Torstaina 19.3. Keski-Uusimaan Kiljavan sairaalaa käsitelleeseen sinänsä ansiokkaaseen juttuun on totuuden nimissä sanottava joitakin kommentteja. Jutussa kerrottiin, että Kiljavan sairaalahanketta vastustettiin sen valmistelu- ja päätösvaiheessa vain Tuusulassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Allekirjoittaneen esityksestä siitä äänestettiin myös Järvenpään valtuustossa. Olen kirjoittanut tästä aiheesta usein myös K-U:n palstoilla.
Kiljavan sairaalahanketta valmisteltaessa ja sen toimintaa arvioitaessa on rehellisyydellä, tosiasioitten tunnustamisella ja itsekritiikillä ollut harvinaisen vähän käyttöä. Täysi toimettomuus nyt kun sairaala on ajautumassa konkurssiin, kertoo paljon niistä päättäjistä, jotka asiasta sen kannattajina ja läpiajajina ovat vastuussa.
Nyt kaupunginjohtaja Kukkonen kertoo, että Kiljavan sairaalasta tehtiin riskianalyysejä, joiden perustella jo tiedettiin, että potilaita ei ehkä tulekaan tarpeeksi. Päätösvaiheessa ei mistään riskeistä kerrottu, ei myöskään asiallisesti selvitetty muita vaihtoehtoisia malleja hankkeen toteuttamiseksi.
Otsallaankin kuitenkin pystyi näkemään sen, että konsultin ja kaupunginjohtajan väkisin ajama osakeyhtiömalli ja yksityinen palvelutuottaja julkisen vaihtoehdon sijaan, on kallis ja toimimaton ratkaisu.
Kiljavan sairaalan ja myös Adultan katastrofaaliset tapahtumat kertovat vakavalla tavalla siitä mihin julkisten palvelujen ulkoistaminen, osakeyhtiöittäminen ja yksityistäminen johtaa. Päätösvalta siirtyy pois vaaleilla valituilta elimiltä, edes tietojen saantiin ei ole mahdollisuuksia. Valvonta ei ole yksityistetyissä ja osakeyhtiöiden puitteissa mahdollista, läpinäkyvyydestä ei voi puhuakaan.
Julkiset palvelut pitää tuottaa kuntien omana toimintana. Kiljavan sairaala voidaan ja se pitää palauttaa julkiseksi toiminnaksi. Tulemme luultavasti kuulemaan, että se on mahdotonta. Tosiasiassa ei ole.
torstai 19. maaliskuuta 2009
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Hallituksen ja ay-johtajien eläkesopimus - Pyrrhoksen voitto
Porvarihallituksen aikomus nostaa yleistä vanhuuseläkeiän alarajaa kahdella vuodella johti kiistaan, joka ratkesi siten, että monia eläke-etuja heikennetään. Ay-johtajien sitoutuminen nostamaan eläköitymisikää kolmella vuodella merkitsee ilman muuta eläkeiän korotusta, jonka hallitus uumoilee toteuttavansa ensi vuoden alussa. Tältä osin ratkaisusta saattaa tulla vielä huonompi työntekijöiden kannalta kuin hallituksen esitys eläkeiän korottamisesta kahdella vuodella.
Ay-johtajien vaatimalla vaatiman niin sanotun sosiaalitupon toteuttaminen merkitsee työttömyyseläkkeelle sekä varhais- ja osa-aikaiselle eläkkeelle pääsyn vaikeutumista ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä. Kela-maksun poistaminen työnantajilta merkitsee osaltaan eläkkeiden rahoituspohjan murentumista.
Työnantajien Kela-maksun poisto on miljardin euron tulonsiirto pienituloisilta ihmisiltä työnantajille, jolla ei ole mitään tekemistä laman lievittämisen kanssa. Sosiaalitupo sisältää myös työeläkevakuutusmaksujen roiman korotuksen, jolla paikataan eläkevakuutusyhtiöiden pörssikeinottelussa aiheuttamaa noin 30 miljardin aukkoa eläkerahastoissa. Kaiken kaikkiaan näillä häikäilemättömillä suunnitelmilla pörssikeinottelijoiden aiheuttaman laman laskut maksatetaan eläkeläisillä, sosiaaliturvaa tarvitsevilla ja työntekijöillä.
