaan haluaa esityksiä todellisiksi säästöiksi, niin tässä muutama, eikä ne ole uusia. Demaritkin ovat kuulleet ne kaikki jo ajat sitten.

Kaupunginvaltuusto voisi asettaa kiellon konsulttien käytölle. Muutaman vuosi sitten konsultteihin upotettiin yli 2 miljoonaa euroa vuodessa ja nyt se on luultavasti paljon enemmän. Näin saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla - turha konsultointi pois ja johtavat virkamiehet tekemään ne työt joita he teettävät nyt konsulteilla.

Kaikki sellaiset yksityisillä firmoilla ja ostopalveluina teetetyt työt, jotka voidaan tehdä kaupungin omana työnä, palautetaan kaupungin tehtäväksi. Tästä tulee monien miljoonien todelliset kustannussäästöt.

Tunnustetaan Kiljavan sairaalaratkaisun yhteydessä tehdyt virheet (tämä koskee erityisesti demareita) ja tehdään tarvittavat uudet päätökset terveen toiminnan toteuttamiseksi Kiljavalla. MedOnen kanssa tehty palvelusopimus on purettava ja muodostettava kuntayhtymä hoitamaan Kiljavan sairaalatoimintaa julkisena palveluna. Näin estetään suuremmat tappiot jatkossa.

Vai vastuun kantamista?

2009-04-05T17:09:00.002+03:00

Järvenpään kaupunginvaltuuston suurten puolueiden Kokoomuksen ja SDP:n yhteisvoimin kannettiin nuoren demarivaltuutetun mielestä (Keski-Uusimaa 3.4.09) taas kerran niin sanottua vastuuta leikkaamalla kuntalaisten palveluista pari miljoonaa lisää. Edellisen kerran nämä puolueet kantoivat ”vastuutaan” viime vuoden joulukuussa laatimalla tälle vuodelle budjetin, joka samoilla perusteilla kuin nyt sitä leikattiin, alimitoitettiin menojen osalta vähintään kahdella miljoonalla ja lisäksi korotettiin veroprosenttia joka tuo lisää tuloja yli neljä miljoonaa kaupungin kassaan.

Valtuutettu Pekka Tuuri on nopeassa tahdissa oppinut uusliberalistisen politiikan liturgiat uskottelemalla, että ihmiset ovat eläneet velaksi ja nyt on velkojen maksun aika ja että kuntalaiset ovat samassa veneessä ja näin hoidetaan asioita yhteiseksi hyväksi. Hän ei huomaa, että tällä kohtaa on erittäin paha ristiriita SDP:n puheenjohtaja Urpilaisen vasemmistohenkisten puheiden ja Järvenpään demareiden valtuustoryhmän tekojen välillä.

Nuori Tuuri ei myöskään ole ottanut selvää meneillään olevan talouskriisin perimmäisistä syistä. Se on kyllä syntynyt silmittömästä velanotosta, mutta sitä eivät ole ottaneet tavalliset ihmisten eikä sitä ole käytetty tavallisten ihmisten elämiseen. Kriisin aiheuttama velkaantuminen on syntynyt pörssikeinottelun ja johdannaiskaupan rahoittamiseksi, jolla on luotu valtava fiktiivinen kupla. Nyt tämä velka on realisoitumassa ja talous ajautuu syvään kriisiin. Kapitalismi on romahduksen partaalla.

Vanhasen oikeistohallitus on päättänyt antaa pankeille 50 miljardin euron lainavakuudet ja muutaman miljardin lainaa. Siis enemmän kuin valtion tämän vuoden budjetti. Hallitus on näin pelastamassa pankkeja keinottelijoiden aiheuttamasta lamasta. Loogisesti tähän oikeistolaiseen politiikkaan kuulu, että nämä valtion vastuut maksatetaan kunnilla ja työntekijöillä. Tuuri ja demarit eivät siis ole kantamassa mitään vastuuta leikatessaan Järvenpään palvelujen rahoituspohjaa, vaan siirtämässä huijareitten aiheuttaman kriisin vastuut kuntalaisille.

Pekka Tuuri ei näytä huomaavan sitäkään, että istuessaan samassa veneessä, eivät kaikki osallistu veneen soutamiseen, vaan ovat vapaamatkustajia. Vanhasen hallitus on antamassa suurituloisille verohelpotuksia samaa aikaan kun demarit yhdessä kokoomuksen kanssa kantavat vastuuta leikkaamalla pienituloisten tarvitsemia palveluita. Ja ihan vieressä istuu ”vastuun kantajia”, jotka eivät maksa pääomatuloistaan yhteiseen kassaan senttiäkään kunnallisveroa.

Kiljava, Kiljava, Kiljava

2009-03-19T09:08:00.001+02:00

Torstaina 19.3. Keski-Uusimaan Kiljavan sairaalaa käsitelleeseen sinänsä ansiokkaaseen juttuun on totuuden nimissä sanottava joitakin kommentteja. Jutussa kerrottiin, että Kiljavan sairaalahanketta vastustettiin sen valmistelu- ja päätösvaiheessa vain Tuusulassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Allekirjoittaneen esityksestä siitä äänestettiin myös Järvenpään valtuustossa. Olen kirjoittanut tästä aiheesta usein myös K-U:n palstoilla.

Kiljavan sairaalahanketta valmisteltaessa ja sen toimintaa arvioitaessa on rehellisyydellä, tosiasioitten tunnustamisella ja itsekritiikillä ollut harvinaisen vähän käyttöä. Täysi toimettomuus nyt kun sairaala on ajautumassa konkurssiin, kertoo paljon niistä päättäjistä, jotka asiasta sen kannattajina ja läpiajajina ovat vastuussa.

Nyt kaupunginjohtaja Kukkonen kertoo, että Kiljavan sairaalasta tehtiin riskianalyysejä, joiden perustella jo tiedettiin, että potilaita ei ehkä tulekaan tarpeeksi. Päätösvaiheessa ei mistään riskeistä kerrottu, ei myöskään asiallisesti selvitetty muita vaihtoehtoisia malleja hankkeen toteuttamiseksi.
Otsallaankin kuitenkin pystyi näkemään sen, että konsultin ja kaupunginjohtajan väkisin ajama osakeyhtiömalli ja yksityinen palvelutuottaja julkisen vaihtoehdon sijaan, on kallis ja toimimaton ratkaisu.

Kiljavan sairaalan ja myös Adultan katastrofaaliset tapahtumat kertovat vakavalla tavalla siitä mihin julkisten palvelujen ulkoistaminen, osakeyhtiöittäminen ja yksityistäminen johtaa. Päätösvalta siirtyy pois vaaleilla valituilta elimiltä, edes tietojen saantiin ei ole mahdollisuuksia. Valvonta ei ole yksityistetyissä ja osakeyhtiöiden puitteissa mahdollista, läpinäkyvyydestä ei voi puhuakaan.

Julkiset palvelut pitää tuottaa kuntien omana toimintana. Kiljavan sairaala voidaan ja se pitää palauttaa julkiseksi toiminnaksi. Tulemme luultavasti kuulemaan, että se on mahdotonta. Tosiasiassa ei ole.

Hallituksen ja ay-johtajien eläkesopimus - Pyrrhoksen voitto

2009-03-13T13:15:00.002+02:00

Porvarihallituksen aikomus nostaa yleistä vanhuuseläkeiän alarajaa kahdella vuodella johti kiistaan, joka ratkesi siten, että monia eläke-etuja heikennetään. Ay-johtajien sitoutuminen nostamaan eläköitymisikää kolmella vuodella merkitsee ilman muuta eläkeiän korotusta, jonka hallitus uumoilee toteuttavansa ensi vuoden alussa. Tältä osin ratkaisusta saattaa tulla vielä huonompi työntekijöiden kannalta kuin hallituksen esitys eläkeiän korottamisesta kahdella vuodella.

Ay-johtajien vaatimalla vaatiman niin sanotun sosiaalitupon toteuttaminen merkitsee työttömyyseläkkeelle sekä varhais- ja osa-aikaiselle eläkkeelle pääsyn vaikeutumista ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä. Kela-maksun poistaminen työnantajilta merkitsee osaltaan eläkkeiden rahoituspohjan murentumista.

Työnantajien Kela-maksun poisto on miljardin euron tulonsiirto pienituloisilta ihmisiltä työnantajille, jolla ei ole mitään tekemistä laman lievittämisen kanssa. Sosiaalitupo sisältää myös työeläkevakuutusmaksujen roiman korotuksen, jolla paikataan eläkevakuutusyhtiöiden pörssikeinottelussa aiheuttamaa noin 30 miljardin aukkoa eläkerahastoissa. Kaiken kaikkiaan näillä häikäilemättömillä suunnitelmilla pörssikeinottelijoiden aiheuttaman laman laskut maksatetaan eläkeläisillä, sosiaaliturvaa tarvitsevilla ja työntekijöillä.

Työssä jaksamisen parantamisesta puhutaan paljon. Näitä korulauseita sisältyy myös hallituksen ja ay-johtajien sopimukseen. Työssä jaksamisen parantaminen ja työuran jatkuminen nykyistä keskimäärin noin 60 vuoden ikää pidemmälle edellyttää työn rasittavuuden vähentämistä, levon ja vapaa-ajan lisäämistä. Suomeksi sanottuna päivittäisen ja viikkotyöajan lyhentämistä. Se edellyttää myös palkkojen parantamista, jottei tarvitse tehdä pitkää päivää ja montaa työtä hankkiakseen toimeentulon. Tällaisia keinoja ei hallituksen ja ay-johtajien sopimuksessa kuitenkaan ole ja niinpä näyttää siltä, että Vanhasen esitys eläkeiän korottamisesta jää ainoaksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Nyt se toteutetaan vain niin, että myös ay-johtajat ovat mukana tekemässä uusia heikennyksiä eläke-etuihin.

Ay-johtajat itse ovat tekemäänsä sopimusta ylistäneet ja pitäneet sitä suuren voittona. Tähän voisi sanoa, että vielä yksi tällainen voitto, niin olemme hukassa

Kukkosen Adulta-kuittaus harhauttaa

2009-03-05T14:56:00.001+02:00

Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen vastaa keravalaisen Tapani Rankin kirjoitukseen 2.3.2009 harhauttavasti antaen ymmärtää, että valvonta on hyvin hoidettu ja kaikki on kunnossa. Hän viittaa vuoden 2007 KUUMAn toimintakertomuksen yhteen lauseeseen, jossa sanotaan, että oppisopimuskoulutuksen kasvuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämänkö perusteella päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida?

Kyseisen toimintakertomuksen lausetta edeltäneessä niukassa tekstissä annetaan ymmärtää, ettei mitään hätä ole. Siinä todetaan, että ”Adultassa tehdyn riskianalyysin mukaan hyvästä työvoimatilanteesta johtuen työvoimakoulutuksen volyymit ovat laskussa. Tämä ei muodostu kuitenkaan riskiksi, koska oppisopimuskoulutuksella voidaan korvata työvoimakoulutuksen vähenevää osuutta. Adultan toiminta on vakiintunutta, joten näköpiirissä olevaa kilpailijariskiä ei ole.”

Tosiasia on, että vaaleilla valituille elimille ei ole kerrottu Adultan vakavaa tilannetta, vaan pikemminkin asiaintilaa on vuosikausia peitelty. Allekirjoittanut nosti Adultan tilanteen esille Järvenpään valtuustossa siinä vaiheessa kun tuli tietoon, että koulutusyhtiön kannattavin osa, eli ruokalatoiminta aiottiin siirtää yksityiselle yritykselle. Tuolloin kaupunginjohtaja Kukkonen antoi ymmärtää, ettei Adultan asiat kuulu kaupunginvaltuustolle. Tämän on tarkistettavissa kokouksen äänitteistä.

Asiasta ei haluttu antaa informaatiota. Vain ilmeistä saattoi päätellä, että asiat eivät ole kunnossa.

Onko Adultan kriisi oire pahemmasta?

2009-02-23T20:11:00.001+02:00

Kuntien omistamassa aikuiskoulutusta järjestävässä osakeyhtiössä Adultassa paljastunut skandaali kertoo kuntien päättävien elinten ulottumattomiin ulkoistetun julkisen toiminnan hämärän puolen. Pieni piiri päättää suurista asioista omistajien puolesta ja vastuuta ei kanna kukaan. Keski-Uusimaa-lehden pääkirjoituksen kirjoittaja oli aivan oikeassa arvioidessaan, että Adultan hallituksen jäseniä ja toimivaa johtoa kiinnostaa syntyneessä tilanteessa enemmän vastuusta vapautuminen kuin se miten koulutustoiminnalle jatkossa käy.
Kyse on kuntiin ajetun toimintatavan ongelmista sekä päätöksenteon kapenemisesta ja valvonnan suurista puutteista. Missään tapauksessa kunnallisen toiminnan osakeyhtiöittäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole lisänneet läpinäkyvyyttä, vaan hämärtänyt ja osin jopa vienyt julkisesta taloudesta päättämisen pimentoon. Voi melkoisella varmuudella ennustaa, että Kiljavan sairaalan vaikeuksien takaa paljastuu ennemmin tai myöhemmin samat päätöksenteon hämäräperäisyyteen liittyvät epäterveet piirteet.
Ei tarvitse olla vähääkään yliennakkoluuloinen kysyessään kunnallisen päätöksenteon ja toimintatavan perään yleisemminkin. Onhan sekä Adultan, että Kiljavan sairaalan hallinnossa samoja henkilöitä kuin kuntienkin johtotehtävissä. Joka tapauksessa samat suuret puolueet ovat näissä yhtiöissä vallankäytön keskiössä kuin kunnissakin. Ainakin Järvenpäässä valta on keskittynyt kaupunginhallituksessa, KUUMAssa, mainituissa osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä hyvin pienelle eliitille. Sopii kysyä, että jos tämä porukka hoitaa kunnallisia osakeyhtiöitä esille tulleella tavalla, niin miten hoidetaan kaupungin asioita.
On oikeutettua kysyä otsikon tavoin, että onko Adultan kriisi oire pahemmasta. Minusta on. Olen myös varma, että asianosaiset kiistävät kaikki tällaiset epäilyt, mutta milloinkas rötöstelijä on rötöksensä tunnustanut?
Yhtäkaikki selvittävää on ja paljon. Luottamus kunnalliseen päätöksentekoon edellyttää vastuun kantamista, vastuun kantaminen edellyttää jonkin asteista rehellisyyttä ja itsekritiikkiä.
Asioita ei enää voida piilottaa yleisten höpinöitten tasolla olevien strategioiden taakse, vaan paneutumista niihin kunnan toiminnan perusasioihin, jota varten kunnat ovat olemassa. On turvattava terveys- ja koulutuspalvelut sekä lasten ja vanhusten palvelut. Ne on toteutettava kunnan omana toimintana.

