Yle-Helsinki käynnisti kunnallisvaalikiertueen Järvenpäässä 20.9. kolme tuntia kestäneellä toritapahtumalla. Siitä oli ilmoitettu hyvissä ajoin kaikille puolueille ja markkinoitiin uutterasti radion välityksellä sekä internetissä. Ajattelin, että onhan radio kerrankin oikealla asialla kansan parissa.
Menin hyvin valmistutuneena paikalle, koska tervetulleeksi oli toivotettu. Ilmoittauduin hyvissä ajoin toimittajille halukkaaksi osallistumaan keskusteluun ja tekemään kysymyksiä.
Homma alkoi ja toimittajat jaarittelivat niitä näitä ilmoista ja muusta tyhjänpäiväisestä. Ilmeisesti radiolähetykseen pääsi torilta alussa parin tunnin ajan pieniä pätkiä ja joitakin katuyleisöstä poimittuja haastatteluja. Kello 13 päästiin asiaan ja yllätys, yllätys, toimittajat olivat kutsuneet keskiuusmaalaisista kunnista kaksi eduskuntapuolueiden edustajaa kustakin keskustelemaan pareittain neljäksi minuutiksi kutakin kuntaa koskevista lähinnä viemäri- ja vesijohtopolitiikan tasoa olevista kysymyksistä ja tietenkin kuntaliitoksista. Esiintymään pääsivät kolme demaria, kolme kokoomuslaista, kaksi vihreätä, kaksi perussuomalaista, kaksi keskustalaista, yksi kristillisdemokraattia ja yksi vasemmistoliittolainen.
Tyhjänpäiväisiin kysymyksiin saatiin vielä tyhjänpäiväisempiä vastauksia. Kaikki kärkevät ongelmat ohitettiin kuten terveyspalvelujen romahtaminen, kaikissa kunnissa esillä olevat palvelujen karsimiset ja kuntaliitoshankkeiden todelliset vaikutukset.
Mutta varsinainen pohjanoteeraus tapahtui siinä, kun toimittajat eivät kysyneetkään mitään niiltä jotka olivat ilmoittautuneet kysymyksiä esittämään, vaan kiersivät ne henkilöt kaukaa. Niinpä saatoin tapahtuman loputtua todeta, että minut oli kutsuttu kuulijaksi eduskuntapuolueiden propagandatilaisuuteen. Ellen olisi paksunahkainen, voisi tuntea itseni nöyryytetyksi. Varmaan oli pettynyttä yleisökin, joka oli houkuteltu paikalle.
Muuten, kun ripitin paikan päällä ohjelman tuottajaa törkeästä syrjinnästä ja kuntalaisten aliarvioimisesta, sain ikään kuin lohdutukseksi Yle Radio Suomi-kirjan. Avasin sen kotona ja totesin sen aivan tyhjäksi. Ei sanan sanaa. Kirja kertonee kaiken Ylen nykytilasta.
torstai 20. syyskuuta 2012
maanantai 17. syyskuuta 2012
Minun kamelinkarvatakkiini ei kosketa
Järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja liikemies Tomi Riihimäki (kok) kävi hyökkäykseen esittämääni veropoliittista linjaa vastaan (Keski-Uusimaa 16.9.12). Hänen argumenteisaan kaikuu vapaamatkustajan ääni: minun kamelinkarvatakkiini ei pidä koskea – köyhät kyykkyyn.
En tiedä kuinka suuret ovat Riihimäen henkilökohtaiset pääomatulot, mutta taitavana liikemiehenä hän ei taatusti ole jättänyt eikä jätä käyttämättä 1990-alussa veropolitiikkaan veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antavaa porsaanreikää. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa.
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa. Kunnallisveroa ei mistään pääomatuloista makseta ollenkaan.
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.
Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.
Esittämässäni veropoliittisessa linjauksessa ei ole niinkään kyse veroasteesta, vaan verotuksen oikeudenmukaistamisesta. Siihen meillä on varaa. Pelkästään saattamalla pääomatulot verotuksellisesti samalle viivalle palkkatulojen kanssa, saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.
Kuvaavaa on, että Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, mutta ei halua oikaista verotuksen valtavaa vääristymää.
