Miksi harmaan talouden kitkemiseksi ei tehdä mitään?

Suomessa on mittava harmaaksi taloudeksi kutsuttava sektori. Kysymys on talousrikollisuudesta, joka on saanut niin suuret mittasuhteet, että porvaripuolueet eivät enää halua tai uskalla puuttua siihen. Harmaa talous on saanut kasvaa ja rehottaa porvarihallitusten erityissuojeluksessa. Eikä ole kaukaa haettua vetää yhtäläisyysmerkki harmaan talouden menestymisen ja poliittisen korruption välille.
Harmaa talous ei enää ole suureltakaan osin sitä, että joku rakennusduunari tekee samaan aikaan omakotiremonttia ja nostaa työttömyyskorvausta, vaan mittavin talousrikollisuus tapahtuu yritystoiminnan puitteissa. Tämä toiminta on saanut entistä kansainvälisemmät mittasuhteet ja se tapahtuu entistä useammin arvopaperikaupan nimissä.
EU-jäsenyyden peruspilarit - pääomien, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus – on tarkoittanut sitä, että myös talousrikollisuus on saanut uudet työkalut. On tehty mahdolliseksi harjoittaa vapaasti rikollista toimintaa talouden alalla. EU-jäsenyys on moninkertaistanut harmaan talouden.
Suomen ehkä pätevin harmaan talouden asiantuntijan verotutkija Markku Hirvosen tekemän selvityksen mukaan harmaa talous oli vuonna 2008 jopa 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 14 miljardia euroa salattua tuloa. Veromenetykset olivat noin 5 - 5,5 miljardia euroa. Mitään kestävyysvajetta ei olisi, jos harmaa talous pantaisiin aisoihin.
Veromenetysten lisäksi harmaan talouden laskuja maksavat ne työntekijät, jotka ovat joutuneet tällaisen toiminnan kurimukseen. Heiltä jää saamatta työehtosopimusten mukaiset palkat, ylityökorvaukset, eläkevakuutukset, tapaturmavakuutukset, vuosilomat ja niiden korvaukset jne. Harmaan talouden vaikutus ulottuu myös normaaleissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan heikentäen heidän palkka- ja työehtojaan.
Porvarihallitus ei ole tehnyt juuri mitään harmaan talouden kitkemiseksi. Päinvastoin voimavaroja, eli tutkijoita ja tarkastajia on vähennetty ja muitakin resursseja pienennetty. On alkanut kuulua myös esityksiä siitä, että talousrikollisuuteen liittyvät toimintatavat pitäisi laillistaa. Tällaisia ovat vaatimukset siitä, että työttömät voisivat työttömyysturvan lisäksi saada palkkatuloa.
Timo Soinin esitys siitä, että EU:n talouskriisiä pitäisi ratkoa jättämällä työntekijöiden ylityökorvaukset maksamatta, on kuin suoraan hämäräbisneksen käsikirjasta otettu.
SKP vaatii, että harmaan talouden mahdollistavat rakenteet pitää muuttaa. Urakoiden ketjuttaminen pitää kieltää, vuokratyön käyttöä pitää rajoittaa, kunnallisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava, ulkomaisille työntekijöille on maksettava sama palkka kuin suomalaisillekin ja pääomatulojen verotus on saatettava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa.
Mistä tunnistaa harmaan talouden suosijan? No siitä, että hän vastustaa sen kuriin laittamista.