Rahan valta säilyy

Vaalirahoituslainsäädännön uudistusta valmistelleen Lauri Tarastin vetämän komitean esitys ei juuri paranna puolueiden vaalirahoitukseen liittyviä ongelmia. Komiteaan osallistuneet eduskuntapuolueet päätyivät siihen, että jatkossakin puolueita saa tukea lähes rajattomasti.

Ainoastaan se, että kalenterivuoden aikana yhdeltä lahjoittajalta tulleet arvoltaan yli 2000 euroa suuremmat tuet on ilmoitettava ajantasaisesti tuo vähän valoa vaalirahoituksen hämärään.

Komitea esittää vaalikampanjoihin ylärajoja siten, että puolueet saavat käyttää eduskuntavaaleihin miljoona euroa, kunnallis- ja eurovaaleihin 500 000 euroa sekä presidentinvaaleihin miljoona euroa kierrosta kohden. Myös yksittäisten ehdokkaitten vaalikampanjoille määriteltiin ylärajat siten, että eduskuntavaaleissa se on 50 000 euroa, kunnallisvaaleissa 10 000 euroa ja eurovaaleissa 80 000 euroa.

Rajat ovat varsin korkeat. Esimerkiksi, jos puolue asettaa eduskuntavaaleissa täyden listan ja kaikki käyttävät maksimisumman kampanjarahaa, nousee puolueen ja ehdokkaitten yhteenlasketun kampanjan hinta yli 12 miljoonaan euroon. Teoriassa joku Kehittyvien Maakuntien Suomen kaltainen yhdistys voisi hoitaa vaalitukea haluamalleen puolueelle ja sen ehdokkaille mielin määrin.

Porsaanreikiä esitykseen on jätetty tai paremminkin laadittu useita kuten, että vaalikampanja määritellään ajallisesti siten, että se on puoli vuotta ennen vaaleja ja kaksi viikkoa vaalien jälkeen käsittävä aika. Porsaanreikä on myös se, että vaalikampanjaksi katsotaan lähinnä mediamainonta.

Huomattavan suuri puute Tarastin komitea n esityksessä on se, ettei siinä oteta minkäänlaista kantaa eduskuntapuolueiden vain itselleen jakamiin puolue- ja vaalitukiin. Kyse on verorahoista. Tähän epäkohtaan myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GREKO kiinnitti antamassaan lausunnossa huomiota.

Vaalirahoituksen uudistus on johtamassa mieluimmin edustuksellisen demokratian rapautumiseen ja säätiöitymisen syvenemiseen kuin avoimuuden ja kansalaisten vaikutuksen kasvuun.