Sote-hanke on hylättävä!

Jyrki Kataisen hallituspuolueet vasemmistoliitosta kokoomukseen kirjasivat hallitusohjelmaan sote-hankkeen, jonka tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen suuriin alueellisiin yksiköihin, joille annettaisiin palvelujen järjestämisvastuu ja niistä päättäminen. Myös palvelujen rahoitusrakennetta on tarkoitus muuttaa sekä laajentaa yksityisten palvelutuottajien osuutta.
Sote-hanke ei kuitenkaan ottanut tuulta purjeisiinsa ennen kuin eduskunnan oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset riensivät uusliberalismin hengessä tukemaan sitä. Hanke sai tässä yhteydessä konkreettisemman sisällön ja hallitus valtuudet valmistella sitä koskevaa lakiesitystä ilman pelkoa opposition häiriköinnistä.
Aleksander Stubbin hallitus antoikin viime vuoden joulukuussa esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, jonka mukaan maa jaettaisiin viiteen sote-alueeseen, joille siirrettäisiin nyt kunnissa oleva palvelujen järjestämisvastuu, kuntien rahoitusosuudet järjestettäisiin uudella tavalla ja muun muassa työntekijöiden viiden vuoden työsuhdeturva kuntarakennemuutoksissa poistettaisiin.

Sote-soppa palamassa pohjaan?

Hallituksen esitys on saanut kritiikkiä monilta perustuslakiasiantuntijoilta ja kuntasektorin toimijoilta. Ennen muuta kyse on kunnallisen itsehallinnon vakavasta loukkaamisesta ja demokratian kaventamisesta.
Esitys siirtäisi yli puolet kunnallisen äänioikeuden sisällöstä ja kuntien päätösvallasta sote-kuntayhtymälle. Monien kuntien menoista jopa 2/3 koostuu nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kunnille jäisi vain laskunmaksajan rooli. Perustuslain edellyttämän riittävän rahoituksen turvaamisen sijasta valtiovalta karsii rahoitusta sitovalla budjettiesityksellä.
Palvelujen järjestämispäätöksiä sote-alueiden yhtymävaltuustoissa tehtäisiin neljän vuoden välein. Näiden valtuustojen jäsenet valittaisiin kunnanvaltuutetuista, joka johtaa käytännössä vallan keskittymiseen suurille puolueille. Moni kunta saisi vain yhden edustajan, eikä voisi edes välttämättä ratkaista kuka se on.
Palvelujen tuottamisvastuu keskitettäisiin 19 kuntayhtymään, joissa päätöksentekoon riittää enemmistö, jossa on mukana vähintään kaksi kuntaa. Suuret kunnat saisivat päätösvallan. Tämä johtaa väistämättä pienten ja reuna-alueiden kuntien palvelujen karsimiseen ja ylipäätään lähipalvelujen tuhoamiseen. Asukkailla ei olisi vähäistäkään mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon.

Kuntien kustannukset lisääntyvät

Sote-esityksessä kuntien valtionosuuksien perusteet muuttuisivat niin, että niihin vaikuttaisi asukasluku, ikärakenne ja sairastavuus, joka merkitsee lisälaskuja kunnille. Muun muassa monilta Uudenmaan kunnilta leikattaisiin tällä perusteella valtionosuuksia jo menossa olevien leikkaushankkeitten lisäksi.
Kokemuksesta tiedetään, että suurissa yksiköissä kustannukset kohoavat ja niiden hallinta vaikeutuu, kun tilaajat, tuottajat ja maksajat eriytetään.
Palveluista päättämisen keskittäminen johtaa myös siihen, että yksityisten palvelutuottajien osuus lisääntyy. Tunnettua on, että yksityinen palvelutuotanto on kalliimpaa kuin julkinen.

Lähipalvelut uhattuna

Suuret hallinnolliset yksiköt ja niiden keskittynyt johto ei voi tuntea paikallisia palvelujen tarpeita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen muuttuu liiketoiminnan kaltaiseksi varsinkin, kun yksityisten firmojen osuus väistämättä lisääntyy. Toiminnan johtoajatukseksi nousee voitontavoittelu ohi kuntalaisten välttämättömien tarpeiden.
Jo nyt on menossa eri kunnissa laajoja hankkeita, joiden tavoitteina on kunnallisten terveysasemaverkostojen supistaminen. Toisaalta yksityiset ylikansalliset terveysalan suuryritykset laajentavat toimintaansa avaamalla uusia toimipisteitä. Pelin henki vaikuttaa selvältä.

Vaihtoehto sote-sotkulle

SKP vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan epädemokraattisen, peruspalveluja laiminlyövän sote-hankkeen hylkäämistä. Sen sijaan lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut on järjestettävä demokraattisesti maksuttomina lähipalveluina. Niitä ei saa yksityistää voitontavoittelun välikappaleeksi, vaan ne on tuotettava pääosin kuntien omana toimintana.
Palvelujen turvaamiskesi on edellisten hallitusten aikana tehdyt valtionosuusleikkaukset peruttava, säätämällä kunnallisvero progressiiviseksi ja asettamalla sen piirin myös pääomatulot.
Jatkossa on varmistettava matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien palvelujen helppo saatavuus ja yhteys perustason terveydenhuoltoon.
SKP:n keskeinen tavoite on terveyserojen kaventaminen niin alueiden välillä kuin köyhien ja rikkaiden kesken. Epäonnistuneet ja kohtuuttoman kalliit yksityistetyt palvelut pitää siirtää kansalaisten edun mukaisesti takaisin yhteiskunnan vastuulle.
Vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai hoitotakuun toteuttamiseen on oltava rahaa.