Työssä jaksamisen parantamisesta puhutaan paljon. Näitä korulauseita sisältyy myös hallituksen ja ay-johtajien sopimukseen. Työssä jaksamisen parantaminen ja työuran jatkuminen nykyistä keskimäärin noin 60 vuoden ikää pidemmälle edellyttää työn rasittavuuden vähentämistä, levon ja vapaa-ajan lisäämistä. Suomeksi sanottuna päivittäisen ja viikkotyöajan lyhentämistä. Se edellyttää myös palkkojen parantamista, jottei tarvitse tehdä pitkää päivää ja montaa työtä hankkiakseen toimeentulon. Tällaisia keinoja ei hallituksen ja ay-johtajien sopimuksessa kuitenkaan ole ja niinpä näyttää siltä, että Vanhasen esitys eläkeiän korottamisesta jää ainoaksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Nyt se toteutetaan vain niin, että myös ay-johtajat ovat mukana tekemässä uusia heikennyksiä eläke-etuihin.
Ay-johtajat itse ovat tekemäänsä sopimusta ylistäneet ja pitäneet sitä suuren voittona. Tähän voisi sanoa, että vielä yksi tällainen voitto, niin olemme hukassa
Ay-johtajien vaatimalla vaatiman niin sanotun sosiaalitupon toteuttaminen merkitsee työttömyyseläkkeelle sekä varhais- ja osa-aikaiselle eläkkeelle pääsyn vaikeutumista ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä. Kela-maksun poistaminen työnantajilta merkitsee osaltaan eläkkeiden rahoituspohjan murentumista.
Työnantajien Kela-maksun poisto on miljardin euron tulonsiirto pienituloisilta ihmisiltä työnantajille, jolla ei ole mitään tekemistä laman lievittämisen kanssa. Sosiaalitupo sisältää myös työeläkevakuutusmaksujen roiman korotuksen, jolla paikataan eläkevakuutusyhtiöiden pörssikeinottelussa aiheuttamaa noin 30 miljardin aukkoa eläkerahastoissa. Kaiken kaikkiaan näillä häikäilemättömillä suunnitelmilla pörssikeinottelijoiden aiheuttaman laman laskut maksatetaan eläkeläisillä, sosiaaliturvaa tarvitsevilla ja työntekijöillä.
Työssä jaksamisen parantamisesta puhutaan paljon. Näitä korulauseita sisältyy myös hallituksen ja ay-johtajien sopimukseen. Työssä jaksamisen parantaminen ja työuran jatkuminen nykyistä keskimäärin noin 60 vuoden ikää pidemmälle edellyttää työn rasittavuuden vähentämistä, levon ja vapaa-ajan lisäämistä. Suomeksi sanottuna päivittäisen ja viikkotyöajan lyhentämistä. Se edellyttää myös palkkojen parantamista, jottei tarvitse tehdä pitkää päivää ja montaa työtä hankkiakseen toimeentulon. Tällaisia keinoja ei hallituksen ja ay-johtajien sopimuksessa kuitenkaan ole ja niinpä näyttää siltä, että Vanhasen esitys eläkeiän korottamisesta jää ainoaksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Nyt se toteutetaan vain niin, että myös ay-johtajat ovat mukana tekemässä uusia heikennyksiä eläke-etuihin.
Ay-johtajat itse ovat tekemäänsä sopimusta ylistäneet ja pitäneet sitä suuren voittona. Tähän voisi sanoa, että vielä yksi tällainen voitto, niin olemme hukassa
torstai 5. maaliskuuta 2009
Kukkosen Adulta-kuittaus harhauttaa
Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen vastaa keravalaisen Tapani Rankin kirjoitukseen 2.3.2009 harhauttavasti antaen ymmärtää, että valvonta on hyvin hoidettu ja kaikki on kunnossa. Hän viittaa vuoden 2007 KUUMAn toimintakertomuksen yhteen lauseeseen, jossa sanotaan, että oppisopimuskoulutuksen kasvuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämänkö perusteella päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida?