Omistajille suurosingot, yhtiöille miljardituet, duunareille kenkää

2009-01-22T09:58:00.000+02:00

Kuluvan viikon maanantai (19.1.) oli talouskriisin synkin päivä Suomessa. Paperijätti Stora Enso ilmoitti lomauttavansa 5000 työntekijää ja Metso Oyj ilmoitti aikaisemman koko henkilöstö koskevan lomautuksen lisäksi noin 1400 henkilön irtisanomistarpeesta lähinnä paperinjalostuslaitteita valmistavista yksiköistä. Lisäksi Sanoma News ilmoitti 200 työpaikan vähentämisestä.
Viikon kuluessa lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jatkuneet päivittäin katkeamattomana virtana. Koko totuus työpaikkojen vähentämisestä ei sisälly uutisotsikoihin yltävien suuryritysten saneerauksiin. Erityisesti teollisuudessa työpaikkojen menetys voi olla julkisuudessa oleviin lukuihin nähden kaksinkertainenkin, kun otetaan huomioon se, että suuryritysten toiminta perustuu suurelta osin alihankkijoiden ja muiden ulkoistettujen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Metson Järvenpään tehdas on nykyisin tuotantotoiminnan osalta pelkkä kokoonpanolaitos. Osien valmistus teetetään lähes kokonaisuudessaan alihankintoina ja kun Metso supistaa toimintaa loppuvat työn alihankkijoiltakin.
Työttömyysluvut ovat luultavasti huomattavasti korkeammat jo nyt kuin viralliset tilastot kertovat. EU-tilastointi vääristää totuutta muun muassa siltä osin, että lomautettuina olevia ei lueta työttömiksi.
Työttömyyden kasvusta tehdyt ennusteetkin tälle vuodelle ovat kriisin syvyyttä vähätteleviä. Maan hallitus ja ay-liikkeen huippujohto puhuvat ”vain” parin prosenttiyksikön kasvusta. Kaikki tapahtumat viittaavat siihen, että työttömyysaste kipuaa hyvinkin nopeassa tahdissa kaksinumeroiselle tasolle.
Silmiinpistävää on se, että työpaikkojen vähentämisen kärjessä ovat samat suuryritykset, jotka ovat komeilleet koko 2000 luvun alun ajan suurimpia voittoja tuotavien ja eniten osinkoja jakaneiden kärkijoukossa. Lähes kaikki niistä ovat pörssiyhtiöitä, joiden voitto vuona 2007 oli 20 miljardia euroa ja josta ne jakoivat viime vuoden kevätkaudella osinkoina omistajille 11 miljardia euroa.
Näillekö samoille firmoille ollaan kilpahuutokaupalla vaatimassa miljardien elvytystukiaisia ilman velvoitteita työpaikkojen säilyttämisestä. Eikö nyt pitäisi satsata julkiseen sektoriin, kuntien talouden kohentamiseen ja valtion hallitseman tuotantotoiminnan kehittämiseen.
Silmiinpistävää on myös ay-liikkeen johdon mitään tekemättömyys tässä äärimäisen vakavassa tilanteessa. Pahaenteisiä ovat ne viestit, joiden mukaan menossa on keskitetyt huippujohtajien väliset neuvottelut työttömyysturvaan tehtävistä leikkauksista.
Irtisanomiset ja lomautuksen on kerta kaikkiaan pysäytettävä. On kyseenalaistettava voittoa tuottavien ja vakavaraisten yhtiöiden lomautukset ja irtisanomiset. Se kuuluu ay-liikkeen tehtäviin. Ei ole niin, etteikö irtisanomisille ja lomautuksille voi mitään. Kyllä voi, jos on haluja.

Yksityistäminen tuli Kiljavalla tiensä päähän

2009-01-15T10:47:00.001+02:00

Kiistelty Kiljavan sairaalan remontointi ja käynnistäminen kuntoutussairaalana on kohdannut vakavia vaikeuksia. Kiljavan sairaala Oy:n hallituksen kunnille antaman informaation mukaan yhtiön toiminta on raskaasti tappiollista. Käyttöön valmistuneista 60:ta hoitopaikasta on viime vuonna ollut käytössä keskimäärin 28-30, siis alle puolet ja potilaista on huomattava osa ollut muita kuin keskiuusmaalaisia, joita varten koko hanke käynnistettiin. Yhtiön hallitus valittelee sitä, että kunnat eivät lähetä potilaita Kiljavalle. Julkisuuteen on ollut tieto siitä, että palveluja tuottava ylikansallinen MedOne Oy on käynnistänyt yt-neuvottelut tarkoituksenaan ilmeisesti vähentää työntekijöitä.
Kiljavan sairaalahanke käynnistyi ja vietiin kuntien valtuustoissa päätökseen menneen valtuustokauden alkupuolella. Hanketta valmisteli konsultti, joka osoittautui yhden asian mieheksi, eli yksityisen lääkäribisneksen asiamieheksi, joka teki selvityksen, jossa ei julkiseen sektoriin perustuvaa toimintamallia asiallisesti ottaen oltu huomioitu juuri ollenkaan. Mitään kunnollisia vertailutietoja ei ollut käytettävänä. Konsultin esittämää mallia masinoitiin ennen kuulumattoman hienona, kannattavana ja kunnille edullisena.
Allekirjoittanut oli Järvenpään valtuustossa tätä selkeää yksityistämistä vastaan ja esitti hankkeen toteuttamista kuntien hallitsemana kuntainliittona tai liikelaitoksena, jossa palvelut tuotetaan julkisena toimintana. Jo silloin oli nähtävissä se mikä nyt on alle puolessa vuodessa käynyt toteen.
Yksityistämiskonsultin esityksen mukaan toteutettu malli on johtanut siihen, että yksityiset firmat rahastavat kuntia Kiljavalla yksinoikeudella. MedOnen ylihinnoittelu on johtanut siihen, että kunnat eivät kirjoita maksusitoumuksia eivätkä lähetä potilaita kuntoutukseen ja näin ollen koko idea on kuivumassa kokoon.
Kun kunnat joka tapauksessa joutuvat maksamaan sairaalan remonttikustannukset ja arvonlisäveron, jota oman toimintana järjestetyssä mallissa ei olisi ollenkaan, on Kiljavan kuntoutuksesta tullut todella hintavaa. MedOne on nyt pesemässä pörssiyhtiölle ominaiseen tapaan omat kätensä katastrofista vähentämällä työntekijöitä.
Nyt kuntien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja purkaa käyttöön otettu malli ja muuttaa se kuntien ja kuntalaisten etujen kannalta paremmaksi ja edullisemmaksi julkiseen toimintaa perustuvaksi kuntoutustoiminnaksi.
Kiljavan sairaalan taloudellinen katastrofi on myös varoittava esimerkki terveydenhuollon alueella koko maassa. Kiljavalla toiminnan hallinta ja päätösvalta on siirtynyt käytännössä täysin MedOnen käsiin eikä sairaalayhtiön poliittisin perustein valitulla hallituksella ole sen enempää lääketieteellistä kuin taloudellistakaan osaamista hallita asioiden kulkua. Kuntien valtuustot tai edes hallitukset eivät saa edes kunnollista informaatiota ja siksi Kiljavan talouskatastrofi ja yt-neuvottelut tulivat täytenä yllätyksenä.
Kiljavaa ei pelasta se, että sen omistajaksi yritetään haalia lisää kuntia koska MedOnen toiminta ylihinnoiteltuine palveluineen jatkuisi ennallaan.

Pelastettiinko kaupunginjohtaja lehmänkaupalla?

2008-12-09T13:22:00.001+02:00

Järvenpään valtuusto äänesti viime maanantaina (8.12.)16 valtuutetun tekemästä aloitteesta, jossa esitettiin kuntalain mukaisen väliaikaisen valiokunnan asettamista selvittämään nauttiiko kaupunginjohtaja valtuuston luottamusta. Äänin 27-20, 4 tyhjää valtuusto päätti olla asettamatta kyseistä valiokuntaa. Näin ollen valtuusto ei tällä erää päässyt käsittelemään asiaa kunnolla ja pinnan alle jäi kytemään eräänlainen epävirallinen epäluottamus kaupunginjohtajan sellaisia menettelytapoja kohtaan, joita kyseisellä aloitteella haluttiin selvittää.

Valtuuston äänestyksessä enemmistön muodostivat lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen valtuutetut. Moni valtuutettu oli ihmeissään äänestystuloksesta. Elämään jäi epäilys siitä, että joitakin asioita haluttiin peitellä ja että hyväveli-systeemi oli taas toiminnassa.

Ja siltähän se näyttää. Kaupunginhallitus oli kokoontunut tuntia ennen valtuuston kokousta ja käsitellyt kehitysjohtajan viran täyttämistä ja yllätys yllätys, virkaan esitetään valittavaksi kokoomuslainen entinen kansanedustaja Minna Karhunen.

Perusteltu kysymys kuuluukin, haluttiinko kaupunginjohtaja Kukkosta koskeva luottamusselvitys ostaa tällä valinnalla pois päiväjärjestyksestä?

Kyseisen suuripalkkaisen kehitysjohtajan viran perustamisen tarpeellisuus on ollut kaiken aikaa kyseenalainen. Varsinkin nyt, kun kaupungin taloudellinen tila kaupunginjohtajan itsensä perustelemana on menossa entistä heikommaksi ja valtuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen karsia monia pieni- ja keskituloisille välttämättömiä palveluja.

Äitien ja isien paikka ei ole olla yöllä ja sunnuntaisin töissä

2008-11-26T11:18:00.000+02:00

Matti Vanhasen hallitus on jo jonkin aikaan valmistellut kaupan aukioloaikojen laajentamista. Palvelualojen ammattiliiton PAM:in johto ja Suomen kaupan liitto kiirehtivät sopimaan asiaa koskevasta yhteisestä linjauksesta edes tarkkaan tietämättä mitä hallitus suunnittelee. Toteutuessaan sopimus runtelisi työntekijöiden oikeuksia ennennäkemättömällä tavalla.

Mikäli liikeaikalakia muutetaan sovitulla tavalla voivat päivittäistavarakaupat olla auki kaikkina viikon päivinä ympäri vuoden ja alle 400 neliön kaupat voivat olla auki läpi vuorokauden 24 tuntia. Vain kirkollisina juhlapäivinä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä ja itsenäisyyspäivänä kauppaa ei saa harjoittaa.

Työaikalaki ei nykyisellään mahdollista työn teettämistä kaupan alalla kello 23 ja 6 välisenä aikana. Ratkaisu on avaus työaikalain romuttamiselle ja työehtojen heikentämiselle muillakin aloilla Se on avaus ympärivuorokautisuuteen siirtymiselle koko yhteiskunnassa, jolla on vakavat seuraukset ja haittavaikutukset. Mitään myönteistä siinä ei ole nähtävissä.

Pätkätyöt tulevat lisääntymään entisestään. Kaupan ala on esimerkki siitä miten aukioloaikojen laajentaminen on hoidettu vähentämällä kokoaikaista työtä ja lisäämällä osa-aikatyötä.

Vaikka PAM:in johto perusteli sopimusta joillakin työehtojen parannuksilla, ei mistään vähimmäistyöajasta tai erityisen merkittävistä palkkojen korotuksista kuitenkaan edes keskusteltu. Kaupan alan työntekijät joutuvat edelleen tekemään pienellä palkalla lyhyitä muutaman tunnin työvuoroja ja nyt myös sunnuntaisin, iltaisin ja öisin.

Välillisesti aukioloaikojen laajentaminen merkitsee muun muassa elintarvike- ja kuljetusalalla viikonloppu- ja yötyön lisääntymistä. Kaupat tulevat tarvitsemaan tavaraa kaikkina vuorokauden aikoina.

Myös kunnissa pitäisi lasten hoitopaikat järjestää ympäri vuorokauden ja viikonloppuisin. Jos äiti on yöllä työssä, ei hän voi ryhtyä aamulla lapsia hoitamaan, koska on pakko joskus levätäkin. Lapset menettävät oikeuden ja mahdollisuuden olla vanhempiensa kanssa.

Suomea on pidetty vuosikymmenien ajan edistyksellisenä ja esimerkillisenä maana naisten yötyötä rajoittavan lainsäädännön vuoksi. Nyt tehdyllä lyhytnäköisellä avauksella käännettäisiin historian pyörää vuosikymmeniä taaksepäin.

Ay-liikkeessä on syytä ottaa työaikakysymykset laajempaan käsittelyyn ja ryhtyä toimenpiteisiin kauppojen aukiolon laajentamisen ja myös valmisteilla olevan EU:n työaikadirektiivin torjumiseksi, jolla päivittäistä ja viikkotyöaikaa pyritään radikaalisti pidentämään. On aika nostaa vaatimus työajan yleisestä lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.

Veronkorotus vailla perusteita

2008-11-20T11:04:00.002+02:00

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen korottaa kunnallisveroa 0,75 prosenttia, joka merkitsee taas uutta verotuksen painopisteen siirtoa pieni- ja keskituloisille. Korotus merkitsee noin 5 miljoonan euron lisärasitusta kuntalaisille. Vaan ei kaikille. Pääomatuloista ei niiden saajat maksa korotuksen jälkeenkään senttiäkään kunnallisveroa ja hallituksen verohelpotukset suuntautuvat etupäässä suurituloisille.
Veronkorotuspäätös perusteltiin kaupunginjohtajan toimesta niin ala-arvoisesti valmisteltuna ja puutteellisesti esiteltynä, että rehellisesti ottaen valtuuston ei sellaisilla perusteilla olisi pitänyt päättää mitään. Sen tiedon, joka valtuutettujen olisi pitänyt saada päätöskäsittelyn pohjaksi, on nyt joutunut selvittämään jälkikäteen.
Kaupunginjohtajan esittelyn pääargumentti oli se, että kunnallisveron tuotto kasvaa ensi vuonna ainoastaan 1,5 prosenttia, joka perustui Kuntaliiton tekemään eräänlaiseen kauhuskenaarioon, jonka mukaan työttömyys lisääntyy todella merkittävästi. Kyseinen ennuste on sikälikin ristiriitainen ja puutteellinen, että siinä ei oteta ollenkaan huomioon, että ennustettu työttömyyden lisääntyminen lisää työttömyysturvan määrää, josta myös peritään kunnallisveroa ja vielä suhteellisesti enemmän koska työttömyysturvatuloista ei voi tehdä työtulovähennystä eikä matkakulujen vähennyksiä kuten palkkatuloista. Toinen puute kaupunginjohtajan esittelyssä oli se, ettei valtuustolle kerrottu, että kunnallisveron kertymään vaikuttavat palkkatulo- ja eläketulovähennyksen korotukset ja niiden verotuloa vähentävä vaikutus on ilmoitettu korvattavaksi valtionosuuksia korottamalla.
Järvenpään naapurikunnat Hyvinkää ja Tuusula päättivät kunnallisverosta samana päivänä, eli 17.11. eivätkä korottaneet veroa. Hyvinkäällä arvioitiin kunnallisveron tuoton lisääntyvän ilman korotusta ensi vuonna 4,5 prosenttia ja Tuusulassa 5,5 prosenttia. Hyvä kysymys on, miten voi naapurikunnissa olla näin perusteellisen erilaiset arviot talouden kehityksestä? Euroissa laskettuna kyse on useitten miljoonien summasta. Järvenpäässä yksi veroprosentti tuottaa noin 6 miljoonaa.
Aivan tuore arvio ensi vuoden talouskehityksestä saatiin hallituksen ilmoittaessa reivaavansa aikaisempia talousarvion perusteita siten, että työttömyys lisääntyisi 7 prosenttiin, joka on toki paljon ja toivoa sopii, ettei lisäänny enempää. Kotitalouksien ostovoiman hallitus arvioi lisääntyvän reaalisti 4 prosenttia, joka tarkoittaa, että palkkatulojen on kasvettava noin 6 prosenttia.
Tämänkin arvion perusteella Kukkosen esittämä kuntien verotulojen romahdus osoittautuu harhautukseksi.
Veronkorotuspäätöstä ei ole todennäköisesti mahdollista peruuttaa ja siksi ainoa oikea johtopäätös on se, että peruutetaan kaikki suunnitelmat, joita on esitetty palvelujen karsimiseksi.
On pikimmiten pysäytettävä ne toimet, joita nyt jo toimeenpannaan vaikka talousarviota ei vielä ole edes käsitelty.
Tapahtuneen valossa on ihan oikeasti otettava vakavaan tarkasteluun kaupungin johtaminen. Nyt sitä ei ole muussa mielessä olemassa kuin harhaanjohtamisen tarkoituksessa.

