Kataisen hallitus on kiristänyt kansalaisten taloutta jo 5 miljardilla

Kataisen hallitus on tehnyt yhdeksän kuukauden toimiaikansa kuluessa yhteensä jo 5 miljardin leikkaukset ja veronkiristykset, jotka kohdistuvat kaikkein raskaimmin pienituloisiin.

Kuntien valtionosuuksien leikkaamista jatketaan 520 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Lisäksi leikataan kymmeniä miljoonia yliopistoilta. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa.

Kun otetaan huomioon jo viime vuonna hallitusohjelman yhteydessä päätetyt leikkaukset kuntien valtionosuuksiin (opetustoimi mukaan luettuna), leikkaa hallitus tällä eduskuntakaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä noin 3,8 miljardia euroa.

Arvonlisäveroa, myös ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverokantoja, korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.

Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä kolmelta vuodelta, mikä leikkaa niitä 100 miljoonalla. Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuoret ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turva 500 päivästä 400 päivään ja jos ei osallistu määrättyihin aktivointitoimiin, vähennetään päivistä lisää 100. Nämä rajut heikennykset ”myytiin” ay-liikkeelle lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn työssäoloehto takaisin 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.

Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen (1954 tai sen jälkeen syntyneillä) ja nostamalla työttömyyseläkeputken ikärajaa yhdessä vuodella (1957 ja sen jälkeen syntyneillä).

Hallituksen budjettiraameissa on toki myös joitakin ilonaiheitakin. Ne tosin koskettavat vain rikkaita, jota saavat tulonsa pääomatuloina. Oleellista on, ettei pääomatulojen verotukseen kosketa juuri ollenkaan. Hallitus jakaa pääomapiireille toisella kädella jopa lisää verohelpotuksia: Yrityksille annetaan yhteisöverohyvitystä t&k-henkilöstön palkkamenoista, teollisuuden poistomahdollisuudet kaksinkertaistetaan, sijoittajat saavat verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomiin kasvuyrityksiin ja listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Yli 100 000 euron ansiotuloa saavien 1,5 prosentin ”solidaarisuusvero” tuntuu enemmänkin vitsiltä.

Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta 2013 – 2014. Lisäksi hallitus on sopinut työeläkemaksujen epäsosiaalisesta korotusmallista eli niitä nostetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Vielä ei ole otettu lukuun sitä, että kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat väistämättä kunnallisverojen korotuksiin, jotka rasittavat eniten pienituloisia.

Solidaarisuuspropagandasta huolimatta sikspäk-hallitus tarjoaa pieni- ja keskituloisille kansalaisille kylmää kyytiä. Kuvaavaa on, että heti leikkauspäätösten jälkeen hallitus valmistelee siirtävänsä lisää rahaa EU:n konkurssipesään kriisirahaston vastuiden kasvattamisen muodossa.