Kiljava, Kiljava, Kiljava

Torstaina 19.3. Keski-Uusimaan Kiljavan sairaalaa käsitelleeseen sinänsä ansiokkaaseen juttuun on totuuden nimissä sanottava joitakin kommentteja. Jutussa kerrottiin, että Kiljavan sairaalahanketta vastustettiin sen valmistelu- ja päätösvaiheessa vain Tuusulassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Allekirjoittaneen esityksestä siitä äänestettiin myös Järvenpään valtuustossa. Olen kirjoittanut tästä aiheesta usein myös K-U:n palstoilla.

Kiljavan sairaalahanketta valmisteltaessa ja sen toimintaa arvioitaessa on rehellisyydellä, tosiasioitten tunnustamisella ja itsekritiikillä ollut harvinaisen vähän käyttöä. Täysi toimettomuus nyt kun sairaala on ajautumassa konkurssiin, kertoo paljon niistä päättäjistä, jotka asiasta sen kannattajina ja läpiajajina ovat vastuussa.

Nyt kaupunginjohtaja Kukkonen kertoo, että Kiljavan sairaalasta tehtiin riskianalyysejä, joiden perustella jo tiedettiin, että potilaita ei ehkä tulekaan tarpeeksi. Päätösvaiheessa ei mistään riskeistä kerrottu, ei myöskään asiallisesti selvitetty muita vaihtoehtoisia malleja hankkeen toteuttamiseksi.
Otsallaankin kuitenkin pystyi näkemään sen, että konsultin ja kaupunginjohtajan väkisin ajama osakeyhtiömalli ja yksityinen palvelutuottaja julkisen vaihtoehdon sijaan, on kallis ja toimimaton ratkaisu.

Kiljavan sairaalan ja myös Adultan katastrofaaliset tapahtumat kertovat vakavalla tavalla siitä mihin julkisten palvelujen ulkoistaminen, osakeyhtiöittäminen ja yksityistäminen johtaa. Päätösvalta siirtyy pois vaaleilla valituilta elimiltä, edes tietojen saantiin ei ole mahdollisuuksia. Valvonta ei ole yksityistetyissä ja osakeyhtiöiden puitteissa mahdollista, läpinäkyvyydestä ei voi puhuakaan.

Julkiset palvelut pitää tuottaa kuntien omana toimintana. Kiljavan sairaala voidaan ja se pitää palauttaa julkiseksi toiminnaksi. Tulemme luultavasti kuulemaan, että se on mahdotonta. Tosiasiassa ei ole.

Hallituksen ja ay-johtajien eläkesopimus - Pyrrhoksen voitto

Porvarihallituksen aikomus nostaa yleistä vanhuuseläkeiän alarajaa kahdella vuodella johti kiistaan, joka ratkesi siten, että monia eläke-etuja heikennetään. Ay-johtajien sitoutuminen nostamaan eläköitymisikää kolmella vuodella merkitsee ilman muuta eläkeiän korotusta, jonka hallitus uumoilee toteuttavansa ensi vuoden alussa. Tältä osin ratkaisusta saattaa tulla vielä huonompi työntekijöiden kannalta kuin hallituksen esitys eläkeiän korottamisesta kahdella vuodella.

Ay-johtajien vaatimalla vaatiman niin sanotun sosiaalitupon toteuttaminen merkitsee työttömyyseläkkeelle sekä varhais- ja osa-aikaiselle eläkkeelle pääsyn vaikeutumista ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä. Kela-maksun poistaminen työnantajilta merkitsee osaltaan eläkkeiden rahoituspohjan murentumista.

Työnantajien Kela-maksun poisto on miljardin euron tulonsiirto pienituloisilta ihmisiltä työnantajille, jolla ei ole mitään tekemistä laman lievittämisen kanssa. Sosiaalitupo sisältää myös työeläkevakuutusmaksujen roiman korotuksen, jolla paikataan eläkevakuutusyhtiöiden pörssikeinottelussa aiheuttamaa noin 30 miljardin aukkoa eläkerahastoissa. Kaiken kaikkiaan näillä häikäilemättömillä suunnitelmilla pörssikeinottelijoiden aiheuttaman laman laskut maksatetaan eläkeläisillä, sosiaaliturvaa tarvitsevilla ja työntekijöillä.

Työssä jaksamisen parantamisesta puhutaan paljon. Näitä korulauseita sisältyy myös hallituksen ja ay-johtajien sopimukseen. Työssä jaksamisen parantaminen ja työuran jatkuminen nykyistä keskimäärin noin 60 vuoden ikää pidemmälle edellyttää työn rasittavuuden vähentämistä, levon ja vapaa-ajan lisäämistä. Suomeksi sanottuna päivittäisen ja viikkotyöajan lyhentämistä. Se edellyttää myös palkkojen parantamista, jottei tarvitse tehdä pitkää päivää ja montaa työtä hankkiakseen toimeentulon. Tällaisia keinoja ei hallituksen ja ay-johtajien sopimuksessa kuitenkaan ole ja niinpä näyttää siltä, että Vanhasen esitys eläkeiän korottamisesta jää ainoaksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Nyt se toteutetaan vain niin, että myös ay-johtajat ovat mukana tekemässä uusia heikennyksiä eläke-etuihin.

Ay-johtajat itse ovat tekemäänsä sopimusta ylistäneet ja pitäneet sitä suuren voittona. Tähän voisi sanoa, että vielä yksi tällainen voitto, niin olemme hukassa

Kukkosen Adulta-kuittaus harhauttaa

Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen vastaa keravalaisen Tapani Rankin kirjoitukseen 2.3.2009 harhauttavasti antaen ymmärtää, että valvonta on hyvin hoidettu ja kaikki on kunnossa. Hän viittaa vuoden 2007 KUUMAn toimintakertomuksen yhteen lauseeseen, jossa sanotaan, että oppisopimuskoulutuksen kasvuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämänkö perusteella päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida?

Kyseisen toimintakertomuksen lausetta edeltäneessä niukassa tekstissä annetaan ymmärtää, ettei mitään hätä ole. Siinä todetaan, että ”Adultassa tehdyn riskianalyysin mukaan hyvästä työvoimatilanteesta johtuen työvoimakoulutuksen volyymit ovat laskussa. Tämä ei muodostu kuitenkaan riskiksi, koska oppisopimuskoulutuksella voidaan korvata työvoimakoulutuksen vähenevää osuutta. Adultan toiminta on vakiintunutta, joten näköpiirissä olevaa kilpailijariskiä ei ole.”

Tosiasia on, että vaaleilla valituille elimille ei ole kerrottu Adultan vakavaa tilannetta, vaan pikemminkin asiaintilaa on vuosikausia peitelty. Allekirjoittanut nosti Adultan tilanteen esille Järvenpään valtuustossa siinä vaiheessa kun tuli tietoon, että koulutusyhtiön kannattavin osa, eli ruokalatoiminta aiottiin siirtää yksityiselle yritykselle. Tuolloin kaupunginjohtaja Kukkonen antoi ymmärtää, ettei Adultan asiat kuulu kaupunginvaltuustolle. Tämän on tarkistettavissa kokouksen äänitteistä.

Asiasta ei haluttu antaa informaatiota. Vain ilmeistä saattoi päätellä, että asiat eivät ole kunnossa.