Kyseisen toimintakertomuksen lausetta edeltäneessä niukassa tekstissä annetaan ymmärtää, ettei mitään hätä ole. Siinä todetaan, että ”Adultassa tehdyn riskianalyysin mukaan hyvästä työvoimatilanteesta johtuen työvoimakoulutuksen volyymit ovat laskussa. Tämä ei muodostu kuitenkaan riskiksi, koska oppisopimuskoulutuksella voidaan korvata työvoimakoulutuksen vähenevää osuutta. Adultan toiminta on vakiintunutta, joten näköpiirissä olevaa kilpailijariskiä ei ole.”
Tosiasia on, että vaaleilla valituille elimille ei ole kerrottu Adultan vakavaa tilannetta, vaan pikemminkin asiaintilaa on vuosikausia peitelty. Allekirjoittanut nosti Adultan tilanteen esille Järvenpään valtuustossa siinä vaiheessa kun tuli tietoon, että koulutusyhtiön kannattavin osa, eli ruokalatoiminta aiottiin siirtää yksityiselle yritykselle. Tuolloin kaupunginjohtaja Kukkonen antoi ymmärtää, ettei Adultan asiat kuulu kaupunginvaltuustolle. Tämän on tarkistettavissa kokouksen äänitteistä.
Asiasta ei haluttu antaa informaatiota. Vain ilmeistä saattoi päätellä, että asiat eivät ole kunnossa.
Kyseisen toimintakertomuksen lausetta edeltäneessä niukassa tekstissä annetaan ymmärtää, ettei mitään hätä ole. Siinä todetaan, että ”Adultassa tehdyn riskianalyysin mukaan hyvästä työvoimatilanteesta johtuen työvoimakoulutuksen volyymit ovat laskussa. Tämä ei muodostu kuitenkaan riskiksi, koska oppisopimuskoulutuksella voidaan korvata työvoimakoulutuksen vähenevää osuutta. Adultan toiminta on vakiintunutta, joten näköpiirissä olevaa kilpailijariskiä ei ole.”
Tosiasia on, että vaaleilla valituille elimille ei ole kerrottu Adultan vakavaa tilannetta, vaan pikemminkin asiaintilaa on vuosikausia peitelty. Allekirjoittanut nosti Adultan tilanteen esille Järvenpään valtuustossa siinä vaiheessa kun tuli tietoon, että koulutusyhtiön kannattavin osa, eli ruokalatoiminta aiottiin siirtää yksityiselle yritykselle. Tuolloin kaupunginjohtaja Kukkonen antoi ymmärtää, ettei Adultan asiat kuulu kaupunginvaltuustolle. Tämän on tarkistettavissa kokouksen äänitteistä.
Asiasta ei haluttu antaa informaatiota. Vain ilmeistä saattoi päätellä, että asiat eivät ole kunnossa.
maanantai 23. helmikuuta 2009
Onko Adultan kriisi oire pahemmasta?
Kuntien omistamassa aikuiskoulutusta järjestävässä osakeyhtiössä Adultassa paljastunut skandaali kertoo kuntien päättävien elinten ulottumattomiin ulkoistetun julkisen toiminnan hämärän puolen. Pieni piiri päättää suurista asioista omistajien puolesta ja vastuuta ei kanna kukaan. Keski-Uusimaa-lehden pääkirjoituksen kirjoittaja oli aivan oikeassa arvioidessaan, että Adultan hallituksen jäseniä ja toimivaa johtoa kiinnostaa syntyneessä tilanteessa enemmän vastuusta vapautuminen kuin se miten koulutustoiminnalle jatkossa käy.
Kyse on kuntiin ajetun toimintatavan ongelmista sekä päätöksenteon kapenemisesta ja valvonnan suurista puutteista. Missään tapauksessa kunnallisen toiminnan osakeyhtiöittäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole lisänneet läpinäkyvyyttä, vaan hämärtänyt ja osin jopa vienyt julkisesta taloudesta päättämisen pimentoon. Voi melkoisella varmuudella ennustaa, että Kiljavan sairaalan vaikeuksien takaa paljastuu ennemmin tai myöhemmin samat päätöksenteon hämäräperäisyyteen liittyvät epäterveet piirteet.