Järvenpään johtotyö on rappiolla

2008-11-13T11:01:00.002+02:00

Kunnallisvaalien koteja, reiluutta ja Järvenpäässä asumisen hyvyyttä korostaneiden valtapuolueiden vaalimainosten taakse jäivät monet karut tosiasiat, jotka ovat tulleet julkisuuteen vasta vaalien jälkeen. Vaalien tulos on realisoitumassa raaimmalla mahdollisella tavalla. Kunnallisveroa esitetään korotettavaksi, kaupungin työntekijöitä aiotaan vähentää, lasten, koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalveluja karsitaan. Terveyskeskuksen vuodeosastoa tyhjennetään tietämättä minne potilaat sijoitetaan. Vesilaitos ulkoistetaan ja palveluja yksityistetään. Mahtaa äänestäjiä harmittaa.

Kaupunginjohtaja sai juopottelusta varoituksen kaupunginhallitukselta. Asian pitkään jatkunut peittely ei kaiketi enää ollut mahdollista. Tosiasiassa kaupungin johtotyö on ollut pitkään rappiotilassa eikä se varoituksella parane. On tehtävä perusteellisempia johtopäätöksiä.

Surkean johtotyön peittelyä ei saa enää jatkaa. Hälytyskellojen olisi kaupunginhallituksessa pitänyt soida jo ajat sitten, kun kaupunginjohtaja alkoi teettää töitään entistä enemmän konsulteilla. Esitykset verojen korotuksista, palvelujen karsimisista ja yksityistämisistä ovat surkean politiikan peittelyä, josta vastuu kuuluu myös luottamusmiesjohdolle. Siksi ensi vuoden talousarvion perusteet on määriteltävä aivan uudelta pohjalta ja on myös tehtävä reaaliasioihin perustuva arvio menneen valtuustokauden tapahtumista. Erityistarkastuksen teettäminenkin saattaa olla paikallaan.

Loppumassa olevan valtuustokauden alussa siirryttiin valtuuston enemmistön päätöksellä niin sanottuun strategiajohtamiseen, jolla päätösvaltaa siirrettiin valtuustolta pienelle johtoporukalla ja ennen muuta kaupunginjohtajalle. Tänä syksynä päätettiin lisäksi johtosäännöistä, jolla tämä vallan siirto sementoitiin entistä tukevammin johtaville virkamiehille.

Uuden valtuuston on ensi töikseen palautettava itselleen se päätösvalta, joka sille kuuluu. Valtuustolla on oltava mahdollisuus kunnolliseen toiminnan kontrollointiin. Taloustilanne on muutenkin niin hälyttävä, että ei voida jatkaa samaa politiikkaa, jota viimeiset viisitoista vuotta on toteutettu. Kaupungin on turvattava peruspalvelut asukkailleen ja luovuttava sellaisista ostopalveluista, jotka voidaan edullisemmin tuottaa omana työnä. Konsulttisopimukset on jäädytettävä ja otettava kriittisen tarkasteluun. Kaupungin rahastamiselle on pantava piste.

Kaupungin taloudenpidossa otettiin valtuustokaudella käyttöön niin sanotut sisäiset vuokrat, joita budjetissa on kaikkiaan lähes 20 miljoonaa euroa. Nämä ovat keinotekoinen kuluerä, jolla voidaan peitellä ja muunnella talousrakennetta. Nyt sisäisiä vuokria käytetään osoittamaan itse tuotettujen palvelujen tuottamisen kalleutta ja perusteena niiden yksityistämiselle ja ulkoistamiselle. Tämä on epärehellistä toimintaa, joka kertoo johdon rappiosta paljon.

Vaalitulos tuo kylmää kyytiä kuntapalveluihin

2008-11-03T14:37:00.002+02:00

Kunnallisvaalit on käyty ja tulos on tiedossa. Suurkiitos kaikille äänestäjille. Vaikka valtuustopaikkaa ei tällä kertaa tullutkaan, työ kuntalaisten etujen hyväksi jatkuu. Ja tehtävää tulee olemaan entistä enemmän.
Oikeiston eteneminen kunnallisvaaleissa antaa lisää vauhtia pyrkimyksille yksityistää ja ulkoistaa kuntapalveluja entistä laajemmin. Monissa kunnissa vaalilupaukset on jo syöty, kun ensi vuoden talousarvioesitykset ovat tulleet julkisuuteen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti pari päivää vaalien jälkeen mitä kokoomuslainen tekeminen oikeasti tarkoittaa. Hän esittää tehtäväksi kunnissa kipeitä menoleikkauksia, eli lisää palvelujen karsimista ja yksityistämistä. Järvenpäässä kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle päivä vaalien jälkeen. Kyyti on kylmää. Kaikki vaalikeskusteluissa ja -esitteissä annetut lupaukset on syöty.
Erittäin kalliin ja massiivisen kampanjan käynyt Kokoomus nousi suurimmaksi voittajaksi, vaikka on toinen päähallituspuolueista ja päävastuussa oikeistopolitiikan toteuttamisesta. Kokoomuksen kampanjan rahoitus ei varmasti hoitunut pelkästään puolueen omilla pääomilla. Hallituksen toinen apupuolue, eli vihreät lisäsivät myös kannatustaan ja nousivat ohi Vasemmistoliiton.
Protesti huonoa politiikkaa kohtaan kanavoitui valtamedian lellikille Perussuomalaisille, jonka ehdokkaat käyttivät kampanjoissaan häikäilemättömästi hyväkseen myös maahanmuuttajavastaisuutta.
Keskusta, Sdp ja Vasemmistoliitto kokivat rankan tappion. Keskusta joutui kantamaan kuntien rakennemuutoshankeen ja aluepolitiikan alasajon seuraukset. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto eivät kyenneet nousemaan uskottavaksi vaihtoehdoksi, eikä siihen ollut kunnon yritystäkään.
Vasemmistopuolueiden yhteinen kunnallisvaalikannatus romahti Suomen itsenäisyyden ajan alimmalle tasolle. SKP on ainoa vasemmistovoima, joka eteni valtakunnallisesti edellisiin kunnallisvaaleihin nähden, vaikka paikkoja menetettiinkin.
Valtuustopaikat menivät uusiksi jo siitäkin syytä, että niitä oli kuntaliitosten takia jaossa yli 1000 vähemmän kuin aikaisemmin. Keskusta koki suurimmat tappiot menettämällä yli 900 valtuustopaikkaa. Sdp menetti yli 500, vasemmistoliitto155, RKP lähes 130, Kokoomus 60 ja kristilliset noin 40 valtuustopaikkaa Perussuomalaiset saivat lisää valtuustopaikkoja yli 300 ja vihreät 56.
Perussuomalaisten nousu perustui osin sosiaaliselle protestille, vaikka puolueen puheenjohtaja Timo Soini on istunut Espoon valtuustossa Kokoomuksen sylikoirana hyväksymässä muun muassa kaikki valtuustokauden budjettiratkaisut. Soinin taktiikkaan kuuluukin olla hovikelpoinen johtaja, mutta samalla hyödyntää rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Varsin epäuskottavia ovat Soinin puheet siitä miten puolueosastot muka itse ovat valinneet rasisteja listoille. Suomen vaalijärjestelmä on sellainen, että ehdokkaita asetetaan vain puolueen puheenjohtajan allekirjoittamalla valtakirjalla.
Yleisen muutoksen lisäksi myös puolueiden valtuustoryhmät kokivat merkittäviäkin muutoksia. Muun muassa Sdp:n keskeisiä kunnallisvaikuttajia ja napamiehiä jäi nyt valitsematta. Äänestäjät protestoivat muuttamalla puolueiden sisäistä jakoa valtuustoissa. Järvenpäänkin valtuuston jäsenistä yli 40 % vaihtui.
SKP:n osalta on oleellista nähdä se, että vaalit eivät ole leikkipeliä, vaan vakavasti otettavaa poliittista taistelua. Niitä ei voi voittaa huutelemalla katsomosta. Tähän taisteluun pitää osallistua myös vaalien välillä ja yhdessä joukkojen kanssa.

Yksityistäminen käy kunnille kalliiksi

2008-10-24T10:59:00.001+03:00

Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen on johtanut Iso-Britanniassa siihen, että luvattujen säästöjen sijasta kunnille on tullut jättilasku. Brittiläisen kuntajärjestön selvityksen mukaan yksityinen sektori ei ole osoittautunut kovinkaan kilpailuhaluiseksi. Kun kunnat eivät itse enää pysty tarjoamaan kaikkia palveluja, niin voitoille ahneet yritykset ovat alkaneet laskuttaa kuntia sumeilematta.

Britanniassa yksityistämisestä on pidempi kokemus koska siellä se aloitettiin jo 1980-luvulla. Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien ostopalveluiden hinta on lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan ne edustavat jo viidennestä Britannian kuntien rahankäytöstä.

Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britanniassa kunnallisvero on noussut 84 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2007.

Sama tahti Suomessa

Yksityistäminen ja ulkoistaminen on myös Suomessa kalliimpaa kuin kuntien omana tuotantona toteuttamat palvelut. Tunnettua on, että esimerkiksi MedOne Oy, joka on kaappaamassa kuntien terveyspalveluja itselleen, maksattaa kunnilta 1,5 - 2-kertaisen hinnan lääkäreistä verrattuna kuntien omien lääkäreitten palkkoihin. Niissä kunnissa, joissa yksityisillä lääkärifirmoilla on käytännössä yksinvalta palvelutuotannossa, hinnat nousevat reippaasti yleistä hintojen nousuvauhtia nopeammin.

Kunnissa on yleisesti nähtävissä, että ostopalvelujen hintakehitys on huomattavasti inflaatiovauhtia nopeampaa. Tämä johtanut aivan samaan kuin Britanniassa; kunnat ovat nostaneet kunnallisveroa ja palvelumaksuja.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, joista ovat vastuussa kaikki eduskuntapuolueet, on vauhdittanut yksityistämistä ja johtanut kuntien kustannusten kasvuun. Kuntien kustannuksia on lisännyt myös yksityisten yritysten epävarmuus ja epäterveet toimintatavat. Monissa kunnissa on kokemuksia siitä, että yksityinen yritys on mennyt konkurssiin, jättänyt tehtävänsä hoitamatta ja vastuu palvelujen ylläpitämisestä on kaatunut kunnille.

Kuntien rahoitus kuntoon

Kuntien talous on pantava kuntoon palauttamalla valtionosuudet asteittain 90-luvun alun tasolle, joka merkitsee, että kunnat saisivat käyttöönsä vuositasolla lisää resursseja yhteensä 5 miljardia euroa. Pääomatuloista on ryhdyttävä perimään kunnallisveroa ja niitä on verotettava kuten palkkatuloja.

Kuntien palvelujen yksityistäminen on pysäytettävä ja otettava yksityistetyt palvelut kriittisen tarkasteluun. Kuntien on tuotettava peruspalvelut itse ja niiden maksuttomuus on toteuttava mahdollisimman pitkälle. Tämä estää tehokkaimmin uusliberalistista yksityistämisvimmaa.

Ei ole mitään mieltä toistaa Britanniassa tehtyjä järjettömiä virheitä. Kokemus meilläkin osoittaa, että kuntien palvelujen yksityistäminen on perustavaa laatua oleva virhe.

5000 opiskelijalla 4 terveydenhoitajaa Järvenpäässä

2008-10-22T11:11:00.002+03:00

Keski-Uudenmaan terveydenhoitajien ammattiyhdistys järjesti 21.10. Järvenpäässä vaalikeskustelun, jossa käsiteltiin neuvoloiden, koulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon tilannetta. Alan ammattilaiset kertoivat, että kaikissa näissä on työvoimavaje, joka johtuu alibudjetoinnista.
Neuvolat toimivat vajaamiehityksellä ja jonot muun muassa terapeuteille ovat todella pitkät. Terveydenhoitajille ei jää riittävästi aikaa perheiden ohjaamiseen ja neuvontaa. Nyt suunnitellaan seulontojen vähentämistä.
Kouluterveydenhuollossa tilanne on vähintään yhtä huono. Terveydenhoitajia ei ole lähellekään suositusten edellyttämää määrää ja koulupsykologeja ja – kuraattoreita ei monissa kouluissa ole ollenkaan.
Heikoin tilanne on opiskelijoiden terveydenhuollossa. Järvenpäässä on eri oppilaitoksissa 5000 opiskelijaa, joiden terveydentilasta huolehtii vain neljä hoitajaa. Terveydenhoitajien jaksaminen on jo kyseenalaista.
Samaan aikaan kaupunginhallitus suunnittelee sosiaali- ja terveystoimeen lisää supistuksia ja muun muassa 40 työntekijän vähentämistä. Tähän tähtäävän budjettiraamin on kaupunginhallitus antanut lautakunnille sitovana tavoitteena. Allekirjoittanut osallistui varajäsenen ominaisuudessa siihen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa budjettiraamista päätettiin ja esitti siihen eriävän mielipiteen ainoana kokoukseen osallistuneista.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa SKP on esittänyt määrärahojen ja resurssien lisäämistä lasten ja nuorten terveydenhuoltoon ja koko toimialan budjettiin, mutta Kokoomuksen, keskusta, Sdp:n, vihreitten, ja Järvenpää 2000-liikkeen edustajat ovat nämä esitykset kaataneet.
Äänestäjien on syytä tarkkailla mitä vaalilupauksia nyt annetaan ja miten ne ovat sopusoinnussa tekojen kanssa – tai eivät ole.

Rikkaita verotetaan liian kevyesti

2008-10-20T13:15:00.001+03:00

Lauantaina 18.10. uutisoitiin entisen valtionvarainministeri Iiro Viinasen lausunto, jossa hän totesi, että rikkaita ja pääomatulojen saajia verotetaan liian kevyesti. Uutista lukiessa tuli ensin mieleen, että Viinanen on joko kokonaan seonnut tai sitten vihdoinkin tullut järkiinsä.

SKP on viimeiset viisitoista vuotta ankarasti kritisoinut kokoomuslaista veropolitiikkaa, jolla rikkaitten ja pääomatulojen saajien verotusta on vuosi vuoden jälkeen kevennetty. Viinanen oli keskeinen henkilö silloin kun tätä linjaa ryhdyttiin toteuttamaan. Amerikassa tämä politiikka tuli tiensä päähän, mutta Suomessa hallitus jatkaa samaa linjaa kohti kuilun pohjaa.

Tätä virheellistä politiikkaa ovat Matti Vanhasen johtamat hallitukset näihin päiviin saakka jatkaneet. Viimeisin iso muutos oli varallisuusverotuksen lopettaminen kokonaan jopa miljardiomaisuuksilta.

Rikkaita suosiva veropolitiikka on uusliberalismin keskeinen johtoajatus. Siihen sisältyy myös tavoite supistaa julkista sektoria, jota on niin ikään jatkettu viimeiset 15 vuotta. Kunnilta on viety vuositasolla valtionosuuksia noin 5 miljardia euroa.

Kunnat kärsivät erityisen ankarasti virheellisestä veropolitiikasta. Kunnat eivät nimittäin saa senttiäkään verotuloja pääomatuloista, joista merkittävimpiä ovat osinkotulot, myyntivoitot ja vuokratulot. Valtion yrityksiltä perimästä pienehköstä yhteisöverosta kunnat saavat vain murusia.

SKP on jo pitkään esittänyt, että pääomatuloja tulee verottaa kuten palkkatuloja ja että kuntien valtionosuuksia on lisättävä. Kunnallisvero on myös muutettava progressiiviseksi. Tämä on se veropoliittinen vaihtoehto, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja jolla voidaan ehkäistä uhkaavan talouskriisin aiheuttamia ongelmia. Lisäresurssit kuntien talouteen takaa palvelujen säilymisen ja työllisyyden.

Kunnallisvaaleissa on kyse siitä jatkuuko virheellinen ja katastrofiin johtava politiikka vai tapahtuuko käänne terveeseen suuntaan. Se on nyt kuntalaisten käsissä.

Tuliko Kiljavan sairaalasta taloudellinen katastrofi?

