Miksi harmaan talouden kitkemiseksi ei tehdä mitään?

Suomessa on mittava harmaaksi taloudeksi kutsuttava sektori. Kysymys on talousrikollisuudesta, joka on saanut niin suuret mittasuhteet, että porvaripuolueet eivät enää halua tai uskalla puuttua siihen. Harmaa talous on saanut kasvaa ja rehottaa porvarihallitusten erityissuojeluksessa. Eikä ole kaukaa haettua vetää yhtäläisyysmerkki harmaan talouden menestymisen ja poliittisen korruption välille.
Harmaa talous ei enää ole suureltakaan osin sitä, että joku rakennusduunari tekee samaan aikaan omakotiremonttia ja nostaa työttömyyskorvausta, vaan mittavin talousrikollisuus tapahtuu yritystoiminnan puitteissa. Tämä toiminta on saanut entistä kansainvälisemmät mittasuhteet ja se tapahtuu entistä useammin arvopaperikaupan nimissä.
EU-jäsenyyden peruspilarit - pääomien, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus – on tarkoittanut sitä, että myös talousrikollisuus on saanut uudet työkalut. On tehty mahdolliseksi harjoittaa vapaasti rikollista toimintaa talouden alalla. EU-jäsenyys on moninkertaistanut harmaan talouden.
Suomen ehkä pätevin harmaan talouden asiantuntijan verotutkija Markku Hirvosen tekemän selvityksen mukaan harmaa talous oli vuonna 2008 jopa 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 14 miljardia euroa salattua tuloa. Veromenetykset olivat noin 5 - 5,5 miljardia euroa. Mitään kestävyysvajetta ei olisi, jos harmaa talous pantaisiin aisoihin.
Veromenetysten lisäksi harmaan talouden laskuja maksavat ne työntekijät, jotka ovat joutuneet tällaisen toiminnan kurimukseen. Heiltä jää saamatta työehtosopimusten mukaiset palkat, ylityökorvaukset, eläkevakuutukset, tapaturmavakuutukset, vuosilomat ja niiden korvaukset jne. Harmaan talouden vaikutus ulottuu myös normaaleissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan heikentäen heidän palkka- ja työehtojaan.
Porvarihallitus ei ole tehnyt juuri mitään harmaan talouden kitkemiseksi. Päinvastoin voimavaroja, eli tutkijoita ja tarkastajia on vähennetty ja muitakin resursseja pienennetty. On alkanut kuulua myös esityksiä siitä, että talousrikollisuuteen liittyvät toimintatavat pitäisi laillistaa. Tällaisia ovat vaatimukset siitä, että työttömät voisivat työttömyysturvan lisäksi saada palkkatuloa.
Timo Soinin esitys siitä, että EU:n talouskriisiä pitäisi ratkoa jättämällä työntekijöiden ylityökorvaukset maksamatta, on kuin suoraan hämäräbisneksen käsikirjasta otettu.
SKP vaatii, että harmaan talouden mahdollistavat rakenteet pitää muuttaa. Urakoiden ketjuttaminen pitää kieltää, vuokratyön käyttöä pitää rajoittaa, kunnallisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava, ulkomaisille työntekijöille on maksettava sama palkka kuin suomalaisillekin ja pääomatulojen verotus on saatettava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa.
Mistä tunnistaa harmaan talouden suosijan? No siitä, että hän vastustaa sen kuriin laittamista.

Pankit ja keinottelijat maksakoot itse laskunsa

Euroopan talouskriisin ratkaisemiseksi muodostettu Euroopan Rahoitus Vakaus Väline ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se on toiminnassa kesäkuuhun 2013. EVM (Euroopan Vakaus Mekanismi) puolestaan on pysyvä rahoitusväline, joka tulee voimaan heinäkuussa vuonna 2013 ja jonka tarkoitus on korvata nykyiset väliaikaiset rahoitusjärjestelyt. EVM antaa lainaa vaikeuksiin joutuville euromaille heinäkuusta 2013 lähtien. ERVV pystyy lainaamaan noin 250 miljardia ja EVM noin 500 miljardia euroa.
Jotta EVM voisi lainata nuo 500 miljardia, on euromaiden laitettava siihen pääomaa 80 miljardia. Se lisäksi takauksia ja korotusvaltuuksia 620 miljardia, mikä tekee EVM:n todelliseksi suuruudeksi 700 miljardia euroa
Suomen vastuut tulevassa pysyvässä kriisirahastossa (EVM) ovat 12.58 miljardia euroa. Suomen pitää maksaa suoraan käteisenä1.44 miljardia siten, että puolet mainitusta summasta maksetaan kesällä 2013 ja loppu maksetaan kahdessa erässä kahden seuraavan vuoden aikana. Vastuuosuuden loppuosa 11.14 miljardia euroa koostuu annettavista korotusvaltuuksista ja takauksista. Pysyvä vakausrahasto EVM perustetaan EU-sopimuksella ja se on vahvistettava erikseen kaikissa euromaissa.
Tämän hetken kuuma kysymys koskee Suomen osalta lähinnä kahta asiaa eli a) onko Suomi valmis korottamaan ERVV- lainatakauksensa jo tähän mennessä sovitusta 8 miljardista kaksinkertaiseksi eli 16 miljardiin euroon, sekä b) onko Suomi valmis menemään mukaan EVM:ään, jossa sen lainantakausvastuu olisi edellä mainitut 11,14 miljardia euroa ja lisäksi lähes heti kättelyssä riihikuivana 1.44 miljardia euroa.
Käytännössä maan hallitus on jo suostunut em. ehtoihin, vaikka se vaalitaktisesti siirtää lopullisen ratkaisun tekemisen uudelle vaalien jälkeen valittavalle eduskunnalle. Tässä mielessä eduskuntavaalit ovat tärkeät ja suomalaiset voivat niiden kautta ottaa asiaan kantaa. Toista tilaisuutta ei tule
SKP ei hyväksy hyväksyä kumpaakaan mainitusta tähtitieteellisestä rahanpyydyksestä. Suomen ei tule lähteä tällaisiin takauksiin tilanteessa, jossa maan valtionvelka kasvaa muutenkin hallituksen äskettäisen menokehyksen mukaan joka vuosi nettomääräisesti noin kahdeksan miljardia euroa vuosina 2012-15 yltäen 117 miljardiin vuonna 2015.
Kommunistit vastustivat EU:n jäseneksi liittymistä muun muassa siksi, että se vie itsenäisen päätösvallan ja kaventaa demokratiaa.
EU:n perussopimuksessa on pykälä, joka tavallaan suojaa jäsenmaan omaa taloudellista päätösvaltaa ja se kuuluun: ”Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on.”
ERVV:n myöntämä tuki Kreikalle ja Irlannille on EU-maiden itsensä päättämän sopimuksen vastaista. Pidetään nyt edes jostakin periaatteesta kiinni