Ei tarvitse olla vähääkään yliennakkoluuloinen kysyessään kunnallisen päätöksenteon ja toimintatavan perään yleisemminkin. Onhan sekä Adultan, että Kiljavan sairaalan hallinnossa samoja henkilöitä kuin kuntienkin johtotehtävissä. Joka tapauksessa samat suuret puolueet ovat näissä yhtiöissä vallankäytön keskiössä kuin kunnissakin. Ainakin Järvenpäässä valta on keskittynyt kaupunginhallituksessa, KUUMAssa, mainituissa osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä hyvin pienelle eliitille. Sopii kysyä, että jos tämä porukka hoitaa kunnallisia osakeyhtiöitä esille tulleella tavalla, niin miten hoidetaan kaupungin asioita.
On oikeutettua kysyä otsikon tavoin, että onko Adultan kriisi oire pahemmasta. Minusta on. Olen myös varma, että asianosaiset kiistävät kaikki tällaiset epäilyt, mutta milloinkas rötöstelijä on rötöksensä tunnustanut?
Yhtäkaikki selvittävää on ja paljon. Luottamus kunnalliseen päätöksentekoon edellyttää vastuun kantamista, vastuun kantaminen edellyttää jonkin asteista rehellisyyttä ja itsekritiikkiä.
Asioita ei enää voida piilottaa yleisten höpinöitten tasolla olevien strategioiden taakse, vaan paneutumista niihin kunnan toiminnan perusasioihin, jota varten kunnat ovat olemassa. On turvattava terveys- ja koulutuspalvelut sekä lasten ja vanhusten palvelut. Ne on toteutettava kunnan omana toimintana.
Kyse on kuntiin ajetun toimintatavan ongelmista sekä päätöksenteon kapenemisesta ja valvonnan suurista puutteista. Missään tapauksessa kunnallisen toiminnan osakeyhtiöittäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole lisänneet läpinäkyvyyttä, vaan hämärtänyt ja osin jopa vienyt julkisesta taloudesta päättämisen pimentoon. Voi melkoisella varmuudella ennustaa, että Kiljavan sairaalan vaikeuksien takaa paljastuu ennemmin tai myöhemmin samat päätöksenteon hämäräperäisyyteen liittyvät epäterveet piirteet.
Ei tarvitse olla vähääkään yliennakkoluuloinen kysyessään kunnallisen päätöksenteon ja toimintatavan perään yleisemminkin. Onhan sekä Adultan, että Kiljavan sairaalan hallinnossa samoja henkilöitä kuin kuntienkin johtotehtävissä. Joka tapauksessa samat suuret puolueet ovat näissä yhtiöissä vallankäytön keskiössä kuin kunnissakin. Ainakin Järvenpäässä valta on keskittynyt kaupunginhallituksessa, KUUMAssa, mainituissa osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä hyvin pienelle eliitille. Sopii kysyä, että jos tämä porukka hoitaa kunnallisia osakeyhtiöitä esille tulleella tavalla, niin miten hoidetaan kaupungin asioita.
On oikeutettua kysyä otsikon tavoin, että onko Adultan kriisi oire pahemmasta. Minusta on. Olen myös varma, että asianosaiset kiistävät kaikki tällaiset epäilyt, mutta milloinkas rötöstelijä on rötöksensä tunnustanut?
Yhtäkaikki selvittävää on ja paljon. Luottamus kunnalliseen päätöksentekoon edellyttää vastuun kantamista, vastuun kantaminen edellyttää jonkin asteista rehellisyyttä ja itsekritiikkiä.
Asioita ei enää voida piilottaa yleisten höpinöitten tasolla olevien strategioiden taakse, vaan paneutumista niihin kunnan toiminnan perusasioihin, jota varten kunnat ovat olemassa. On turvattava terveys- ja koulutuspalvelut sekä lasten ja vanhusten palvelut. Ne on toteutettava kunnan omana toimintana.
torstai 22. tammikuuta 2009
Omistajille suurosingot, yhtiöille miljardituet, duunareille kenkää
Kuluvan viikon maanantai (19.1.) oli talouskriisin synkin päivä Suomessa. Paperijätti Stora Enso ilmoitti lomauttavansa 5000 työntekijää ja Metso Oyj ilmoitti aikaisemman koko henkilöstö koskevan lomautuksen lisäksi noin 1400 henkilön irtisanomistarpeesta lähinnä paperinjalostuslaitteita valmistavista yksiköistä. Lisäksi Sanoma News ilmoitti 200 työpaikan vähentämisestä.