2008-10-09T14:05:00.003+03:00

Keski-Uusimaa-lehti kertoi 8.10.08 numerossaan Kiljavan sairaalan nykytilanteesta tavalla, joka jätti ilmaan ainakin vahvan epäilyn, että hanke on muodostumassa pahaksi taloudelliseksi ongelmaksi, ellei peräti katastrofiksi. Justusta kävi selväksi, ettei päättäjillä välttämättä ollut hankkeesta kaikkea eikä oikeaa tietoa päätöksiä tehtäessä. Tuusulan kunnanjohtajalle ei vieläkään ole selvinnyt miksi asiassa päätettiin kuten päätettiin. Järvenpään kaupunginjohtaja kertoo, että kaupunki lähti hankkeeseen mukaan siksi, että saatiin oman terveystalon rakentamista lykättyä, joka on varmaan uutinen useimmille päättäjille. Taitaa tulla todella kallista lykkäämistä.

Allekirjoittanut vastusti kallispalkkaisen konsultin Kiljavan sairaalahankkeelle rakentamaa mallia. Pidin sitä liian kalliina ja vain palvelujen yksityistämistä tavoittelevana hankkeena. Perusteluni näyttävät toteutuvan runsain mitoin.

Kunnat joutuvat maksamaan potilasmaksuina palvelut tuottavalle Med One Oy:lle erittäin korkeat hoitotaksat, ateriamaksut ja kiinteistökulut sekä lisämaksun, jolla maksetaan sairaalayhtiölle kiinteistön remontin lainalyhennyksiä ja korkokuluja. Pelkästään kiinteistökuluina Med One Oy perii 105 euroa vuorokaudelta potilasta kohden. Useimmissa hotelleissa voi kahden hengen huoneessa asua alle 100 euron vuorokausihinnalla. Hotellihintaan kuuluu aamiainen ja monia muita palveluja, joita Kiljavan sairaalan kiinteistökuluihin ei kuulu. Kiljavan sairaalan palvelutuottaja selvästi rahastaa kuntia.

Kun otetaan huomioon kuntien terveydenhuollon ammattilaisten antamat lausunnot, joiden perusteella koko Kiljavan sairaalahanke on ollut kutakuinkin tarpeeton, on katastrofin ainekset paljastumassa koko laajuudessaan.

Asia ei ole niin vanha, etteikö sitä voi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Mennyt ei ole mennyttä. Kiljavan sairaalahanke on otettava uuteen käsittelyyn ja pelastettava mitä pelastettavissa on. Ensimmäiseksi sieltä on häädettävä sairaalaa bisneskoneenaan pitävä yksityinen lääkärifirma

Järvenpääläisten on hyvä tietää

2008-09-26T21:02:00.001+03:00

Järvenpään valtuusto päätti äänestäen uusista hallinto- ja johtosäännöistä elokuun kokouksessaan. Säännöt muuttuivat niin, että valtuustolle ei juurikaan jää päätösvaltaa, vaan se delegoitiin pois käsistä, lähinnä johtaville virkamiehille. Se tulee näkymään ja tuntumaan kaupunkilaisten arjessa hyvin nopeasti, ellei uusi valtuusto ota ohjaksia käsiinsä ja palauta itselleen kuuluvaa päätösvaltaa takaisin.
Uudet säännöt pitävät sisällään talouden osalta sen, että käytännössä siirryttiin nettobudjetointiin, joka tarkoittaa, että valtuusto päättää toimialoittain menojen könttäsummasta, eikä määrittele sen tarkemmin mitä rahoilla tehdään. Konkreettisesti valtuuston vallan menettäminen tarkoittaa juuri tätä.
Jo ensi vuoden talousarviota valmistellaan tältä pohjalta, vaikka uudet säännöt astuvat voimaan vasta ensi vuoden alussa. Selvitettäväksi jää onko tämä laillista. Oleellista on se mitä tämä virkamiesvaltaan siirtyminen tarkoittaa kuntalaisille. Tiedossa on, että sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja ollaan leikkaamassa rajusti. Valtuusto päätti allekirjoittaneen vastustaessa tätä tarkoittavan budjettiraamin ja virkamiesjohto junttaa lautakunnassa tahtoaan läpi.
Sosiaali- ja terveystoimesta aiotaan muun muassa vähentää neljäkymmentä työpaikkaa. Tämä on johtavien virkamiesten vastaus työvoimapulaan. Vanhustenhuollon määrärahoja supistetaan.
Lasten koulupahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn viime vuonna osoitetut määrärahat leikataan nyt pois. Tämä on johtavien virkamiesten vastaus Jokelan ja Kauhajoen järkyttäviin tapahtumiin.
Järvenpääläisillä on edessään äärimmäisen tärkeät vaalit. On hyvä tietää mitä kauniiden lupausten ja ylimielisen korskeuden takana todella tapahtuu.
Skp:n valtuustoryhmä on vastustanut johdonmukaisesti kuntalaisten itsehallinnon romuttamista, joka perustuslain ja kuntalain perusteella toteutuu vaaleilla valitun valtuuston kautta. Olemme mukana vakavissamme ja teemme kaikkemme, jotta kuntalaisten oikeudet toteutuisivat.

Vallankaappaus valtuustossa

2008-08-27T11:17:00.003+03:00

Järvenpään kaupunginvaltuusto kävi syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan pitkän ja ankaran taistelun hallintosäännön ja johtosääntöjen muuttamisesta. Esitykset sääntömuutoksiksi oli pantu alulle kaupungin johtavien virkamiesten ja poliittisen johtoeliitin toimesta. Kaupunginvaltuusto, jonka päätösvallan kuohitsemisesta näissä säännöissä on kyse, ei ollut missään vaiheessa tehnyt päätöstä hankkeen käynnistämiseksi eikä käsitellyt asiaa. Ei edes seminaaritasolla.

Kunnan valtuustolla on kuntalain perusteella suvereeni oikeus tehdä päätöksiä kaikista kuntaa koskevista asioista. Hallintosäännöllä se voi delegoida päätösvaltaansa kunnan hallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille. Nyt päätetyt konsulttityönä ja pienellä, porukalla valmistellut sääntöjen muutokset eivät jätä Järvenpään kaupunginvaltuustolle paljon muuta päätettävää kuin epämääräisten strategioiksi nimitettyjen muka linjauspäätöksien tekeminen. Näidenkin valmistelu tilataan konsulteilta, jotka eivät ole missään vastuussa kaupungin hallinnosta eivätkä voi edes tietää miten toimintaa käytännössä toteutetaan.

Valtuusto ja valtuustoryhmät saivat kaikkein härskeimmät vallankaappaushankkeet torjuttua kuten sen, että valtuusto pitää itsellään oikeuden perustaa osakeyhtiöitä ja ettei liikuntalautakuntaa lakkautettu. Mutta lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen voimin äänestettiin voimaan sellaiset säännöt, että valtuusto ei pysty edes kontrolloimaan luovuttamansa vallan käyttöä. Äänestyksessä hylättiin muun muassa allekirjoittaneen esitykset siitä, että kaupunginhallitus velvoitetaan antamaan raportit strategian toteuttamisesta kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain ja että liikelaitosten ja niiden osakeyhtiöiden toiminnasta, joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, raportoidaan valtuustoa kaksi kertaa vuodessa.

Valtuuston enemmistö hylkäsi myös kuntalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien laajentamisesta tehdyt esitykset, joka on mahdollista vain luomalla siihen edellytyksiä. Esitin kuntalain 27 § toteuttamiseksi lautakuntien määrän lisäämistä niin, että olisi muodostettu kaksi uutta lautakuntaa; nuoriso- ja vanhustyön lautakunnat. Lisäksi esitin, että sosiaali- ja terveyslautakunta jaettaisiin kahtia, koska asioiden määrä on niin valtava, ettei niitä pysty yhden lautakunnan puitteissa hallitsemaan kukaan. Kaiken lisäksi sääntöuudistus vielä lisää lautakunnan työtaakkaa.

Kaiken tämän järjettömän vallansiirron taustalla on kaupungin kapean johtoporukan pyrkimys siirtyä tilaaja-tuottaja-malliin ja yksityistää palveluja Järvenpäässä. Tätä tulen jatkossa kaikin voimin vastustamaan.

Nykyisen kaupunkistrategian johtoajatuksen mukaan Järvenpää on elinvoimainen kulttuurikaupunki. Nyt kun kulttuurikaupungilla ei enää ole kulttuurilautakuntaa, on kai todettava, että keisarilla ei ole vaatteita.

Sata-komitea = salakomitea

2008-08-05T11:38:00.004+03:00

Matti Vanhasen hallituksen asettama sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Sata-komitea koostuu hallituspuolueita edustavista päättäjistä ja korkeista virkamiehistä sekä työmarkkinajärjestöjen edustajista. Kokoonpano on tulopolitiikan perinteinen ylätason kolmikantakoostumus. Työnantajapiirit ja oikeisto ovat julistaneet tulopolitiikan kuolleeksi, mutta tässä tapauksessa, kun tavoitteena on heikentää sosiaali- ja työttömyysturvaa, on tulopoliittinen asetelma taas käyttökelpoinen menetelmä.

Tulopoliittiseen menettelyyn on aina kuulunut myös asioiden valmistelu salaisissa työryhmissä, jotta ne eivät tulisi poliittiselle agendalle ennen kuin ay-pamput on saatu sitoutumaan oikeiston tavoitteisiin. Näin on nytkin. Sata-komitean työn sisällöstä on tihkunut vain osittaisia asioita julkisuuteen.

* * *
Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella Sata-komitea on tekemässä rumaa jälkeä. Työttömyysturvaa aiotaan heikentää siten, että nuorilta lyhennettäisiin ansiosidonnaisen päivärahan saantiaikaa ja sosiaaliturvaa tehtäisiin entistä enemmän vastikkeelliseksi muun muassa siten, että alipalkattuun pätkätyöhön ”kannustetaan” maksamalla jonkin aikaa myös sosiaaliturvaa. Ylen uutisen mukaan myös Kelan sosiaalitukien kuten asumistuen ja työmarkkinatuen maksatus on tarkoitus tehdä määräaikaiseksi, jolla halutaan pakottaa vastaanottamaan miten heikkopalkkaista pätkätyötä tahansa.

Komitean työjärjestyksessä on myös niin sanotun Tanskan mallin toteuttaminen. Tässä yhteydessä on puhuttu erityisesti irtisanomissuojan heikentämisestä. Hallituksen politiikan lähtökohtana näyttää olevan täysin virheellinen olettamus, että työhaluttomuus on työttömyyden perimmäinen syy. On kerrassaan käsittämätöntä, että ay-liikkeen edustajat ovat tällaisista lähtökohdista mukana valmistelemassa työntekijöiden kannalta vahingollisia päätöksiä.

Pahaenteisiä ovat myös komitean toimeksiantoon kuuluvat asiat, jotka koskettavat eläkkeitä. Toistaiseksi näistä kysymyksistä ei ole julkisuuteen tullut kovinkaan paljon tietoja.

* * *
Sosiaaliturvaan on välttämätöntä tehdä perusteellinen remontti, mutta se on toteutettava aivan toisista lähtökohdista ja toisenlaisin tavoittein kuin uusliberalisimin läpitunkema hallitus kaavailee.

Perusturvan tasoa on korotettava reippaasti. SKP:n perusturva-aloitteessa esitetään perusturvan tason korottamista 850 euroon kuukaudessa verottomana. Aloite lähtee siitä, että tämän tasoinen perusturva maksetaan kaikille niille, joiden tulot eivät muuten tähän yllä. Toisin sanoen muun muassa työttömyysturvan, työmarkkinatuen, eläkkeiden, toimeentulotuen, opintotuen jne. minimitasoja korotetaan tälle tasolle. Tämä ei poista asumistukea tai muita harkinnanvaraisia erillistukia.

SKP:n aloitteessa esitetään myös tukien maksatuksen yksinkertaistamista siten, että ne voidaan nostaa yhdeltä luukulta. Aloitteeseen sisältyy myös laskelmat sen rahoittamiseksi. Köyhien kyykyttämisen ja työttömien nöyryyttämisen sijaan tarvitaan ihmisoikeudet turvaava perusturvauudistus.

Törkeää alibudjetointia

2008-06-17T16:52:00.003+03:00

Järvenpään kaupunginvaltuusto käsitteli eilen pitkälle iltamyöhään asti johdon raporttia ja viimeisenä asianaan ensi vuoden talousarvion raamitusta ja strategian tarkistamista. Viimeksi mainitut asiat, jotka olivat kokouksen tärkeimmät, esitettiin lisälistalla, johon paperit toimitettiin edellisen viikon torstaina. Tämä on tyypillistä kaupunkimme johdon viime aikoina toteuttamaa valmistelukäytäntöä, jossa valtuutetuille ei juurikaan anneta mahdollisuuksia perehtyä asioihin saati ottaa laajemmin selvää niiden taustoista.

Yksistään se, että asiat tuotiin liian kiireellä käsiteltäväksi, olisi ollut uudelleen valmisteluun palauttamisen peruste, mutta sen lisäksi ne olivat kerrassaan huolimattomasti valmisteltu eivätkä päätösesitykset perustuneet tosiasioihin. Kiinnitin huomiota ennen muuta siihen, että talousarvion valmisteluun esitetyt sitovat tavoitteet oli määritelty siten, että muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin osoitetut määrärahat eivät tulisi missään tapauksessa riittämään. Siis selvää alibudjetointia, josta seuraa palvelujen karsimista ja toimintojen leikkaamista.

Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu oli esitetyssä raamissa mitoitettu 3.4 prosentiksi, joka on alempi kuin arvioitu inflaatiokehitys. Pelkästään työehtosopimusten mukaiset palkkojen korotukset ovat suuremmat kuin esitetty menojen kasvu. Jo tänä vuonna joudutaan alibudjetoinnin takia kattamaan sosiaali- ja terveysbudjetin lähes 2 miljoonan euron vaje.

Myös tulojen kehitys oli rankasti alimitoitettu, jolla perusteella myös menojen kasvua rajoitetaan. Kunnallisveron tuoton kasvu oli budjettiraamissa arvioitu ensi vuonna jäävän 4 prosenttiin. Yleinen palkkakehitys, työehtosopimuskorotukset ja arvioidut liukumat mukaan laskien tulee olemaan lähellä kymmentä prosenttia. Kunnallisveron tuotto kasvaa samassa tahdissa koska se on tasavero, eli jokaisesta lisäeurosta kertyy sama senttimäärä kunnan kassaan. Kaupunkimme talousjohto ei joko osaa laskea tai yrittää harhauttaa valtuutettuja tahallisesti.

Esitin näihin seikkoihin vedoten talousarvioraamin ja strategialinjauksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja tarkemmin selvitettäväksi. Äänin 28-15, 8 poissa, asia ei kuitenkaan palautunut. Koska en voi hyväksyä selkeää alibudjetointia esitin seuraavaksi kaupunginhallituksen päätösesityksen hylkäämistä, mutta sekin esitys kaatui.

Jätin myös aloitteen, jossa esitin kuntalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä niin, että kaupungin internetsivuilla julkaistavien pöytäkirjojen yhteydessä julkaistaisiin aina myös muutoksenhakuohjeet päätöksiin. Näyttää siltä, että muutoksenhakuun tulee pikapuoliin tarvetta

Vaalirahoituskytkennät on selvitettävä perin juurin

2008-06-03T09:56:00.006+03:00

Kauppakeskusbisneksiä ja rakennustoimintaa harjoittavien yhtiöiden omistajien eduskuntavaalituki lähinnä keskustalaisille ja kokoomuslaisille kansanedustajille liippaa hyvin läheltä myös kunnallispolitiikkaa. Näiden tahojen kyseessä ollen kaavoituksella ja rakennusluvilla on bisneksen teossa suuri merkitys.

Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n vaalituen saajat ovat jotakuinkin selvillä, mutta tuen lähteet eivät vielä lähestulkoonkaan. Kyseinen yhdistys on selkeästi bulvaani, jonka suojissa yritysmaailman toimijat jakavat rahaa sopiville poliitikoille. Kunnallisvaalien lähestyessä on koko sotku selvitettävä perin juurin, jotta äänestäjille olisi mahdollisuus arvion tekemiseen ehdokkaista.

