Tätäkö ne kutsuvat demokratiaksi?

SKP:n listoilla olleelle ehdokkaalle tehtiin vaalien jälkeen tarjous haastattelusta radioon, aiheesta miten pienpuolueiden näkyvyyttä saataisiin paremmaksi. Kysymyksenasettelu aiheuttaa varmaan monissa jonkinlaisia kiukunpurkauksia. Olihan tiedotusvälineiden vaalikampanja kokonaisuudessaan ennennäkemätöntä pienpuolueisiin kohdistuvaa syrjintää ja boikotointia.

Verovaroin ylläpidettävän Ylen johtamana vaaleista tehtiin mediassa kahdella tapaa rajattu sirkus. Ensinnäkin, jo hyvissä ajoin määriteltiin ja ylläpidettiin koko kampanjan ajan hallitutuksen asettamaa poliittista agendaan, jossa oli lupa puhua vain sellaista kysymyksistä kuten julkisen sektorin velkaantumisen pysäyttäminen ja menoleikkaukset sekä kaatuneen sote-hankkeen uudelleen elvyttäminen. Ulkopolitiikan alueella nostettiin tietoisesti hallituksen ministereiden toimesta räikeä propaganda Venäjä-uhkasta ja Nato-vyörytys. Nämä teemat toistuivat kaikissa vaalikoneissa, lehdissä ja tv-keskusteluissa.

Toiseksi, mediassa eduskuntavaalit tuotiin esiin vain eduskuntapuolueiden välisenä kisailuna. Galluppien uutisoinnissa Keskustasta tehtiin vaalivoittaja jo monta kuukautta ennen vaaleja. Mielipidemittausten uutisoinnilla vakuutettiin äänestäjiä siitä, että muita vaihtoehtoja ei ole olemassakaan. Television vaalikeskustelut toistuivat toistensa kaltaisina päivästä toiseen vain eduskuntapuolueiden ympärillä ja usein vielä vain neljää suurinta puoluetta esillä pitäen. Vaalikoneiden vastausten raportoinnissakin oli oikein nähty vaivaa karsimalla muiden kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaitten vastaukset pois julkisuudesta. Kun pienpuolueista sitten kerran jotain kerrottiin, niin ne kuvattiin puutarhatonttuina, joilla ei ole jakoa politiikan alalla. SKP:n ohjelmasta esitettiin räikeän valheellinen kuva.

Kun tähän lisätään vielä taloudellisten resurssien räikeä eriarvoisuus, alkaa kuva demokratia surkeasta tilasta hahmottua kokonaisuudessaan. Eduskuntapuolueiden valtaa ja toimintaedellytyksiä pönkitetään verovaroilla vaalikaudessa lähes 150 miljoonalla eurolla pelkästään puoluetukena ja sen lisäksi ne voivat palkata suuren joukon työntekijöitä valtion varoin. Vaalikampanjassa näkyi myös selvästi se miten suurpääoma panostaa oikeistopuolueisiin suunnattomia summia.

Se, että Suomessa ei ole kaikilla puolueilla edes vähäisessä määrin tasapuoliset edellytykset osallistua vaaleihin, ei sulje pois itsekritiikin tarvetta. Koko vasemmisto koki rökäletappion, SKP muiden mukana. Vaalikampanjaa, politiikan tekemisten tapoja ja vaalitulosta pitää arvioida perusteellisesti. Johtopäätökset on tehtävä aikanaan.

Yksi on kuitenkin varmaa. Vaalit eivät ole läheskään ainoa vaikuttamisen keino. Päinvastoin. Jo huomenna on ryhdyttävä tekemään politiikkaa työväenliikkeen perinteeseen ja nykypäivään kuuluvavalla tavalla - ihmisten kanssa ja ihmisten keskellä. Vaalien tuloksena ei muuttunut mikään, ellei sitten huonompaan suuntaa. Muutos tulee yhteisen kamppailun tuloksena.

Eläkkeitä on korotettava heti 100 euroa kuukaudessa!

Ylisuuriksi paisuneiden työeläkerahastojen arvo on vuonna 2015 kohonnut 177 miljardiin euroon. Nuo varat kuuluvat nykyisille ja tuleville eläkeläisille, ne eivät ole hallituksen ja eduskunnan omaisuutta vaikka ne tekevätkin päätöksiä monista eläkkeisiin liittyvistä asioista. Eduskunnan päätöksillä eläkkeiden indeksejä on rukattu niin, että niiden ostovoima on heikentynyt. Myös eläkekertymien sääntöihin on tehty monia eläkkeitä heikentäviä muutoksia.

Viimeisin törkytemppu oli hallituksen vuoden 2014 kehysriihessä tekemä yksipuolinen päätös työeläkkeiden noston jäädyttämisestä 0.4 prosenttiin vuonna 2015. Taitettu indeksikin olisi tuottanut yli yhden prosentin. Toimenpiteellä siirrettiin eläkeläisille kuuluvaa osuutta yhteensä yli 100 miljoonalla eurolla eläkerahastojen ja sitä kautta eläkejohtajien palkkojen ja bonuksien lihottamiseen. Valtion ja kuntien taloutta tällä tempulla heikennettiin koska ne jäävät paitsi tuon korotuksen verotuottoja.

Eläkerahastojen varoja on käytettävä eläkkeiden korotuksiin. 100 eron korotus eläkkeisiin ei edes pienentäisi eläkerahastojen pääomaa, mutta se parantaisi eläkeläisten toimeentuloa huomattavasti. Se toisi noin 1,5 miljardia euroa lisää ostovoimaa kansantalouteen, jonka seurauksena myös työllisyys kohenisi ja talouden pyörät saisivat lisää vauhtia.

Nyt työntekijöiden ja yrittäjien kokoamia eläkevaroja käytetään riskisijoittamiseen (hedge-ym.rahastoissa) suurempien voittojen tavoittelemiseksi ja eläkejohtajien palkkojen ja bonusten kohottamiseksi. Menettely on moraalitonta ja vaarantaa koko järjestelmän toimivuuden. Eläkkeiden korotus olisi alku terveelle elvytyspolitiikalle, josta hyötyisivät kaikki.

Nyt tarvitaan suunnan muutos talouspolitiikkaan. Myös työeläkejärjestelmä kaipaa itse asiassa täysremontin. Ratkaisevaa on työntekijöiden ja eläkeläisten päätösvallan lisääminen järjestelmän hallinnon kaikilla tasoilla.

ARTO VIITANIEMI
Eduskuntavaaliehdokas (SKP)
Järvenpää