Viikon kuluessa lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jatkuneet päivittäin katkeamattomana virtana. Koko totuus työpaikkojen vähentämisestä ei sisälly uutisotsikoihin yltävien suuryritysten saneerauksiin. Erityisesti teollisuudessa työpaikkojen menetys voi olla julkisuudessa oleviin lukuihin nähden kaksinkertainenkin, kun otetaan huomioon se, että suuryritysten toiminta perustuu suurelta osin alihankkijoiden ja muiden ulkoistettujen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Metson Järvenpään tehdas on nykyisin tuotantotoiminnan osalta pelkkä kokoonpanolaitos. Osien valmistus teetetään lähes kokonaisuudessaan alihankintoina ja kun Metso supistaa toimintaa loppuvat työn alihankkijoiltakin.
Työttömyysluvut ovat luultavasti huomattavasti korkeammat jo nyt kuin viralliset tilastot kertovat. EU-tilastointi vääristää totuutta muun muassa siltä osin, että lomautettuina olevia ei lueta työttömiksi.
Työttömyyden kasvusta tehdyt ennusteetkin tälle vuodelle ovat kriisin syvyyttä vähätteleviä. Maan hallitus ja ay-liikkeen huippujohto puhuvat ”vain” parin prosenttiyksikön kasvusta. Kaikki tapahtumat viittaavat siihen, että työttömyysaste kipuaa hyvinkin nopeassa tahdissa kaksinumeroiselle tasolle.
Silmiinpistävää on se, että työpaikkojen vähentämisen kärjessä ovat samat suuryritykset, jotka ovat komeilleet koko 2000 luvun alun ajan suurimpia voittoja tuotavien ja eniten osinkoja jakaneiden kärkijoukossa. Lähes kaikki niistä ovat pörssiyhtiöitä, joiden voitto vuona 2007 oli 20 miljardia euroa ja josta ne jakoivat viime vuoden kevätkaudella osinkoina omistajille 11 miljardia euroa.
Näillekö samoille firmoille ollaan kilpahuutokaupalla vaatimassa miljardien elvytystukiaisia ilman velvoitteita työpaikkojen säilyttämisestä. Eikö nyt pitäisi satsata julkiseen sektoriin, kuntien talouden kohentamiseen ja valtion hallitseman tuotantotoiminnan kehittämiseen.
Silmiinpistävää on myös ay-liikkeen johdon mitään tekemättömyys tässä äärimäisen vakavassa tilanteessa. Pahaenteisiä ovat ne viestit, joiden mukaan menossa on keskitetyt huippujohtajien väliset neuvottelut työttömyysturvaan tehtävistä leikkauksista.
Irtisanomiset ja lomautuksen on kerta kaikkiaan pysäytettävä. On kyseenalaistettava voittoa tuottavien ja vakavaraisten yhtiöiden lomautukset ja irtisanomiset. Se kuuluu ay-liikkeen tehtäviin. Ei ole niin, etteikö irtisanomisille ja lomautuksille voi mitään. Kyllä voi, jos on haluja.
Viikon kuluessa lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jatkuneet päivittäin katkeamattomana virtana. Koko totuus työpaikkojen vähentämisestä ei sisälly uutisotsikoihin yltävien suuryritysten saneerauksiin. Erityisesti teollisuudessa työpaikkojen menetys voi olla julkisuudessa oleviin lukuihin nähden kaksinkertainenkin, kun otetaan huomioon se, että suuryritysten toiminta perustuu suurelta osin alihankkijoiden ja muiden ulkoistettujen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Metson Järvenpään tehdas on nykyisin tuotantotoiminnan osalta pelkkä kokoonpanolaitos. Osien valmistus teetetään lähes kokonaisuudessaan alihankintoina ja kun Metso supistaa toimintaa loppuvat työn alihankkijoiltakin.