Nyt julkisuuteen noussut vaalituki on todella vain jäävuoren huippu, joka kertoo äkkirikastuneiden halusta ostaa ”oma lautanen” päättäjien pöytään. Johtavat ministerit ja muun muassa kokoomuksen napamiehet ovat saaneet rahaa veroparatiisiyhtiöiltä, joka kertoo osaltaan myös rahoituksen hämäräperäisyydestä. Suuret eduskuntapuolueet, ovat kautta aikojen saaneet tukea niin sanottujen vanhojen pääomapiirien taholta. Vaalitukea on maksettu kaiken aikaa myös vaalien välillä, joka on kertoo pahanlaatuisesta järjestelmävammasta. Ei ole yhtään ihmeellistä, että kansalaisten luottamus poliittiseen eliittiin on mennyt.

Poliitikko, joka väittää, että yritysten myöntämä taloudellinen tuki ei vaikuta päätösten sisältöön puhuu potaskaa. Liikemiehille tuen myötäminen on sijoitustoimintaa ja vaikuttamista. Poliittinen eliitti, joka elää elää irti kansalaisten arjesta on altis vaikuttamiselle ja jos on valmiiksi riittävän yritysystävällinen, ei ole tarvis edes muuttaa mielipidettään.

Pääomien omistajat ja rikkaat ovat hyvinkin kiitollisuuden velassa ainakin joillekin päättäjille. Vastiketta vaalirahoille on tullut pääomatulojen verotuksen kevennyksinä, varallisuusveron poistamisena ja rikkaiden verotuksen reippaina kevennyksinä ylipäätään. Lisäksi valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja yksityistetään. Muun muassa terveyspalvelujen yksityistämisessä on menossa varsinainen suuroperaatio koko maassa.

Vaalituki murentaa eduskuntapuolueiden uskottavuutta

2008-05-22T13:28:00.002+03:00

Satoihin tuhansiin euroihin nouseva lähinnä uusrikkaitten muodostamien yhdistysten eduskuntavaalituki kyseenalaistaa monien ministerien ja kansanedustajien uskottavuuden ja rehellisyyden. Kun vaalitukea on maksettu vielä vaalien jälkeenkin ja kun tukea saaneet ilmoittavat, etteivät tiedä keneltä rahaa on tullut, epäilysten herääminen ja luottamuksen kyseenalaistuminen on sitäkin ilmeisempää.

Nyt kohua herättänyt vaalituki on vain jäävuoren huippu, joka kertoo äkkirikastuneiden halusta ostaa ”oma lautanen” päättäjien pöytään. Tunnettuahan on, että rahaa on jaettu ja jaetaan suurille eduskuntapuolueille niin sanottujen vanhojen pääomapiirien taholta. Tukea jaetaan erilasin peitellyin keinoin kuten seminaarimaksuina, mainoksina ja taideostoksina.

Vaalitukea ovat jakaneet muun muassa pankit, suuret teollisuusyritykset ja rakennusfirmat. Tuki on suuntautunut erityisesti porvaripuolueille, mutta myös osa vasemmistopuolueiden ehdokkaista on ollut tuen saajina. Gryndereiden ja kunnallispoliitikkojen suhmurointi on tunnettua monissa kunnissa.

Yritysmaailman ja rikkaitten tuki eliitille vääristää jo ennestään pahasti vinoutunutta vaalirahoituksen asetelmaa. Eduskuntapuolueet ovat tässä mielessä eräällä tavalla säätiöineet eduskunnan omiin käsiinsä myöntämällä julkista rahoitusta vain itselleen. Vuonna 2007 eduskuntapuolueet myönsivät itselleen yleistä puoluetukea noin 12,5 miljoonaa ja sen lisäksi erityistä eduskuntavaalitukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alussa eduskuntapuolueet jakoivat itselleen 18 miljoonaa euroa tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tämän lisäksi ne jakavat itselleen tukea myös muihin vaaleihin, lehdistötukena, eduskuntapuolueiden kehitysyhteistyöhön, naistoimintaan, poliittisille nuorisojärjestöille jne.

Jos tällainen näin mittava taloudellinen tuki ei vaikuta päätösten sisältöihin, niin mikä sitten. On vaikea kuvitella, että varsinkaan joku liikemies jakaisi hyvän hyvyyttään päättäjille rahaa. Eikä kyse ole vain suoranaisista lahjuksista vaan ennen muuta markkinaehtoisesta politiikasta, joka palvelee suuria yrityksiä ja jossa poliittinen eliitti elää irti kansalaisten arjesta.

Pääomien omistajat ja rikkaat ovat saaneet rahalleen vastinetta runsain mitoin. Pääomatulojen verotus on kevennetty sille tasolle, että niiden osalta voidaan puhua jo veroparatiisimaisista oloista. Varallisuusvero on poistettu kokonaan ja rikkaiden verotusta kevennetty muutenkin reippaasti. Valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja yksityistetään.

Pahin paljastuneen vaalirahoituskohun esiin tuoma ongelma on se, että kansanedustajat eivät ole kansan edustajia, vaan suuryritysten ja rikkaitten asiamiehiä ja naisia, jotka eivät tosiasiassa välitä kansalaisten suuren enemmistön, eivätkä varsinkaan köyhien ihmisten asioista.

Sakkopäivämaksut ja Kiljavan sairaala

2008-05-12T17:48:00.004+03:00

Kaupunginvaltuutettu Maija-Liisa Pyykkönen (kesk) kommentoi ja selitteli erikoissairaanhoidon sakkopäivämaksuja Keski-Uusimaa-lehden palstoilla 11.5. Hän pitää oikeana sitä, että HUS perii kunnilta huimasi normaaleja maksuja suuremmat hoitopäivämaksut heti kotiuttamispäivän jälkeisestä päivästä lukien. Hänen mielestään tällainen puhtaasi hallinnolliseen päätökseen perustuva ja eräänlaisena äärimmäisenä markkinamekanismina toimiva käytäntö kannustaa kuntia noutamaan kotiutetut potilaat kuntien omiin tai muuten järjestämiin hoitopaikkoihin.
Tällaiselle menettelylle ei ole lääketieteellisiä tai hoitoketjun järjestämiseen liittyviä asiallisia perusteita, mutta kuntien talouteen sillä sen sijaan on merkittävät vaikutukset. Sakkopäivämaksut saattavat olla jopa lain vastaisia.
Usein miten kyseessä ovat vanhusväestöön kuuluvat potilaat, joita ei voida kotiuttaa suoraan kotiin, vaan he tarvitsevat erikoissairaanhoidon jälkeen valvottua hoitoa ja kuntoutusta. Tämä hoito tapahtuu muun muassa terveyskeskuksessa. Nämä hoitopaikat maksavat tietenkin myös ja se pitää ottaa huomioon kun hinnoittelusta puhutaan.
Jos hoitopaikkoja on liian vähän - kuten ilman muuta on – ne eivät lisäänny sakottamalla ja perimällä korkeampia hoitomaksuja välittömästi kotiuttamisen jälkeen. Kyse on siis hoitopaikkojen puutteesta, jota yritetään kiertää puhumalla niin sanotusti ”aidan seipäistä”. Sakkopäivämaksujen puolustelu on erityisen kummallista keskustan valtuustoryhmä suusta, jotka tuon tuostakin arvostelevat terveydenhuollon menojen kasvua.
Kiljavan kuntoutussairaala saattaa hyvässä lykyssä tuoda helpotusta sairaalapaikkapulaan. Toinen asia on se mikä tulee olemaan Kiljavan hoitopaikkojen hinta. Kunnat joutuvat maksamaan hoitomaksuina ensinnäkin tähän mennessä jo 12 miljoonaan nousseet remonttikulut lainojen korkoineen sekä Kiljavan sairaalayhtiön ja sairaalapalvelujen tuottajan MedOne Oy:n tuottovaatimukset. Saattaa olla hyvinkin niin, että Kiljavalla kuntoutettavan normaali hoitopäivämaksu nousee yhtä suureksi kuin HUS:n sakkopäivämaksut.
Missään tapauksessa Kiljavan sairaalaan konsultin laatima rakenne ei ole kunnille kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu, vaikka Kiljavan sairaalan ja MedOnen johtajat niin yrittivät väittääkin. Ihan oikeasti kuntien itsensä hoitaman sairaalan kustannuksia ei ole koskaan edes verrattu. Allekirjoittanut esitti Kiljavan sairaalaratkaisun päätösvaiheessa Järvenpään valtuustossa, että nyt käytössä olevan yhtiömallin sijaan muodostettaisiin kuntayhtymä, jolloin ainakin tietojen saanti olisi turvattu. Nyt homma pyörittää lähinnä MedOne Oy eikä sillä ole tosiasiassa mitään riskiä liiketoiminnassaan.
MedOne Oy tunnetaan terveydenhoitolan työvoimaa vuokraavana yhtiönä, joka harrastaa epätervettä palkkojen muuntamista pääomatuloiksi. Yksistään tämä tarkoittaa sitä, että kunnat jäävät lääkäreiden palkkojen osalta paitsi kunnallisverotuottoa, koska pääomatuloista ei peritä kunnallisveroa ollenkaan. Tämäkin huomioon ottaen kokonaisedullisuus on tyhjien tynnyreiden kolinaa.

Sairasta sairaanhoitoa

2008-04-22T13:12:00.003+03:00

Järvenpään kaupunginvaltuutetut saivat valtuuston kokouksessa raportteja sosiaali- ja terveystoimen viime vuoden toiminnasta ja kaupungin talouden alkuvuoden kehityksestä. Ansaittua kritiikkiä herätti viime vuoden osalta ulkoistetun ja yksityistetyn vanhusten ruokapalvelun heikko taso. Kaupungin oma hyvä ruokapalvelu on vaihdettu kilpailutuksen kautta yksityiseen ja meno on sen mukaista. Heikkotasoinen ruoka tuodaan Helsingistä saakka usein miten jäähtyneenä ja tarjoillaan pahvilautasilla. Hintaa vanhuksilta peritään 10 euroa aterialta.

Useimmille valtuutetuille tämä oli uutinen ja reaktiot sen mukaisia. Valtuusto ei ole minkäänlaisessa strategiassaan päättänyt tämän kaltaisen toiminnan toteuttamisesta. Tällainen tolkuton toiminta pitää lopettaa ja palata kaupungin omaan palveluun.

Varsinainen suuri keskustelu käytiin alkuvuoden taloudellisesta kehityksestä ja siinäkin sosiaali- ja terveystoimi oli erityisen kritiikin kohteena. Talousarviossa esitetyt menot ylittyvät ja tulojakaan ei tule budjetoidulla tavalla. Valtuutetuille selitettiin, että on tehty laskentavirheitä ja että menot on alibudjetoitu ja tulot ylibudjetoitu. Tämä johtuu kaupunginhallituksen antamasta liian kireästä budjettiraamista. Tämä tunnustettiin nyt ensimmäistä kertaa, vaikka mm. allekirjoittanut totesi tämän saman jo budjetin valmistelujen yhteydessä.

Erittäin outoa on se, että erikoissairaanhoidossa käytössä olevan sakkopaikkamaksun perintäkriteereitä on kiristetty tavalla, joka automaattisesti lisää kaupungin menoja. HUS perii nyt kunnilta korotettuja sairaanhoitomaksuja jo kotiuttamispäätöstä seuraavasta päivästä lähtien. Aikaisemmin korotettua maksua alettiin periä vasta kolmantena päivänä kotiuttamispäätöksestä. Nyt ei ole enää minkäänlaista joustovaraa ja näin kunnat joutuvat maksamaan entistä enemmän ylisuuria hoitomaksuja hallinnollisen päätöksen perusteella. Järvenpään kaupunkia HUS:in valtuustossa edustavat valtuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman (kok) ja kaupunginvaltuutettu Pekka Luuk(sdp).

Sairaanhoitopiirien perimiä sakkomaksuja ei voida perustella lääketieteellisesti. Itse asiassa kotiuttamispäätöksen jälkeen potilaat siirtyvät toipumis- ja kuntoutumisvaiheeseen eivätkä vaadi kallista erikoishoitoa. Näin ollen hintaa pitäisi lääketieteellisillä kriteereillä tarkasteltuna alentaa.

Sairasta sanan varsinaisessa merkityksessä on kuitenkin se, että kunnat HUS:in omistajina ja suvereeneina päätöksentekijöinä päättävät itse itselleen lisää kuluja korottamalla hoitomaksuja ja kiristämällä maksukriteereitä. Kun valtuustossa itketään sairaanhoitokulujen lisääntymistä, pitäisi tämä seikka pitää mielessä.

Turun kaupunki on kyseenalaistanut sakkomaksut tekemällä niiden perinnästä valituksen hallinto-oikeuteen. Valituksen peruste on se, että koska kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisessä perussopimuksessa ei tällaisia maksuja mainita, niiden periminen on siten lain vastaista. Ei muuten mainita HUS:in ja Järvenpään kaupunginkaan välisessä perussopimuksessa.

EU tukee työvoiman polkumyyntiä

2008-04-16T15:23:00.000+03:00

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi EU-sopimus tekee uusliberalismista, voittojen maksimoinnista, julkisten palvelujen kilpailuttamisesta ja pääoman, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen vapaasta liikkumisesta periaatteita, joita jäsenmaiden edellytetään noudattavan. Ne uhkaavat romuttaa pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän ja myös työehtosopimusten vähimmäisturvan.

Ammattiyhdistysliike on jo saanut katkerasti kokea, mitä pääomien, työvoiman ja palvelujen vapaan liikkumisen esteiden poistaminen merkitsee. EY:n tuomioistuin, joka tulkitsee työvoimaa koskevaa lainsäädäntöä on tehnyt 4.3. taas uuden päätöksen, tällä kertaa niin sanotussa Rüffertin jutussa. Tapaus koski Ala-Saksin osavaltion rakennushanketta, jonka urakoitsijaksi
valittu puolalainen yritys maksoi työntekijöille palkkaa alle puolet saksalaisen työehtosopimuksen vähimmäispalkasta.

Ala-Saksin lainsäädännön mukaan julkisia hankintoja kilpailutettaessa yritysten on kirjallisesti sitouduttava maksamaan työntekijöilleen vähintään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiset palkat. Urakkasopimus purettiin, mutta työnantaja vei asian oikeusteitse EY:n tuomioistuimeen, joka ratkaisi asian puolalaisen työnantajan hyväksi ja asetti EU-lainsäädännön osavaltion lain yläpuolelle.

Suomessa on nykyään työssä tuhansia ulkomaalaisia, joille maksetaan palkkaa huomattavasti vähemmän kuin työehtosopimukset edellyttävät. Monissa tapauksissa työehdot eivät täytä edes sopimusten minimivaatimuksia. Ay-liikkeen johtajat vannovat työehtosopimusten yleissitovuuden nimiin, mutta tosiasia on, ettei yleissitovuus suojaa vähäisimmässäkään määrin ulkomailta lähetettyä ja tilattua työvoimaa. Työsopimuslakia heikennettiin tällaiseksi Lipposen hallituksen aikana vuonna 2000.

Rüffertin tapauksen tapaan työnantajan ei tarvitse Suomessa noudattaa alan yleissitovaa työehtosopimusta, jos se on työehtosopimuslain mukaan sidottu johonkin muuhun työehtosopimukseen. EU-sopimukset eivät velvoita maksamaan lähetetyille työntekijöille suomalaisten sopimusten mukaista palkkaa. EY:n tuomioistuin tulkitsee EU-sopimuksia siten, että työnantajat voivat ”laillisesti” polkea palkkoja.

Ay-liikkeen tulisi vihdoin nähdä, mitä EU-politiikka todellisuudessa merkitsee. On aika ryhtyä ajamaan jäsenten etuja ja estää halpatyövoiman markkinoiden syntyminen. Se voi toteutua vain siten, että turvataan kaikille samanlaiset työehdot riippumatta siitä mistä maasta työntekijä on lähetetty.

