Kunnallista demokratiaa ei saa heikentää

Olemme yhdessä Järvenpään kaupunginvaltuutetun Lassi Markkasen (vihr) kanssa laatineet alla olevan kirjoituksen paikallislehtiin. Tulemmen myös toimimaan kuten sanomme.

Pääministeri Matti Vanhanen valitteli 27.3. pitämässään linjapuheessa sitä miten vaikeaa demokraattisessa päätöksenteossa on purkaa ylikapasiteettia ja luopua jostakin toiminnasta. Tällä hän tarkoitti nimenomaan kunnallista päätöksentekoa. Niinpä hän esitti demokratian kaventamista siirtymällä kunnallisessa päätöksenteossa tilaaja-tuottaja-ajatteluun rajoittamalla vaaleilla valitun valtuuston päätösvallan ainoastaan asiakkaan rooliin. Päätösvalta palvelujen tuottamisen suhteen siirrettäisiin virkamiehille ja yksityisille yrityksille.

Vanhasen esittämässä ajattelussa kuntien rakentamat ja ylläpitämät terveyskeskuksetkin voitaisiin antaa yksityislääkäreitten käyttöön. Julkisen sektorin tulisi tämän ääriuusliberalistisen liturgian mukaan huolehtia vain sellaisista tehtävistä, joista yksityinen sektori ei pysty huolehtimaan tai ei halua huolehtia. Pääministeri rajaa valtion ja kuntien tehtävät vain ns. ydintoiminnoiksi, jolloin ei tietenkään tarvita mitään demokratiaakaan.

Järvenpään valtuusto on kutsuttu koolle ylimääräiseen kokoukseen ensi maanantaina tekemään linjauspäätöstä tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisestä vuoden 2013 alusta lähitien. Esitys on naamioitu johtamisjärjestelmän uudistamiseksi ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtymiseksi. Tausta-aineistossa esitetyt konkreettiset toimenpiteet tähtäävät nimenomaan tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottamiseen. Tarkoitus on eriyttää palvelujen tuottaminen päätöksentekojärjestelmässä ja kuohia valtuuston päätösvalta pelkästään ylimalkaisten strategiapäätösten tekemiseen. Myös lautakuntien määrää on tarkoitus vähentää ja siten kaventaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia entisestään.

Järvenpäässä on jo jonkin verran kokemusta niin sanottujen strategioiden laadinnasta ja siitä mitä se päätöksenteon suhteen merkitsee. Lähes kaikissa valtuuston kokouksissa ovat valtuutetut olleet sen edessä, että asioita vain tapahtuu ja niitä selitellään siten, että niistä on jo strategioissa päätetty. Tosiasiassa on käynyt niin, että päätösvalta on siirtynyt valtuuston ulkopuolelle. Viimeksi saatiin kuulla, että kaupungin osittain omistamien yhtiöiden asioista ei valtuutetuilla ole oikeutta edes tietojen saantiin. Palvelujen tuottamisesta tietokin on tässä tapauksessa piiloutunut liikesalaisuuden piiriin. Tämä on tilaaja-tuottaja-mallin todellisuutta jo nyt vaikka se ei ole virallisesti käytössä.

Kunnallinen itsehallinto on niin arvokas asia, ettei sitä pidä vaarantaa seikkailupolitiikalla, joka johtaa julkisten palvelujen yksityistämiseen. Päinvastoin kunnallista demokratiaa on kehitettävä siten, että päätösvaltaa, jota nyt on delegoitu virkamiehille, kuuma-organisaatiolle ja yksityisille yrityksille palautetaan vaaleilla valituille elimille. Lautakuntien vähentämisen sijaan niitä on lisättävä muun muassa jakamalla asiakokonaisuudeltaan ylisuuri sosiaali- ja terveyslautakunta kahteen osaan.

Näistä lähtökohdista tulemme esittämään Järvenpään johtamisjärjestelmän uudistamista koskevan asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Esitys saattaa tuntua tuulimyllyjä vastaan taistelulta, mutta kuntalaisten oikeuksien puolustamisessa tarvitaan nykyajan Don Quijoteja ja Sancho Panzoja.