En tiedä kuinka suuret ovat Riihimäen henkilökohtaiset pääomatulot, mutta taitavana liikemiehenä hän ei taatusti ole jättänyt eikä jätä käyttämättä 1990-alussa veropolitiikkaan veroparatiisimaiset olosuhteet rikkaille antavaa porsaanreikää. Tämä porsaanreikä mahdollistaa sen, että tietyin edellytyksin pörssin ulkopuolisista yrityksistä on voinut nostaa osinkoja ilman minkäänlaista veroa minnekään 90 000 euroa vuodessa. Nykyisin näitä osinkoja voi nostaa 60 000 euroa vuodessa.
Pörssiyhtiöiden jakamien osinkotulojen verotuskin on ollut vain parinkymmenen prosentin luokkaa. Kunnallisveroa ei mistään pääomatuloista makseta ollenkaan.
Helsingin sanomien teettämän selvityksen mukaan myös suurten yhtiöiden verotus Suomessa on höyhenen keveää. Yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoivat viimeksi vahvistetussa vuoden 2010 verotuksessa Suomeen yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna nuo yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Suomeen päätyvien verojen osuus näiden yhtiöiden tuloksesta oli noin 5,4 prosenttia.
Kunnat ovat saaneet yhteisöveron tuotosta vaivaisen parinkymmenen prosentin siivun, joten suuryhtiötkään eivät sanottavasti osallistu palvelujen rahoittamiseen. Monesti on vielä niin, että suuryhtiön ja joskus pienemmätkin vaativat ja saavat kunnilta etuuksia, jotka ylittävät niiden maksamien verojen tuoton.
Esittämässäni veropoliittisessa linjauksessa ei ole niinkään kyse veroasteesta, vaan verotuksen oikeudenmukaistamisesta. Siihen meillä on varaa. Pelkästään saattamalla pääomatulot verotuksellisesti samalle viivalle palkkatulojen kanssa, saataisiin kunnille lisää tuloja 1,5 miljardia euroa.
Kuvaavaa on, että Kataisen oikeistohallitus on valmis jakamaan eurooppalaisille suurpankeille miljarditolkulla kriisitukiaisia, mutta ei halua oikaista verotuksen valtavaa vääristymää.
torstai 6. syyskuuta 2012
Leikkauspolitiikka on pysäytettävä
Järvenpään kaupunginvaltuustossa kuultiin kaupunginjohtajan madonluvut tulevasta taloudellisesta kehityksestä. Tätä jargonia säestää valta-akselin ryhmät Kokoomus ja SDP. Jos kuntavaaleissa ei väri muutu toiseksi, on järvenpääläisille pienituloisille, eläkeläisille ja lasiperheille luvassa ankeita aikoja – tai paremminkin kurjistumisen jatkoa.
Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johdolla tehty valtion budjettiesitys jatkaa kuntien palvelujen rahoituksen leikkaamista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset nousevat jo yhteensä 1,2 miljardiin euroon. Leikkaaminen kohdistuu raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. Samalla se vaikeuttaa erityisesti naisten asemaa. Kuntien palvelujen leikkaamisesta hyötyvät vain markkinoitaan laajentamaan pyrkivät yksityiset firmat.
Vanhuspalvelulakiin ei tullut SDP:n lupaamia hyvän hoidon edellyttämiä henkilöstömitoituksia. Lain toteuttamiseen annetaan kunnille vain murto-osa tarvittavista varoista ja sekin otetaan toisella kädellä pois leikkaamalla kuntien peruspalvelujen yleisiä valtionosuuksia. Lapsiperheiltä hallitus leikkaa palvelujen lisäksi lapsilisien indeksikorotukset kolmelta vuodelta. Opintorahan korottamisen sijasta hallitus esittää opintorahaan 22 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.
Tosiasia on, että julkisten menojen leikkaaminen vain pahentaa talouskriisiä ja lisää ihmisten turvattomuutta. Talouskriisiä käytetään nyt sumeilematta tulonjaon muuttamiseen lisää suurituloisten ja pääomatuloja saavien hyväksi. Tätä tarkoittaa myös kaupunginjohtaja Kukkosen leikkauspolitiikalla uhoaminen.
Lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen, julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin kohteisiin löytyy kiristämällä pääomatulojen ja suurituloisten verotusta, karsimalla suuryhtiöille esitettyä satojen miljoonien verohelpotuksia ja leikkaamalla uusiin asehankintoihin ehdotetuista 560 miljoonan määrärahoista.
Pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa on lakkautettava. Tämä toisi kunnille välittömästi lisää tuloja noin 1,5 miljardia euroa, eikä olisi mitään tarvetta leikata palveluista.
Järvenpäässä on liikkeellä kuntalaisaloite, jolla ajetaan maksuttoman perusterveydenhuollon toteuttamista. Itse asiassa tämä aloite on hyvää säästöpolitiikkaa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä leikkauspäätöksillä ja terveyskeskusmaksujen käyttöönotolla, on saatu aikaiseksi räjähdysmäinen terveyserojen kasvu Suomessa.
Pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välinen eliniän odote 35-vuotiailla miehillä on kasvanut noin 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen. Tälle kehitykselle ei ole laskettu hintaa, mutta voi olettaa sen olevan melkoinen liian myöhäisen hoitoon hakeutumisten seurauksena ja lyhentyneinä työurina. Älytöntä terveyskeskusmaksuissa on se, että niiden tuotoista noin 1/3 menee maksujen perimiseen.
Keitähän olivatkaan ne nerot, jotka tämä keksivät ja jotka tätä vieläkin kannattavat.
Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johdolla tehty valtion budjettiesitys jatkaa kuntien palvelujen rahoituksen leikkaamista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset nousevat jo yhteensä 1,2 miljardiin euroon. Leikkaaminen kohdistuu raskaimmin pieni- ja keskituloisiin. Samalla se vaikeuttaa erityisesti naisten asemaa. Kuntien palvelujen leikkaamisesta hyötyvät vain markkinoitaan laajentamaan pyrkivät yksityiset firmat.
Vanhuspalvelulakiin ei tullut SDP:n lupaamia hyvän hoidon edellyttämiä henkilöstömitoituksia. Lain toteuttamiseen annetaan kunnille vain murto-osa tarvittavista varoista ja sekin otetaan toisella kädellä pois leikkaamalla kuntien peruspalvelujen yleisiä valtionosuuksia. Lapsiperheiltä hallitus leikkaa palvelujen lisäksi lapsilisien indeksikorotukset kolmelta vuodelta. Opintorahan korottamisen sijasta hallitus esittää opintorahaan 22 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.
Tosiasia on, että julkisten menojen leikkaaminen vain pahentaa talouskriisiä ja lisää ihmisten turvattomuutta. Talouskriisiä käytetään nyt sumeilematta tulonjaon muuttamiseen lisää suurituloisten ja pääomatuloja saavien hyväksi. Tätä tarkoittaa myös kaupunginjohtaja Kukkosen leikkauspolitiikalla uhoaminen.
Lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen, julkisiin palveluihin ja muihin tärkeisiin kohteisiin löytyy kiristämällä pääomatulojen ja suurituloisten verotusta, karsimalla suuryhtiöille esitettyä satojen miljoonien verohelpotuksia ja leikkaamalla uusiin asehankintoihin ehdotetuista 560 miljoonan määrärahoista.
Pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa on lakkautettava. Tämä toisi kunnille välittömästi lisää tuloja noin 1,5 miljardia euroa, eikä olisi mitään tarvetta leikata palveluista.
Järvenpäässä on liikkeellä kuntalaisaloite, jolla ajetaan maksuttoman perusterveydenhuollon toteuttamista. Itse asiassa tämä aloite on hyvää säästöpolitiikkaa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä leikkauspäätöksillä ja terveyskeskusmaksujen käyttöönotolla, on saatu aikaiseksi räjähdysmäinen terveyserojen kasvu Suomessa.
Pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välinen eliniän odote 35-vuotiailla miehillä on kasvanut noin 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen. Tälle kehitykselle ei ole laskettu hintaa, mutta voi olettaa sen olevan melkoinen liian myöhäisen hoitoon hakeutumisten seurauksena ja lyhentyneinä työurina. Älytöntä terveyskeskusmaksuissa on se, että niiden tuotoista noin 1/3 menee maksujen perimiseen.
Keitähän olivatkaan ne nerot, jotka tämä keksivät ja jotka tätä vieläkin kannattavat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