Tilanteen huononemisen entisestään voi estää vain se, ettei eduskunta hyväksy Lissabonin sopimusta, joka asettaa EU:n lainsäädännön Suomen lakien yläpuolelle.

Kunnallista demokratiaa ei saa heikentää

2008-04-03T11:57:00.003+03:00

Olemme yhdessä Järvenpään kaupunginvaltuutetun Lassi Markkasen (vihr) kanssa laatineet alla olevan kirjoituksen paikallislehtiin. Tulemmen myös toimimaan kuten sanomme.

Pääministeri Matti Vanhanen valitteli 27.3. pitämässään linjapuheessa sitä miten vaikeaa demokraattisessa päätöksenteossa on purkaa ylikapasiteettia ja luopua jostakin toiminnasta. Tällä hän tarkoitti nimenomaan kunnallista päätöksentekoa. Niinpä hän esitti demokratian kaventamista siirtymällä kunnallisessa päätöksenteossa tilaaja-tuottaja-ajatteluun rajoittamalla vaaleilla valitun valtuuston päätösvallan ainoastaan asiakkaan rooliin. Päätösvalta palvelujen tuottamisen suhteen siirrettäisiin virkamiehille ja yksityisille yrityksille.

Vanhasen esittämässä ajattelussa kuntien rakentamat ja ylläpitämät terveyskeskuksetkin voitaisiin antaa yksityislääkäreitten käyttöön. Julkisen sektorin tulisi tämän ääriuusliberalistisen liturgian mukaan huolehtia vain sellaisista tehtävistä, joista yksityinen sektori ei pysty huolehtimaan tai ei halua huolehtia. Pääministeri rajaa valtion ja kuntien tehtävät vain ns. ydintoiminnoiksi, jolloin ei tietenkään tarvita mitään demokratiaakaan.

Järvenpään valtuusto on kutsuttu koolle ylimääräiseen kokoukseen ensi maanantaina tekemään linjauspäätöstä tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisestä vuoden 2013 alusta lähitien. Esitys on naamioitu johtamisjärjestelmän uudistamiseksi ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtymiseksi. Tausta-aineistossa esitetyt konkreettiset toimenpiteet tähtäävät nimenomaan tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottamiseen. Tarkoitus on eriyttää palvelujen tuottaminen päätöksentekojärjestelmässä ja kuohia valtuuston päätösvalta pelkästään ylimalkaisten strategiapäätösten tekemiseen. Myös lautakuntien määrää on tarkoitus vähentää ja siten kaventaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia entisestään.

Järvenpäässä on jo jonkin verran kokemusta niin sanottujen strategioiden laadinnasta ja siitä mitä se päätöksenteon suhteen merkitsee. Lähes kaikissa valtuuston kokouksissa ovat valtuutetut olleet sen edessä, että asioita vain tapahtuu ja niitä selitellään siten, että niistä on jo strategioissa päätetty. Tosiasiassa on käynyt niin, että päätösvalta on siirtynyt valtuuston ulkopuolelle. Viimeksi saatiin kuulla, että kaupungin osittain omistamien yhtiöiden asioista ei valtuutetuilla ole oikeutta edes tietojen saantiin. Palvelujen tuottamisesta tietokin on tässä tapauksessa piiloutunut liikesalaisuuden piiriin. Tämä on tilaaja-tuottaja-mallin todellisuutta jo nyt vaikka se ei ole virallisesti käytössä.

Kunnallinen itsehallinto on niin arvokas asia, ettei sitä pidä vaarantaa seikkailupolitiikalla, joka johtaa julkisten palvelujen yksityistämiseen. Päinvastoin kunnallista demokratiaa on kehitettävä siten, että päätösvaltaa, jota nyt on delegoitu virkamiehille, kuuma-organisaatiolle ja yksityisille yrityksille palautetaan vaaleilla valituille elimille. Lautakuntien vähentämisen sijaan niitä on lisättävä muun muassa jakamalla asiakokonaisuudeltaan ylisuuri sosiaali- ja terveyslautakunta kahteen osaan.

Näistä lähtökohdista tulemme esittämään Järvenpään johtamisjärjestelmän uudistamista koskevan asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Esitys saattaa tuntua tuulimyllyjä vastaan taistelulta, mutta kuntalaisten oikeuksien puolustamisessa tarvitaan nykyajan Don Quijoteja ja Sancho Panzoja.

Kunnissa tarvitaan omistajaohjausta

2008-03-18T09:45:00.002+02:00

Useimmat ihmiset muistavat pääministeri Vanhasen, valtionvarainministeri Kataisen ja kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen puheet siitä miten valtio yhtenä suurimmista Stora Enson omistajista ei muka voi mitenkään vaikuttaa siihen miten yhtiö toimii lakkauttaessaan kannattavaa Kemijärven sellutehdasta.
Eilen törmättiin Järvenpään valtuustossa samaan asiaan ja ehkä vielä brutaalimmalla tavalla. Käsittelyssä olleen johdon raportin yhteydessä nostin keskusteluun kaupungin osittain omistamissa yhtiöissä tapahtuneet kummallisuudet ja kysyin miten niiden toimintaa ohjataan vai ohjataanko ollenkaan.
Kyse oli Kiljavan sairaalayhtiön palvelutuottajan valinnasta, jossa ns. kilpailun on voittanut MedOne Oy, joka tunnetaan terveydenhoitolan työvoiman vuokrausfirmana ja pitkälle viedystä verokeinottelusta. Sairaala on myös häätämässä alueella toimivan päiväkodin tehdäkseen tilaa yksityiselle palveluyritykselle.
Toinen asia koski kaupungin osittain omistamaa aikuiskoulutusta järjestävää Adulta Oy:tä, joka on ulkoistamassa yksityiselle ruokalaketjulle laitoksen ruokalatoiminnan, joka on laitoksen kannattavin osa. Toimenpidettä ollaan tekemässä keskustelematta työntekijöiden kanssa.
Sosialidemokraattisen kaupunginjohtajan vastaus kysymyksiin oli kerrassaan tyrmäävä. Hän ilmoitti, että yhtiöitettyjen toimintojen käsittely ei kuulu kaupunginvaltuustolle, piste. Valtuusto ei siis tämän korkean virkamiehen mukaan ole edes oikeutettu saamaan tietoa kaupungin omistamissa yhtiöissä toteutettavasta politiikasta.
En kuitenkaan jättänyt asia siihen, vaan tein asian korjaamiseksi aloitteen, jossa esitin, että Järvenpään kaupungille laaditaan pikaisesti valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi linjaukset omistajaohjauksen demokraattisista periaatteista sekä ohjeet siitä miten valtuustoa ja lautakuntia informoidaan riittävällä tavalla ja tarpeeksi ajoissa kaupungin omien ja kuntien yhdessä omistamien kuntayhtymien, liikelaitosten ja osakeyhtiöiden toiminnasta ja suunnitelmista.

Vaalilakien uudistuksella kavennetaan demokratiaa

2008-03-06T13:00:00.002+02:00

Hesari julkaisi tänään yleisönosastossa alla olevan kirjoitukseni mielestäni tärkeästä asiasta.

Tiedot vaalilakien muutosten valmistelusta kertovat valtapuolueiden pyrkimyksestä säätiöidä eduskuntapaikat itselleen. Vaalipiirien välisten erojen tasoittamisen varjolla ollaan vaalilakiin tuomassa neljän prosentin äänikynnystä ja vaaliliittojen kieltoa. Tällaisilla muutoksilla pyritään estämään uusien puolueiden nousu eduskuntaan ja varmistamaan nykyisten suurten puolueiden asemat.

Äänikynnys ja vaaliliittojen kieltäminen vaikeuttaisivat kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista tyytymättömyytensä harjoitettuun politiikkaan nostamalla eduskuntaan uusia puolueita. Uusien valtakunnallisten puolueiden ohella tällaiset rajoitukset voivat estää laajaakin kannatusta nauttivien alueellisten liikkeiden edustajien pääsyn eduskuntaan. Tällainen vaihtoehtojen rajoittaminen on ristiriidassa kansalaisten osallistumista ja äänestysaktiivisuutta korostavien juhlapuheiden kanssa.

Esitettyjen muutosten sijaan vaalilakeja voidaan muuttaa ja niitä on tarve muuttaa demokratiaa parantavaan suuntaan. Vaalipiirien välisiä eroja suhteellisuuden toteutumisessa voidaan tasoittaa valtakunnallisella tasauspaikkajärjestelmällä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 200 kansanedustajasta 20 valittaisiin tasoituspaikoilla, joilla parannettaisiin todellisen äänimäärien mukaisen vaalituloksen kuvastumista myös eduskuntapaikkojen jakautumisessa. Tasauspaikkajärjestelmä voidaan toteuttaa ilman, että lakiin lisätään mitään äänikynnystä tai vaaliliittojen kieltoa.

Tasapuolisuutta rahoitukseen

Vaalilain muutoshankkeiden lisäksi valtapuolueiden asemaa on jo pönkitetty monilla muillakin tavoilla. Eduskuntapuolueet nostivat puoluetuen määrärahoja viime vuonna 44prosentilla. Ne ovat keskittäneet sanomalehtituen pelkästään eduskuntapuolueiden lehdille. Eduskuntapuolueet ovat alkaneet jakaa myös osan kehitysyhteistyön määrärahoista vain itselleen. Lisäksi eduskuntapuolueet kahmivat valtaosan naisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen, vapaan sivistystyön ja eräistä muista määrärahoista.

Demokratian nimissä valtion pitäisi tukea taloudellisesti myös niitä puolueita, jotka eivät ole edustettuina eduskunnassa. Tai sitten kaikkien pitäisi tulla toimeen omillaan ilman yhteiskunnan tukea.

Kemijärven massat liikkeellä

2008-02-05T14:38:00.000+02:00

Maanantaina 4. helmikuuta saapuivat kemijärveläisen Stora Enson tehtaan lakkauttamista vastustavan kansalaisliikkeen väki yöjunalla Helsinkiin. Osallistuin heidän mielenosoitusmarssiinsa Rautatieasemalta Eduskuntatalolle.
Kaikesta näki, että Itä-Lapin väki on tosissaan. On pysäytettävä järjetön hanke, joka lakkauttaa voittoa tuottavan tehtaan ja tuo lisää työttömyyttä Kemijärvelle Nokian suorittaman suoneniskun lisäksi. Mielenosoittajien usko poliitikkoihinkin oli vähissä. Heille on valehdeltu suut silmät täyteen.
Kemijärven massa-liike on joutunut itse selvittämään Kemijärven tehtaan kannattavuuden ja voitot. Kansaedustajille kerrottiin, että Suomen pohjoisimman tehtaan osuus Stora Enson liikevaihdosta on vain noin 1 prosentti, mutta sen tulos vastaa kymmentä prosenttia sen voitoista. Voiko juuri tämän kannattavampaa osaa yhtiössä ollakaan. Tehtaan lopettaminen maksaisi ainakin miljardi euroa.
Päättäjät saivat kuulla myös sen miten yhtiön johto on tuottanut kansainvälisissä seikkailuissa miljardien vahingot ja nyt tämän saman johdon päätöksien oikeellisuuteen pitäisi luottaa.
Mielenosoittajat osoittivat buuaamalla mielipiteensä Keskustan Hannes Manniselle ja Kokoomuksen Kimmo Sasille, jotka yrittivät selitellä miksi korkeinta päätösvaltaa maassa käyttävä taho ei tee mitään kemijärveläisten hyväksi. Vihreitten Sinnemäki ja Rkp:n Wideroos suorastaan huudettiin hiljaisiksi.
Tulipa hyvä olo taas kerran. Sellainen oli viimeksi TEHY:n mielenosoituksessa syksyllä.

Kapuloita Nokian ja Stora Enson rattaisiin

2008-01-21T11:45:00.000+02:00

Nokian Bochumin tehtaan työntekijät Saksassa ovat vuorostaan joutuneet tämän tunnottoman rosvoyhtiön uhreiksi. Nokia on kupannut Saksan valtion tukea lähes 90 miljoona euroa ja nyt aikoo siirtyä Romaniaan kupaten lisää julkisen vallan rahoja tukiaisina. Me suomalaiset olemme saaneet kokea jo pitkään nahoissamme Nokian kuppauspolitiikan.

Nokian toiminta ei perustu minkään maan työntekijöiden eikä minkään valtion talouden tukemiselle. Sen toiminnan ainoa lähtökohta on sijoittajien sanelema mahdollisimman suuren voiton saalistaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Nokia käyttää hyväkseen työntekijöiden raakaa riistoa sekä valtioiden ja kuntien tukiaisia. Lienee niin, että Suomessakin kaikki ne kunnat, joissa on Nokian toimipaikkoja ovat luovuttaneet tonttimaat Nokialle ilmaiseksi tai pilkkahintaan. Valtio työntää Nokialle tukiaisia kaikenlaiseen tuotannon ja innovaatioiden kehittelyyn. Oikeasti Nokian toiminta on laajasti ottaen yhteiskunnallista tuotantoa, joka ei pitäisi olla yksityisomistuksessa.

Nokia jakaa miljardien osinkoja vuosittain, jotka menevät yli 90 prosenttisesti ulkomaalaisille omistajille. Syvästi yhteiskunnallisen tuotannon tulokset jaetaan siis harvoille yksityisille omistajille. Nokian toiminta kuvaa konkreettisesti tuotannon yhteiskunnallisen luonteen ja yksityisen omistuksen syvenevää ristiriitaa. Siinä kytee yhteiskunnallisen räjähdyksen siemen.

Saksan Bochumin Nokian työläisten kapina tehtaan lopettamista vastaan, Attacin julistama Nokia-boikotti, Kemijärven laaja liike Stora Enson tehtaan lopettamista vastaan ja monet muut liikehdinnät ovat terve ilmiö kapitalismia vastaan. Siitä voi olla vain tyytyväinen. Toivottavasti suomalainen ay-liikekin vihdoinkin herää huomaamaan mitä kello on lyönyt.

Ay-liike sai EU:lta joululahjan

2007-12-19T14:00:00.000+02:00

EY-tuomioistuin antanut ay-liikkeelle joululahjaksi ennakkoratkaisun Viking-Linen ja Suomen Merimies Unionin kiistassa. Kyse oli siitä saako suomalainen ammattiyhdistys työtaistelutoimin sopimuksettoman tilan aikana painostaa suomalaista työnantajaa, joka haluaa palkkoja alentaakseen siirtää toimintansa Viroon.
Tuomioistuimen ratkaisu lähtee siitä, että EY:n perussopimuksen 43 artiklan mukainen sijoittautumisvapaus menee vapaan ammattiyhdistystoiminnan edelle. Ratkaisu kyllä tunnustaa ammattiyhdistysten lakko-oikeuden sinänsä EU:n perusoikeudeksi, mutta sen lopputulokseksi kuitenkin jää, että kapitalisteja suojaava sijoittautumisoikeus toiseen EU-maahan on parempi perusoikeus. Pääsääntöisesti tällainen Suomen työlainsäädännön mukaan sallittukin työtaistelutoimi on EY:n perussopimuksen 43 artiklan vastaisena kielletty.
Ratkaisussa on lakko-oikeuden kieltoa lieventävinä seikkoina mainittu, että ammattiliiton on pystyttävä näyttämään, että kyse on vain puolustustaistelusta, ja osoittamaan, että työtaistelulla voidaan saavuttaa asetettu päämäärä. Työtaistelu ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi.
EY-tuomioistuimen päätös rajoittaa olennaisesti vapaata ammattiyhdistystoimintaa ja Suomen lakien mukaista lakko-oikeutta.
Samansuuntainen tuomio tuli myös ruotsalaisessa Laval-kiistassa, jossa ay-liikkeen työtaisteluoikeus hävisi EU:n työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Kyse oli tapauksesta, jossa Ruotsin Rakennustyöläisten liitto vaati latvialasta Laval-yhtiötä maksamaan Vaxholmin kunnan koulun rakennustyömaalle tuoduille latvialaisille työntekijöille Ruotsin työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Liiton toimeenpanema saarto katsottiin olevan työvoiman vapaan liikkuvuuden vastaista ja siten laiton.
Iso kysymys tulevaisuudessa on myös, mitä seuraa tällaiseen työtaisteluun ryhtymisestä. Lähettääkö EU diktatuurimaitten tapaan sotajoukkoja tai poliiseja lopettamaan lakkoja vai tyydytäänkö työnantajapuolen vaatimaan vahingonkorvaukseen, joka tyhjentää ammattiliiton kassan 10 vuodeksi eteenpäin.
Suomalaisen ay-liikkeen EU-myönteinen johto saa näillä tuomioilla enemmän kuin sylin täydeltä kapuloita vapaan ay-toiminnan rattaisiin, ihmetellessään mitä tehdä perusoikeudeksi vahvistetulla lakko-oikeudella, jota ei saa juuri koskaan käyttää.