Työttömyysluvut ovat luultavasti huomattavasti korkeammat jo nyt kuin viralliset tilastot kertovat. EU-tilastointi vääristää totuutta muun muassa siltä osin, että lomautettuina olevia ei lueta työttömiksi.
Työttömyyden kasvusta tehdyt ennusteetkin tälle vuodelle ovat kriisin syvyyttä vähätteleviä. Maan hallitus ja ay-liikkeen huippujohto puhuvat ”vain” parin prosenttiyksikön kasvusta. Kaikki tapahtumat viittaavat siihen, että työttömyysaste kipuaa hyvinkin nopeassa tahdissa kaksinumeroiselle tasolle.
Silmiinpistävää on se, että työpaikkojen vähentämisen kärjessä ovat samat suuryritykset, jotka ovat komeilleet koko 2000 luvun alun ajan suurimpia voittoja tuotavien ja eniten osinkoja jakaneiden kärkijoukossa. Lähes kaikki niistä ovat pörssiyhtiöitä, joiden voitto vuona 2007 oli 20 miljardia euroa ja josta ne jakoivat viime vuoden kevätkaudella osinkoina omistajille 11 miljardia euroa.
Näillekö samoille firmoille ollaan kilpahuutokaupalla vaatimassa miljardien elvytystukiaisia ilman velvoitteita työpaikkojen säilyttämisestä. Eikö nyt pitäisi satsata julkiseen sektoriin, kuntien talouden kohentamiseen ja valtion hallitseman tuotantotoiminnan kehittämiseen.
Silmiinpistävää on myös ay-liikkeen johdon mitään tekemättömyys tässä äärimäisen vakavassa tilanteessa. Pahaenteisiä ovat ne viestit, joiden mukaan menossa on keskitetyt huippujohtajien väliset neuvottelut työttömyysturvaan tehtävistä leikkauksista.
Irtisanomiset ja lomautuksen on kerta kaikkiaan pysäytettävä. On kyseenalaistettava voittoa tuottavien ja vakavaraisten yhtiöiden lomautukset ja irtisanomiset. Se kuuluu ay-liikkeen tehtäviin. Ei ole niin, etteikö irtisanomisille ja lomautuksille voi mitään. Kyllä voi, jos on haluja.
torstai 15. tammikuuta 2009
Yksityistäminen tuli Kiljavalla tiensä päähän
Kiistelty Kiljavan sairaalan remontointi ja käynnistäminen kuntoutussairaalana on kohdannut vakavia vaikeuksia. Kiljavan sairaala Oy:n hallituksen kunnille antaman informaation mukaan yhtiön toiminta on raskaasti tappiollista. Käyttöön valmistuneista 60:ta hoitopaikasta on viime vuonna ollut käytössä keskimäärin 28-30, siis alle puolet ja potilaista on huomattava osa ollut muita kuin keskiuusmaalaisia, joita varten koko hanke käynnistettiin. Yhtiön hallitus valittelee sitä, että kunnat eivät lähetä potilaita Kiljavalle. Julkisuuteen on ollut tieto siitä, että palveluja tuottava ylikansallinen MedOne Oy on käynnistänyt yt-neuvottelut tarkoituksenaan ilmeisesti vähentää työntekijöitä.
Kiljavan sairaalahanke käynnistyi ja vietiin kuntien valtuustoissa päätökseen menneen valtuustokauden alkupuolella. Hanketta valmisteli konsultti, joka osoittautui yhden asian mieheksi, eli yksityisen lääkäribisneksen asiamieheksi, joka teki selvityksen, jossa ei julkiseen sektoriin perustuvaa toimintamallia asiallisesti ottaen oltu huomioitu juuri ollenkaan. Mitään kunnollisia vertailutietoja ei ollut käytettävänä. Konsultin esittämää mallia masinoitiin ennen kuulumattoman hienona, kannattavana ja kunnille edullisena.
