Ikäihmiset eivät ole syyllisiä kuntien talousvaikeuksiin

Kuntien pakkoliitoksia perustellaan sillä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja kuntien huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhdevouhottajat olettavat, että ihmisen ikääntyessä hänestä tulee pelkkä kulu. Kyse on ikäihmisten perusteettomasta ja törkeästä syyllistämisestä.
Tässä ajattelumallissa ei oteta huomioon, että ikääntyvät ihmiset saavat eläkettä, joka on osa heidän palkkaansa. Tätä eläkeläisille kuuluvaa palkkarahastoa on nykyisin noin 140 miljardia euroa ja se kasvaa joka vuosi enemmän kuin sieltä maksetaan ulos eläkkeinä.
Ikäihmiset eivät heittäydy yhteiskunnan harteille, vaan osallistuvat aktiivisesti muun muassa kolmannen sektorin toimintaa erilaisissa järjestöissä. Puhumattakaan isoäitien ja -isien varsinaisesta leipätyöstä lastenlasten hoivaajina ja heistä huolehtijoina silloin kun vanhemmat eivät ehdi ja jaksa. Monasti isovanhemmat osallistuvat myös taloudellisen tuen muodossa jälkeläistensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Ikäihmiset maksavat eläkkeistään suurempaa veroa kuin työssäkäyvät samansuuruisesta palkasta. Näin he osallistuvat omien palvelujensa rahoittamiseen Toisin kuin ne suurituloiset, jotka eivät maksa pääomatuloista kunnille veroa eivätkä osallistu palvelujen rahoittamiseen millään tavalla.
Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, joilla rikkaat pääomatulojen saajat saavat itselleen veroparatiisinomaiset olosuhteet. Nämä porsaanreiät mahdollistavat tietyin edellytyksin nostaa pörssin ulkopuolisista yrityksistä osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa. Verottomia osinkotuloja oli vuosina 2005 – 2009 lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Pörssiyhtiöiden osinkojen vero on jäänyt alle 20 prosentin.
Omaisuus- ja yrittäjätulon osuus bruttokansatulosta oli viime vuonna noin 40 miljardia euroa. Kunnallisveroa ei makseta minkäänlaisista pääomatuloista.
Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisöveroja 448 miljoonaa euroa. Yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot. Yhteisöveron osuus oli siis noin 5,4 prosenttia.
SKP:n kunnallisvaaliohjemassa esitetään kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi ja että nyt kunnallisverosta vapaista pääomatuloista perittäisiin kunnallisvero kuten muistakin tuloista.
Pelkästään pääomatulojen verottamisella saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.