Maailman ilmastopäivää

2007-12-12T09:58:00.000+02:00

vietettiin joulukuun 8. päivä, jolloin muun muassa Helsingissä ympäristöjärjestöt järjestivät hiihtotempauksen. Tempaus sai hyvää julkisuutta ja se kertoi havainnollisesti mistä on kyse; globaalista näkökulmasta katsottuna lähes pohjoisella napapiirillä yritetään hiihtää joulukuussa, vesisateessa, ilman lumen häivääkään.
Ilmastomuutos ja sen torjunta sai laajaa huomiota myös siitä syytä, että Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tänä vuonna tahoille, jotka ovat tehneet ilmastomuutosasiaa laajasti tunnetuksi.
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on suurimpia maailmassa ja energian kulutuksemme henkilöä kohti on noin neljä kertaa suurempi kuin maapallon asukkailla keskimäärin.
Nämä tosiasiat velvoittavat meitä suhtautumaan kaikella vakavuudella ilmastomuutoksen uhan torjumiseen myös paikallisesti.
Tässä tarkoituksessa kannoin oman korteni kekoon ja tein Järvenpään valtuustossa aloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi.
Siinä korostetaan, että pääpaino tulee olla energian säästämisessä. Tavoitteena tulee olla myös uusiutuvien luonnonvarojen osuuden lisääminen energiahuollon turvaamisessa.
Kunta voi vaikuttaa energian kulutukseen myös yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikennettä kehittämällä, edistämällä kaukolämmön käyttöä, ottamalla rakentamistoiminnassa ja kiinteistöhuollossa energianäkökohdat paremmin huomioon.
Aloite sai tuekseen melkein puolet valtuuston jäsenistä, eli itseni lisäksi sen allekirjoitti 23 kaupunginvaltuutettua. Toivottavasti näin laaja aloiteporukka johtaa siihen, että kaupungin johtoporras ottaa asian vakavasti ja ryhtyy valmistelemaan energiapoliittista ohjelmaa Järvenpäähän.

Väärin sammutettu

2007-11-28T10:03:00.000+02:00

Palokuntapiireissä liikkuu vanha legenda siitä miten VPK saapui palopaikalle pahasti myöhästyneenä ja talon asukkaat olivat itse sammuttaneet palon. Palopäällikön ensimmäiset sanat olivat - Väärin sammutettu.
Allekirjoittanut teki Järvenpään valtuustossa määrärahaesityksen ensi vuoden budjettiin, jolla olisi toteutettu nuorten tekemän kuntalaisaloitteen mukainen nuorisolle suunnattu alennettu kaupungin sisäisen liikenteen lippu. Valtuusto äänesti esitykseni nurin äänin 45-4. Sitä ennen kaupunginhallituksen puheenjohtaja arvosteli meikäläistä huutokauppapolitikoinnista. Nuorten tekemä aloite oli ollut myös teknisen lautakunnan käsittelyssä, mutta ei saanut muiden kuin SKP:n Kaarlo Kurtin tuen.
Kaupunginhallitus on nyt kuitenkin käsitellyt nuorten aloitteen ja päättänyt palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi ja suhtautunut asiaan myönteisesti. Ilmeisesti allekirjoittaneen esitys valtuustossa oli väärin esitetty. Mahtaakohan hallituksen jäsenillä olla yhtään skitso olo, kun viikkoa aikaisemmin olivat asiasta tasan eri mieltä.
Itse nuorisolipun toteuttamisen kannalta uutinen on myönteinen ja toivoa sopii, että aloite todella toteutetaan. Minua ei vähääkään häiritse hallituksen hölmöily.

Tehy voitti. Onneksi olkoon!

2007-11-21T10:51:00.001+02:00

Tehyn määrätietoinen kamppailu hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi tuotti hienon tuloksen. Voidaan sanoa, että hoitajien neljän viikon irtisanoutumisaika oli kovaa työtaistelua kaiken aikaa.
Työnantaja, hallitus ja valtamedia kävivät ankaraa tiedotussotaa Tehyä vastaan. Ay-liikkeen johtajat muutamia lukuun ottamatta osallistuivat asiaan täydellisellä hiljaisuudella. Saisivat hävetä. Sen sijaan kenttätasolla löytyi solidaarisuutta paljonkin.
Kerrassaan törkeästi käyttäytyvät nyt ne kuntasektorin ammattiliittojen johtajat, jotka vähättelevät Tehyn sopimusta ja parjaavat sitä julkisuudessa. Tosiasiahan on, että he yrittivät vetää maton Tehyn alta rikkomalla yhteisen rintaman ja tekemällä sopimukset alemmalla tasolla. Heidänkin sopimustensa taso kuitenkin nousi siitä syystä, että Tehy piti tavoitteistaan kiinni, muun muassa jouluraha on täysin sen ansiota.
Tehyn voitolla on valtavan suuri merkitys koko julkisen sektorin kannalta. Saavutettu tulos parantaa oleellisesi naisvaltaisen hoitoalan palkkoja ja siten edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Se tarkoittaa myös myönteistä käännettä tulonjakokehityksessä.
Hoitajien palkkataistelu nosti päiväjärjestykseen koko julkisen sektorin ja pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän merkityksen. Saavutettu tulos pakottaa valtion lisäämään tulonsiirtoja kunnille ja palkkojen yleinen aikaisempaa myönteisempi kehitys tuo verotulojen kasvuna lisää resursseja julkiselle sektorille.
Hoitajien toiminnan tuloksena myös EU:n talouspolitiikka koki nyt merkittävän takaiskun. EU:n tavoitteenahan on julkisen sektorin supistaminen ja sen merkityksen heikentäminen.
Nyt on estettävä yritykset vesittää hoitajien saavutukset. Kunnissa on välttämätöntä budjetoida terveydenhuoltoon lisää rahaa. Itse esitin Järvenpään valtuustossa perusterveydenhuollon määrärahojen korottamista palkankorotusten toteuttamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. On myös estettävä paniikinomainen pyrkimys korotta kunnallisveroja. Siihen ei ole mitään tarvetta. Sen sijaan kuntien olisi nyt painostettava hallitusta antamaan kunnille enemmän valtionosuuksia.

Nyt on yleislakon paikka

2007-11-11T13:37:00.000+02:00

Hallituksen esitys määrätä hoitajia pakkotyöhön lakiteitse Tehyn työtaistelun aikana hakee toimenpiteenä vertaistaan vain diktatoorisesti hallituista maista. Tällainen laki on ilman muuta Suomen perustuslaissa taatun työtaisteluoikeuden vastainen. Se on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen, jolla kielletään ketään pakottamasta pakkotyöhön.

Hallituksen hankkeessa on kyse niin vakavasta ay-liikkeen oikeuksia vastaan suunnatusta toimenpiteestä, että nyt pitää koko ay-liikkeen reagoida ja nopeasti. Tällainen hanke on kerta kaikkiaan torjuttava lähtökuoppiinsa.

Hallituksen lainsäädäntöhankkeet kertovat myös sen äärimmäisestä kyvyttömyydestä hoitaa vakavia yhteiskunnallisia asioita. Sen sijaan, että hallitus ohjaisi terveydenhoitoalan palkkoihin lisää rahaa, se alkaakin käydä ihmisten perusoikeuksien kimppuun.

Viime vuoden verotustiedot todistavat kiistattomasti, että valtiolla on runsaasti ylimääräistä rahaa palkkojen korottamiseen. Ensi vuosi on vielä parempi taloudellisesti sekä valtiolle että kunnille. Kyse on poliittisesta tahdon puutteesta. Sellaista tahtoa on nyt ay-liikkeen syytä ryhtyä takomaan hallitusherrojen ja rouvien sekä kunnallisen työnantajan päähän vaikka yleislakolla.

Kuntatyönantajan linja ei ole minun linjani

2007-10-24T16:01:00.000+03:00

Tähän on tultu! Kuntatyönantaja on tänään haastanut Tehyn oikeuteen muka laittomasta työtaistelutoimenpiteestä. Se on raju hyökkäys ay-liikkeen perustuslakiin kirjattua työtaisteluoikeutta vastaan. Kaupunginvaltuutettuna irtisanoudun totaalisesti tästä kerta kaikkiaan törkeästä toimenpiteestä.

Tämäkin oikeustoimi osoittaa, että maan hallituksella, jonka ohjauksessa kuntatyönantaja toimii, ei ole mitään tarkoitusta pyrkiä ratkaisemaan terveydenhuoltoa uhkaavaa kriisiä. Tämä teko on myös osoitus ylimielisyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Ennen muuta tämä kertoo kyvyttömyydestä hoitaa kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä asioita.

Tehy on oikeassa vaatiessaan korjaamaan terveydenhuollon henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden. Se on ainoa keino ratkaista huutava henkilöstöpula. Kuten aikaisemmin olen osoittanut, rahasta ei ole puute.

Nyt jos koskaan tarvitaan koko ay-liikkeen solidaarisuutta Tehyn kamppailulle.

Hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin on varaa

2007-10-16T13:09:00.000+03:00

Tehyn esittämä vaatimus 15 prosentin kuoppakorotuksesta on nostattanut suuren porun kuntien talouksia uhkaavasta katastrofista. Taskulaskinmiehet harhauttavat yleistä mielipidettä yksioikoisilla ja pelkistetyillä laskelmilla ja arvioilla. Yleisin väite on, että palkojen korottaminen nostaisi kauttaaltaan kunnallisveroprosenttia.

Meneillään olevan liittokierroksen ansiosta palkat nousevat yleisesti ensi vuonna vähintään 6-7 prosenttia. Palkkasumma koko kansantaloudessa on tänä vuonna Valtionvarainministeriön mukaan noin 68 miljardia euroa ja se kasvaa palkankorotusten ansiosta yli neljällä miljardilla. On laskettu, että valtio ja kunnat saavat tuloveroina ja välillisinä veroina yhteensä noin puolet palkkojen korotuksista. Kunnat saavat siitä puolestaan puolet. Eli kuntien tulot lisääntyvät ensi vuonna palkankorotusten ansiosta miljardilla eurolla.

Kuntien palkkamenot ovat tänä vuonna VM:n arvion mukaan yhteensä noin 13,3 miljardia euroa. Jos Tehyn kuoppakorotusvaatimus toteutuu, kuten toivottavaa on, kasvattaa se ensi vuonna yhdessä jo sovittujen korotusten kanssa kuntien palkkamenoja noin miljardilla eurolla. Tehyn vaatimus on asetettu niin, että korotukset toteutuvat reilun kahden vuoden aikana joten niiden vaikutus kuntien talouteen jaksottuu sen mukaisesti.

Kunnat siis saavat yleisestä palkkojen kehittyessä siinä määrin lisää tuloja, että ne selviävät henkilöstön palkankorotuksista ja voivat korjata hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyttä merkittävästi. Kunnat tarvitsevat kuitenkin tätä enemmän lisää varoja lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Muun muassa palkatakseen lisää henkilökuntaa.

Siksi valtion on osallistuttava suuremmalla osuudella hoitohenkilökunnan palkkakuopan peittämiseen. Valtion on luovuttava niistä kuntien sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuurimenojen valtionosuuksien leikkauksista, joita se suunnittelee ensi vuodelle. Kunnat saisivat näin pitää niille kuuluvat 480 miljoonaa euroa. Valtio saa palkkojen korotuksen myötä lisää verotuloja vähintään miljardi euroa, joista se voi siirtää suurimman osan kunnille.

Valtio saa tänä vuonna 2,8 miljardia enemmän tuloja kuin on budjetoitu ja ensi vuoden budjettikin on suunniteltu 2 miljardia ylijäämäiseksi. Rahasta siis ei ole pula. Tehyn työtaistelu parempien palkkojen puolesta on enemmän kuin oikeutettu.

Lisää liksaa hoitajille

2007-10-05T13:44:00.000+03:00

Tänään oli terveydenhoitoalan työntekijöiden mielenosoitus. Osallistuin siihen tukeakseni heidän kamppailuaan parempien palkkojen puolesta. Harvoin olen päässyt olemaan mukana niin taisteluhenkisessä ja poliittisesti terävässä mielenosoituksessa.

Marssi Helsingin stadionilta eduskuntatalolle oli värikäs ja määrätietoinen. Eduskuntatalolla pidetty varsinainen mielenosoitus kertoi sen, että hoitajat ovat saaneet mittansa täyteen. Hallituspuolueiden Kokoomuksen, Keskustan, Vihreitten ja RKP:n edustajat buuattiin ja vihellettiin hiljaisiksi. SDP:n Heinäluomaltakin vaadittiin tekoja ei sanoja.

Vastikään on paljastunut, että valtio on saamassa 2,8 miljardia euroa enemmän verotuloja kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Ensi vuoden budjettiesitys on laadittu kaksi mijardia ylijäämäiseksi. Kyse ei siis ole rahapulasta. Valtiolla on varaa laittaa hoitajien palkka-asiat kuntoon vaikka kertaheitolla eikä siihen tarvita kuin osa ylijäämistä.

Hoitajat todella tarvitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on paitsi tulonjaon oikeudenmukaisuuden, myös julkisten palvelujen kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia.

Palkankorotukset eivät ole investointien siirron syy

2007-10-01T11:02:00.000+03:00

Järvenpään ensi vuoden talousarvion valmistelusta on laskettu liikkeelle legenda, joka on ilmiselvä uutisankka. Täytenä totuutena väitetään, että kunta-alan palkkaratkaisu aiheuttaa tälle vuodelle päätettyjen investointien siirtymisen. Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi Saunakallion koulun peruskorjausta ja laajennusta ei aloitettu keväällä, kuten piti. Lykkäyspäätös on siis tehty paljon ennen kuin on voinut olla tietoa palkkaratkaisujen suuruudesta. Sopii epäillä oliko sitä tarkoituskaan aloittaa tänä vuonna, vai oliko sekin vain eduskuntavaalitäky.

Kuntien työntekijät ja erityisesti tehyläiset pyritään syyllistämään kuntien talouden ahdingosta. Eduskuntapuolueet lupasivat vaalien alla Kokoomuksen johdolla korottaa julkisen sektorin hoitohenkilökunnan peruskuukausipalkkoja konkreettisesti 500 eurolla. Tämä vaalilupaus on täytettävä ja valtion osallistuttava sen kustannuksiin täysimääräisesti. Esillä ollut 150 miljoonaa riittää vain 30-50 euron korotuksiin.

Kuntien työntekijöiden syyllistäjät jättävät myös ottamatta huomioon sen, että valtion ensi vuodelle tehdyssä budjettiesityksessä on leikattu sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen kuntien valtionosuuksia yhteensä 480 miljoonalla eurolla.

He jättävät ottamatta huomioon myös sen, että menossa olevalla työehtosopimuskierroksella palkat tulevat nousemaan ensi vuonna lähes alalla kuin alalla yli 5 prosenttia. Valtio ja kunnat saavat kaikista palkkojen korotuksista tulo- ja välillisinä veroina noin puolet. Kunnallisverotuksen kautta kunnat saavat keskimäärin 15 prosenttia kaikkien työssäkäyvien palkankorotuksista.