Allekirjoittanut oli Järvenpään valtuustossa tätä selkeää yksityistämistä vastaan ja esitti hankkeen toteuttamista kuntien hallitsemana kuntainliittona tai liikelaitoksena, jossa palvelut tuotetaan julkisena toimintana. Jo silloin oli nähtävissä se mikä nyt on alle puolessa vuodessa käynyt toteen.
Yksityistämiskonsultin esityksen mukaan toteutettu malli on johtanut siihen, että yksityiset firmat rahastavat kuntia Kiljavalla yksinoikeudella. MedOnen ylihinnoittelu on johtanut siihen, että kunnat eivät kirjoita maksusitoumuksia eivätkä lähetä potilaita kuntoutukseen ja näin ollen koko idea on kuivumassa kokoon.
Kun kunnat joka tapauksessa joutuvat maksamaan sairaalan remonttikustannukset ja arvonlisäveron, jota oman toimintana järjestetyssä mallissa ei olisi ollenkaan, on Kiljavan kuntoutuksesta tullut todella hintavaa. MedOne on nyt pesemässä pörssiyhtiölle ominaiseen tapaan omat kätensä katastrofista vähentämällä työntekijöitä.
Nyt kuntien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja purkaa käyttöön otettu malli ja muuttaa se kuntien ja kuntalaisten etujen kannalta paremmaksi ja edullisemmaksi julkiseen toimintaa perustuvaksi kuntoutustoiminnaksi.
Kiljavan sairaalan taloudellinen katastrofi on myös varoittava esimerkki terveydenhuollon alueella koko maassa. Kiljavalla toiminnan hallinta ja päätösvalta on siirtynyt käytännössä täysin MedOnen käsiin eikä sairaalayhtiön poliittisin perustein valitulla hallituksella ole sen enempää lääketieteellistä kuin taloudellistakaan osaamista hallita asioiden kulkua. Kuntien valtuustot tai edes hallitukset eivät saa edes kunnollista informaatiota ja siksi Kiljavan talouskatastrofi ja yt-neuvottelut tulivat täytenä yllätyksenä.
Kiljavaa ei pelasta se, että sen omistajaksi yritetään haalia lisää kuntia koska MedOnen toiminta ylihinnoiteltuine palveluineen jatkuisi ennallaan.
Kiljavan sairaalahanke käynnistyi ja vietiin kuntien valtuustoissa päätökseen menneen valtuustokauden alkupuolella. Hanketta valmisteli konsultti, joka osoittautui yhden asian mieheksi, eli yksityisen lääkäribisneksen asiamieheksi, joka teki selvityksen, jossa ei julkiseen sektoriin perustuvaa toimintamallia asiallisesti ottaen oltu huomioitu juuri ollenkaan. Mitään kunnollisia vertailutietoja ei ollut käytettävänä. Konsultin esittämää mallia masinoitiin ennen kuulumattoman hienona, kannattavana ja kunnille edullisena.
Allekirjoittanut oli Järvenpään valtuustossa tätä selkeää yksityistämistä vastaan ja esitti hankkeen toteuttamista kuntien hallitsemana kuntainliittona tai liikelaitoksena, jossa palvelut tuotetaan julkisena toimintana. Jo silloin oli nähtävissä se mikä nyt on alle puolessa vuodessa käynyt toteen.
Yksityistämiskonsultin esityksen mukaan toteutettu malli on johtanut siihen, että yksityiset firmat rahastavat kuntia Kiljavalla yksinoikeudella. MedOnen ylihinnoittelu on johtanut siihen, että kunnat eivät kirjoita maksusitoumuksia eivätkä lähetä potilaita kuntoutukseen ja näin ollen koko idea on kuivumassa kokoon.
Kun kunnat joka tapauksessa joutuvat maksamaan sairaalan remonttikustannukset ja arvonlisäveron, jota oman toimintana järjestetyssä mallissa ei olisi ollenkaan, on Kiljavan kuntoutuksesta tullut todella hintavaa. MedOne on nyt pesemässä pörssiyhtiölle ominaiseen tapaan omat kätensä katastrofista vähentämällä työntekijöitä.
Nyt kuntien pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja purkaa käyttöön otettu malli ja muuttaa se kuntien ja kuntalaisten etujen kannalta paremmaksi ja edullisemmaksi julkiseen toimintaa perustuvaksi kuntoutustoiminnaksi.
