Kuntien yhteenliittäminen tuhoaa lähipalveluja ja demokratiaa

Kahdeksan keskiuusmaalaista kuntaa teetätti kalliin noin 350 000 euroa maksaneen kuntaliitosselvityksen, joka ei perustu kuntien saati kuntalaisten tarpeisiin, vaan eduskunnan säätämään lakiin, jolla pakotetaan kaikki kunnat osallistumaan johonkin kuntaliitosselvitykseen. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien johtoeliitit, jotka koostuvat hallitus ja eduskuntapuolueiden edustajista ja jotka myötäilevät kritiikittömästi hallituksen politiikkaa ajavat lähes yksituumaisesti massiivisen noin 247 000 asukkaan suurkaupungin muodostamista. Selvityksen mukaan vanhat kunnat lakkautettaisiin vuoden 20017 alkuun mennessä.
Raportin laatineet konsultit, kuntien johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt luovat perusteettomia illuusioita ja harjoittavat räikeää propagandaan edistääkseen hanketta. Vähemmälle jäävät sellaiset seikat kuten se, että jo ennen liitosta työntekijöitä vähennettäisiin kahden vuoden aikana 1 800 ja saman verran arvioidaan poistuvan eläkkeelle tai muualle. Tämä tarkoittaa sitä, että vähentämällä julkisen sektorin työntekijöitä ja heikentämällä kunnallisia palveluita tehdään tilaa yksityiselle bisnestoiminnalle. Tämä onkin raportin johtava punainen lanka aina suosituksia myöten. Yhdistymisselvitys ei ole kuitenkaan ulottunut selvittämään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon hintaeroa, laatua ja saatavuutta, joka olisi perusedellytys oikean ja rehellisen arvioinnin tekemiselle.
Kouluja karsittaisiin todella rajusti. Nykyisistä alueen kuntien noin 120 koulusta jäisi jäljelle vain 42. Tämä merkitsee väistämättä sitä, että opetusryhmien pienentämisen tavoitteet on heitetty romukoppaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskitettäisiin joko viiteen ”cityyn” tai vieläkin suurempiin yksiköihin, joka tarkoittaa palvelujen tavoitettavuuden katastrofaalista romahtamista. Taustalla on tietenkin sote-palvelujen siirtäminen yksityiselle sektorille. Ylikansallisen finanssipääoman hallussa olevien terveysalan firmojen toimipaikkojen raju lisääntyminen viittaa siihen, että yksityinen sektori valmistautuu kovaa vauhtia markkinoittensa laajentumiseen.
Suorastaan irvokkaalta kuulostaa lupaus uuden suurkaupungin talouden ylijäämäisyydestä, joka perustuu olettamukseen valtionosuuksien kasvusta kymmenen vuoden tähtäimellä jopa 60 prosentilla. Kataisen ja Stubbin hallitukset ja useat hallitukset ennen niitä ovat harjoittaneet täysin päinvastaista talouspolitiikkaa – kunnilta on leikattu valtionosuuksia sekä verotuloja kovalla kädellä ja sälytetty lisävastuita ilman taloudellista panostusta. Mikään ei viittaa siihen, että linja muuttuisi. Tarvitaan radikaali suunnan muutos – suoranainen vallankumous - mutta silloin ei tarvittaisi myöskään vailla mitään perusteita olevia kuntaliitoksia sote-hankkeita tai metropolivouhotusta.
Demokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta kuntaliitokset kääntävät historiaa vuosikymmeniä taaksepäin. Yksistään se, että vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden lukumäärä alenee noin kolmannekseen nykyisestä, merkitsee lähidemokratian loppua. Sitä ei korvaa raportin koristeina esitetyt päätösvallattomat aluefoorumit. Tästä pitää huolen osaltaan tilaaja/tuottaja- malli, joka keskittää vallan palkallisille pormestareille.
Kun hallituksella on menossa Uudenmaan aluetta koskien kolme samansuuntaista ja samoihin päämääriin pyrkivää keskittämishanketta, eli kuntaliitokset, sote-alue ja metropolihanke, näyttää julkisten palvelujen, lähidemokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tulevaisuus tosi synkältä.
Nyt tarvitaan kunnallisen itsehallinnon, palvelutuotannon ja demokratian itsepuolustusta. Tulevissa eduskuntavaaleissa on mitä suurimmassa määrin kyse kuntalaisen normaali n elämän ja oikeuksien kannalta äärimmäisen tärkeistä asioista. Saattaa olla jopa niin, että kyseessä on näiden asioiden suhteen viime hetkistä.