Valtion budjettiesitys on laadittu 2 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Rahasta ei siis ole pula. Hoitajat ansaitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on pitkällä tähtäimellä kuntien ja kuntalaisten etu.

Koolla on väliä

2007-09-27T15:03:00.000+03:00

Järvenpään ja Keravan kaupunkien johtoporukoiden masinoima hanke Tuusulaan kuuluvien alueiden kaappaamiseksi on saanut pelimiehet liikkeelle ja käynnistämään taas keskustelut kuntien yhdistämisestä.

Kokoomuksen järvenpääläinen valtuutettu Graeffe ja keravalainen vihreitten entinen puoluesihteeri Heikkinen masinoivat lennokkaasti Järvenpään ja Keravan yhdistämistä. He tuovat julki sen tavoitteen, joka on mielestäni ollut kaiken aikaa Ristikydön alueen Tuusulalta kaappaamisen taustalla. Perusteluissaan aateveljet vannovat kasvun ja bisnesmaailman intressien nimiin.

Ystäväni Lassi Markkanen liputtelee kolumnissaan (V-U 26.9.) Trio-hankkeen uudelleenlämmittämisen puolesta. Perustelut ovat olevinaan filosofisempia kuin kovan linjan poliitikoilla, mutta yhtä kaikki ne palvelevat saamaa suurten kokonaisuuksien kasvattamisen ideaa.

Kuntien yhdistämistä perustellaan hurmahenkisesti vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymisellä, jota Graeffe ja Heikkinen harrastavat. Markkanen perustaa kuntaliitoshankkeen muka loogiseen ajatteluun ja johonkin yleiseen yhteiskunnallisen hyvään. Kuntien yhdistäjät uskovat, että palvelut tulisivat suuremmissa yksiköissä nykyisiä kuntarakenteita edullisemmiksi ja tehokkaammiksi. Tätä ei kuitenkaan edes yritetä todistella. Ehkä siksi, että sellaisia todisteita ei ole olemassa.

Kuntien yhdistymisen vaikutuksista kuntien menoihin on tehty tutkimus vuonna 2003. Tämä tutkimus löytyy Kuntaliiton internetsivuilta ja sen on teettänyt sisäministeriö. Jokaisen kunnallispoliitikon soisi tutustuvan siihen.

Tutkimuksessa selvitettiin erikseen vuosina 1971 – 81 tehtyjä liitoksia, joita on noin 40 ja 1989 – 97 tehtyjä liitoksia, joita on kymmenkunta. Lisäksi on analysoitu kuntien menorakennetta eri suuruusluokan kunnissa sekä tehty lyhyitä muissa maissa tehtyjen kuntaliitosten yhteenvetoja. Kaikista tutkituista kuntaliitoksista yhteinen johtopäätös on yleistetty siten, että kuntaliitos ei vähentänyt liitoskuntien keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja. Menot ovat erityisesti 70-luvun liitoksissa pikemminkin kasvaneet vastaavankokoisiin vertailukuntiin nähden, joka koskee ennen muuta opetus ja terveydenhuollon menoja. Myöskään väitteet 90-luvun kuntaliitoksista koituneista merkittävistä säästöistä ei saa tukea tähän mennessä kertyneestä aineistoista.

Raflaavin kuntaliitoksia ja suurkuntia vastaan puhuva johtopäätös syntyy vertailtaessa kuntien menoja suhteessa niiden kokoon. Pienimmät käyttömenot asukasta kohden keskimäärin on selvityksen mukaan alle 10 000 – 40 000 asukkaan kunnissa. Tähän suuruusluokkaan sijoittuvissa kunnissa käyttömenot olivat vuonna 2000 keskimäärin noin 22 000 – 23 000 euroa/asukas. Tätä suuremmissa kunnissa ne olivat reippaasti suuremmat.

Kunnan koolla on siis todellakin väliä. Minä kannatan järkisyistä ja kuntalaisten edun nimissä nykyisten kuntarakenteitten säilyttämistä Keski-Uudellamaalla. Nykyisissä puitteissa toetutuva kunnallinen itsehallinto on siinä määrin arvokas asia, että en voi olla mukana riskeeraamassa sitä minkään huuhaaperusteisen hankkeen takia.

Tuli aloitteen paikka

2007-09-25T11:28:00.000+03:00

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa kävi ilmi, että tälle vuodelle päätetyt yli 3 miljoonan euron investoinnit aiotaan esittää lykättäväksi ensi ja tuleville vuosille. Tai oikeastaan niitä on pakko lykätä, koska niitä ei ole vielä aloitettukaan. Virkamiehet ovat jättäneet toteuttamatta valtuuston viime syksynä tekemiä päätöksiä. Kyse on Järvenpään oloissa merkittävästä investointien osuudesta ja ne kohdistuvat muun muassa tärkeisiin koulujen peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin.

Johtavat virkamiehet perustelivat investoijntien lykkäämistä muun mussa sillä, että rakennusurakoiden hinnat ovat nousseet liian korkeiksi. Tämä kertoo siitä, että tosiasiassa kuntien rakennushankkeissa ei ole minkäänlaista hintakilpailua ja firmat suorastaan rahastavat kuntia niiden rakennusurakoissa.

Tilanne kirvoitti tekemään SKP:n valtuustoryhmän nimissä seuraavan valtuustolaoitteen:

Monissa kunnissa vuokra-asuntotuotanto on jäädytetty ja tärkeitä investointeja esitetään lykättäväksi sillä perusteella, että yksityiset rakennusyhtiön ovat hinnoitelleet rakennusurakat ylivoimaisen korkeiksi.

Rakennusyritykset käyttävät hyväkseen tilannetta, jossa kunnilla ei ole omaa rakennustoimintaa, eikä näin ollen myöskään siihen perustuvaa vertailevaa hintakilpailua. Käytännössä rakennustoiminta kunnissa on monopolisoitunut yksityisten rakennusyritysten käsiin. Muodostunut tilanne on epäterve ja johtaa asumisen hinnan edelleen kallistumiseen.

Esitämme, että Järvenpään kaupunki tekee pikaisesti aloitteen Keski-Uudenmaan alueen kunnille yhteisen kuntayhtymän, liikelaitoksen tai rakennusyhtiön perustamiseksi, joka tarjoaisi rakennusalan palveluja kuntien tarpeisiin. Näin saataisiin rakennustoiminnan kustannukset kuriin ja tarkempaan kontrolliin. Kuntien yhteinen rakennustoiminta, joka ei perustuisi liiketaloudelliseen voitontavoitteluun, mahdollistaisi välttämättömien investointien kuten koulujen ja muiden kuntien kiinteistöjen korjaamisen ja laajentamisen aikatauluissa pysymisen sekä kunnallisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamisen.

Alibudjetointi uhkaa palveluja

2007-09-24T12:49:00.000+03:00

Tänään olen valmistautunut Järvenpään kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa käydään ensivuoden budjetin lähetekeskustelu. Sekavanoloisesta virkamiesten valmistelusta ja hallintokuntien esityksistä ei saa kovinkaan tarkkaa käsitystä tilanteesta puhumattakaan tulevista tarpeista. Vertailut edellisiin talousarvioihin paljastaa kuitenkin sen, että raamit on vedetty tiukalle ja palvelujen karsimista esitetään monissa paikoissa.

Alimitoitetut raamit ovatkin johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen väline, jolla hallintokunnat pakotetaan palvelujen karsimiseen. Näyttää siltä, että näille raameille ei ole oikeasti mitään asiallisia perusteita. Erityisesti tämä koskee suurinta hallinnonalaa, eli sosiaali- ja terveystointa. Jo useampana vuotena peräkkäin on sosiaali- ja terveystoimen budjetti ollut alimitoitettu ja valtuusto on tehnyt päätöksiä melko mittavistakin lisäbudjeteista. Nyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa on kyseenalaistettu kaupunginhallituksen raamit ja vaadittu lisää rahaa palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kaupunginhallituksen raameissa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon jo tähän menessä sovittujen työehtosopimusten kustannusvaikutuksia puhumattakaan, että olisi ennakoitu terveydenhoitoalan mahdolliset ja todennäköiset palkkojen korotukset.

Aionkin esittää puheenvuorossani lisää määrärahoja ensi vuoden talousarvioon.

Alibudjetoinnin lisäksi kaupungin johtavat virkamiehet pelaavat taskulaskinpeliään investoinneilla. On ihan pakko kysyä, että mitä virkaa ja merkitystä on valtuuston päätöksillä, jos loppuvuodesta -niin kuin nyt näyttää tapahtuvan - talousarviossa päätettyjä investointeja lykätään vuodella tai useammalla eteenpäin. Mukana on muun muassa Saunakallion koulun peruskorjaus ja laajennus, johon budjetoitiin tälle vuodelle yli 2 miljoonaa euroa ja jonka piti alkaa viime keväänä.

Kaupungin johtoeliitti näytää rakentavan itselleen pelivaraa kahta kautta - pakottamalla alibudjetoinninnilla karsimaan palveluja ja leikaamalla jo päätettyjä investointeja jäkikäteen. Valtuutetut ovat oikeutetusti turhautuneita tähän menoon. Heitä ei enää käytetä pelkästään kumileimasimina, vaan heillä pyyhitään päytää mennen tullen.

Kuntien naistyöntekijät petettiin

2007-09-20T12:31:00.002+03:00

Kunta-alan työehdoista saavutettu sopimus ei tasoltaan kovinkaan merkittävästi poikkea teollisuusaloilla jo aikaisemmin tehdyistä sopimuksista. Kun otetaan huomioon, että teollisuudessa liukumat ovat yleensä suurempia kuin kuntasektorilla, jää kuntien työntekijöiden palkkakehitys sopimuskauden aikana edelleen jälkeen. Erityisesti tämä koskee naisten palkkoja.

Eduskuntapuolueet - Kokoomus etunenässä - lupasivat eduskuntvaalien alla konkreettisesti korottaa naisvaltaisen terveydenhoitoalan työntekijöiden peruskuukausipalkkoja 500 eurolla. Nämä lupaukset tehtiin nimenomaan naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Tämän suhteen valtiolla ja kunnilla on aivan keskeinen rooli. Kuntien 430 000 työntekijästä yli 2/3 on naisia.

Nyt tehty sopimusesitys nostaisi kuntien työntekijöiden palkkoja keskimäärin noin 11 prosentia.
Vanhasen hallituksen 150 miljoonan euron panostus kunta-alan palkkaratkaisuun on alle 1 prosentti kuntien työvoimakustannuksista. Se on tietenkin täysin riittämätön korjaamaan naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Kuntien palkat ovat ilman sivukuluja noin 13 miljardia euroa. Esitetty palkkaratkaisu nostaisi sitä kahden vuoden ja neljän kuukauden kuluessa noin 1,5 miljardilla. Tästä summasta valtio saa takaisin välittömästi tuloveroina ja välillisesti arvonlisä- ja muina veroina 30-40 prosenttia.
Todellisuudessa valtio tulee siis saamaan kuntien palkkaratkaisun johdosta satoja miljoonia enemmän tuloja sopimuskauden aikan kuin se siihen satsaa. Kunnatkin saavat kunnallisveroina takaisin noin 15 prosenttia jokaisesta lisäeurosta, joka työntekijöille palkankorotuksina tulee.

Hallitus on törkeästi pettänyt lupauksensa naisten palkkojen korjaamisesta ja sen lisäksi se on tekemässä taas uuden tulonsiirron kunnilta valtiolle väistämällä velvollisuutensa osallistua kuntien palkaratkaisuun sen suuremmalta osin. Erityisen törkeäksi tämän petoksen tekee se, että hallitus on antanut budjettiesiyksen, joka on yli 2 miljardia euroa ylijäämäinen.

Osakuntaliitokselle ei ole perusteita

2007-09-19T13:11:00.000+03:00

Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen esitys Tuusulan alueiden liittämisestä Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin saa nyt paljon julkisuutta. On menossa niin sanottu hypettämisvaihe, jolla pyritään luomaan hankkeelle myönteistä ilmapiiriä ja suoranaista toteutumisen väistämättömyyden tunnelmaa. Alanen itse totesi, että 1/3 esityksestä on faktaa ja 2/3 psykologiaa. Järkeviä perusteita sille on erittäin vaikea nähdä.

Allekirjoittaneenkin nimi on mainittu hankkeen raportissa eräänä johtoryhmän jäsenenä. Osallistuin yhteen tilaisuuteen edesmenneen Ilkka Järvisen varamiehenä. Kyseisessä tilaisuudessa ilmoitin eriävän mielipiteen hankkeesta ja olen sitä vastaan edelleen. Itse asiassa hankkeen ympärillä menossa oleva propagandakampanja saa epäilemään sitä entistäkin enemmän.

Alasen esityksen perusajatus on se, että Tuusulan alueiden kaappaaminen palvelee pääkaupunkiseudun ja niin kutsutun metropolin rakentamisen tarpeita. Tämä ajatus on ylhäältä annettu ja liittyy hallituksen ajamiin kuntahankkeisiin, joiden pääidea on suurten yksiköiden ja kuntien synnyttäminen. Suurten yksiköiden ja jopa metropolin väitetään olevan ainoa ratkaisu palvelujen turvaamiseksi. Tästä ei ole mitään faktaa eikä todisteita. Päinvastoin, kaikki kokemukset suurista yksiköistä puhuvat niiden tehottomuudesta, epädemokraattisuudesta ja markkinaehtoisuudesta.

Maailmalla on paljon metropoleja, joista yhtään ainoata ei ole sellaista, jossa lähtökohtana olisi ihmisten edut. Ne ovat bisnesmaailman temppeleitä. Kaikkien metropolien kääntöpuolena ovat slummit ja äärimmäinen kurjuus. Tätäkö halutaan myös Suomeen? Alaselta ja muilta hankkeen ajomiehiltä jää vastaamatta siihen arkipäiväiseen kysymykseen, että mitä varten valtaosa suomalaisista pitäisi asuttaa ns. pääkaupunkiseudulle?

Hankkeen kytkeytyminen pääkaupunkiseudun ja metropolialueen rakentamiseen, nostaa todellakin esiin sen kysymyksen, että kenen intressiä tässä nyt oikeasti ajetaan. Helsingin rosvoretki Siposeen on nyttemmin paljastunut kaupungin omissakin suunnitelmissa hankkeeksi, jolla ajetaan rakennusyhtiöiden pyrkimystä saada laajoja alueita yksinoikeudella haltuunsa ja rakennettavaksi. Kaavailut rakentaa Ristikydön alueelle 20 000 asukkaan ja Purolaan 6000 asukkaan kokonaisuus pistää epäilemään vastaavien hankkeitten olemassaoloa.

Järvenpään ja Keravan kaupunkien eliitillä on ihan ikiomat perusteensa kaappaushankkeelle. Heidän mielestään kaupungit tarvitsevat lisää elintilaa. He ovat ylentäneet itsensä arjalaiseen rotuun, jolla on mielestään hallussaan oikeat ajatukset ja välineet kuntapolitiikan toteuttamiseen. Tämä oikeuttaa elintilan laajentamisen ja Tuusulan elintilan kaventamisen.

Alasen eikä Järvenpään ja Keravan johtajien selvityksissä ole pantu mitään painoa sille realiteetille, että kaupunkien nykyisille asukkaille tulee todella kalliiksi kymmenien tuhansien uusien asukkaitten palveluvarustuksen rakentaminen. Missään tapauksessa niitä hommia eivät markkinavoimat ja bisnestahot tule hoitamaan. Järvenpäässä pitää laittaa Jampan kohta 40 vuotta rempallaan olleet ja Nummenkylän sekä muiden reuna-alueiden palvelut kuntoon ennekuin ryhdytään haalimaan lisää tehtäviä.