Kiljavan sairaalan taloudellinen katastrofi on myös varoittava esimerkki terveydenhuollon alueella koko maassa. Kiljavalla toiminnan hallinta ja päätösvalta on siirtynyt käytännössä täysin MedOnen käsiin eikä sairaalayhtiön poliittisin perustein valitulla hallituksella ole sen enempää lääketieteellistä kuin taloudellistakaan osaamista hallita asioiden kulkua. Kuntien valtuustot tai edes hallitukset eivät saa edes kunnollista informaatiota ja siksi Kiljavan talouskatastrofi ja yt-neuvottelut tulivat täytenä yllätyksenä.
Kiljavaa ei pelasta se, että sen omistajaksi yritetään haalia lisää kuntia koska MedOnen toiminta ylihinnoiteltuine palveluineen jatkuisi ennallaan.
tiistai 9. joulukuuta 2008
Pelastettiinko kaupunginjohtaja lehmänkaupalla?
Järvenpään valtuusto äänesti viime maanantaina (8.12.)16 valtuutetun tekemästä aloitteesta, jossa esitettiin kuntalain mukaisen väliaikaisen valiokunnan asettamista selvittämään nauttiiko kaupunginjohtaja valtuuston luottamusta. Äänin 27-20, 4 tyhjää valtuusto päätti olla asettamatta kyseistä valiokuntaa. Näin ollen valtuusto ei tällä erää päässyt käsittelemään asiaa kunnolla ja pinnan alle jäi kytemään eräänlainen epävirallinen epäluottamus kaupunginjohtajan sellaisia menettelytapoja kohtaan, joita kyseisellä aloitteella haluttiin selvittää.
Valtuuston äänestyksessä enemmistön muodostivat lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen valtuutetut. Moni valtuutettu oli ihmeissään äänestystuloksesta. Elämään jäi epäilys siitä, että joitakin asioita haluttiin peitellä ja että hyväveli-systeemi oli taas toiminnassa.
Ja siltähän se näyttää. Kaupunginhallitus oli kokoontunut tuntia ennen valtuuston kokousta ja käsitellyt kehitysjohtajan viran täyttämistä ja yllätys yllätys, virkaan esitetään valittavaksi kokoomuslainen entinen kansanedustaja Minna Karhunen.
Perusteltu kysymys kuuluukin, haluttiinko kaupunginjohtaja Kukkosta koskeva luottamusselvitys ostaa tällä valinnalla pois päiväjärjestyksestä?
Kyseisen suuripalkkaisen kehitysjohtajan viran perustamisen tarpeellisuus on ollut kaiken aikaa kyseenalainen. Varsinkin nyt, kun kaupungin taloudellinen tila kaupunginjohtajan itsensä perustelemana on menossa entistä heikommaksi ja valtuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen karsia monia pieni- ja keskituloisille välttämättömiä palveluja.
Valtuuston äänestyksessä enemmistön muodostivat lähinnä Sdp:n ja kokoomuksen valtuutetut. Moni valtuutettu oli ihmeissään äänestystuloksesta. Elämään jäi epäilys siitä, että joitakin asioita haluttiin peitellä ja että hyväveli-systeemi oli taas toiminnassa.
Ja siltähän se näyttää. Kaupunginhallitus oli kokoontunut tuntia ennen valtuuston kokousta ja käsitellyt kehitysjohtajan viran täyttämistä ja yllätys yllätys, virkaan esitetään valittavaksi kokoomuslainen entinen kansanedustaja Minna Karhunen.
Perusteltu kysymys kuuluukin, haluttiinko kaupunginjohtaja Kukkosta koskeva luottamusselvitys ostaa tällä valinnalla pois päiväjärjestyksestä?
Kyseisen suuripalkkaisen kehitysjohtajan viran perustamisen tarpeellisuus on ollut kaiken aikaa kyseenalainen. Varsinkin nyt, kun kaupungin taloudellinen tila kaupunginjohtajan itsensä perustelemana on menossa entistä heikommaksi ja valtuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen karsia monia pieni- ja keskituloisille välttämättömiä palveluja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
