Tähän on tultu! Kuntatyönantaja on tänään haastanut Tehyn oikeuteen muka laittomasta työtaistelutoimenpiteestä. Se on raju hyökkäys ay-liikkeen perustuslakiin kirjattua työtaisteluoikeutta vastaan. Kaupunginvaltuutettuna irtisanoudun totaalisesti tästä kerta kaikkiaan törkeästä toimenpiteestä.
Tämäkin oikeustoimi osoittaa, että maan hallituksella, jonka ohjauksessa kuntatyönantaja toimii, ei ole mitään tarkoitusta pyrkiä ratkaisemaan terveydenhuoltoa uhkaavaa kriisiä. Tämä teko on myös osoitus ylimielisyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Ennen muuta tämä kertoo kyvyttömyydestä hoitaa kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä asioita.
Tehy on oikeassa vaatiessaan korjaamaan terveydenhuollon henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden. Se on ainoa keino ratkaista huutava henkilöstöpula. Kuten aikaisemmin olen osoittanut, rahasta ei ole puute.
Nyt jos koskaan tarvitaan koko ay-liikkeen solidaarisuutta Tehyn kamppailulle.
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
tiistai 16. lokakuuta 2007
Hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin on varaa
Tehyn esittämä vaatimus 15 prosentin kuoppakorotuksesta on nostattanut suuren porun kuntien talouksia uhkaavasta katastrofista. Taskulaskinmiehet harhauttavat yleistä mielipidettä yksioikoisilla ja pelkistetyillä laskelmilla ja arvioilla. Yleisin väite on, että palkojen korottaminen nostaisi kauttaaltaan kunnallisveroprosenttia.
Meneillään olevan liittokierroksen ansiosta palkat nousevat yleisesti ensi vuonna vähintään 6-7 prosenttia. Palkkasumma koko kansantaloudessa on tänä vuonna Valtionvarainministeriön mukaan noin 68 miljardia euroa ja se kasvaa palkankorotusten ansiosta yli neljällä miljardilla. On laskettu, että valtio ja kunnat saavat tuloveroina ja välillisinä veroina yhteensä noin puolet palkkojen korotuksista. Kunnat saavat siitä puolestaan puolet. Eli kuntien tulot lisääntyvät ensi vuonna palkankorotusten ansiosta miljardilla eurolla.
Kuntien palkkamenot ovat tänä vuonna VM:n arvion mukaan yhteensä noin 13,3 miljardia euroa. Jos Tehyn kuoppakorotusvaatimus toteutuu, kuten toivottavaa on, kasvattaa se ensi vuonna yhdessä jo sovittujen korotusten kanssa kuntien palkkamenoja noin miljardilla eurolla. Tehyn vaatimus on asetettu niin, että korotukset toteutuvat reilun kahden vuoden aikana joten niiden vaikutus kuntien talouteen jaksottuu sen mukaisesti.
Kunnat siis saavat yleisestä palkkojen kehittyessä siinä määrin lisää tuloja, että ne selviävät henkilöstön palkankorotuksista ja voivat korjata hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyttä merkittävästi. Kunnat tarvitsevat kuitenkin tätä enemmän lisää varoja lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Muun muassa palkatakseen lisää henkilökuntaa.
Siksi valtion on osallistuttava suuremmalla osuudella hoitohenkilökunnan palkkakuopan peittämiseen. Valtion on luovuttava niistä kuntien sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuurimenojen valtionosuuksien leikkauksista, joita se suunnittelee ensi vuodelle. Kunnat saisivat näin pitää niille kuuluvat 480 miljoonaa euroa. Valtio saa palkkojen korotuksen myötä lisää verotuloja vähintään miljardi euroa, joista se voi siirtää suurimman osan kunnille.
Valtio saa tänä vuonna 2,8 miljardia enemmän tuloja kuin on budjetoitu ja ensi vuoden budjettikin on suunniteltu 2 miljardia ylijäämäiseksi. Rahasta siis ei ole pula. Tehyn työtaistelu parempien palkkojen puolesta on enemmän kuin oikeutettu.
Meneillään olevan liittokierroksen ansiosta palkat nousevat yleisesti ensi vuonna vähintään 6-7 prosenttia. Palkkasumma koko kansantaloudessa on tänä vuonna Valtionvarainministeriön mukaan noin 68 miljardia euroa ja se kasvaa palkankorotusten ansiosta yli neljällä miljardilla. On laskettu, että valtio ja kunnat saavat tuloveroina ja välillisinä veroina yhteensä noin puolet palkkojen korotuksista. Kunnat saavat siitä puolestaan puolet. Eli kuntien tulot lisääntyvät ensi vuonna palkankorotusten ansiosta miljardilla eurolla.
Kuntien palkkamenot ovat tänä vuonna VM:n arvion mukaan yhteensä noin 13,3 miljardia euroa. Jos Tehyn kuoppakorotusvaatimus toteutuu, kuten toivottavaa on, kasvattaa se ensi vuonna yhdessä jo sovittujen korotusten kanssa kuntien palkkamenoja noin miljardilla eurolla. Tehyn vaatimus on asetettu niin, että korotukset toteutuvat reilun kahden vuoden aikana joten niiden vaikutus kuntien talouteen jaksottuu sen mukaisesti.
Kunnat siis saavat yleisestä palkkojen kehittyessä siinä määrin lisää tuloja, että ne selviävät henkilöstön palkankorotuksista ja voivat korjata hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyttä merkittävästi. Kunnat tarvitsevat kuitenkin tätä enemmän lisää varoja lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Muun muassa palkatakseen lisää henkilökuntaa.
Siksi valtion on osallistuttava suuremmalla osuudella hoitohenkilökunnan palkkakuopan peittämiseen. Valtion on luovuttava niistä kuntien sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuurimenojen valtionosuuksien leikkauksista, joita se suunnittelee ensi vuodelle. Kunnat saisivat näin pitää niille kuuluvat 480 miljoonaa euroa. Valtio saa palkkojen korotuksen myötä lisää verotuloja vähintään miljardi euroa, joista se voi siirtää suurimman osan kunnille.
Valtio saa tänä vuonna 2,8 miljardia enemmän tuloja kuin on budjetoitu ja ensi vuoden budjettikin on suunniteltu 2 miljardia ylijäämäiseksi. Rahasta siis ei ole pula. Tehyn työtaistelu parempien palkkojen puolesta on enemmän kuin oikeutettu.
perjantai 5. lokakuuta 2007
Lisää liksaa hoitajille
Tänään oli terveydenhoitoalan työntekijöiden mielenosoitus. Osallistuin siihen tukeakseni heidän kamppailuaan parempien palkkojen puolesta. Harvoin olen päässyt olemaan mukana niin taisteluhenkisessä ja poliittisesti terävässä mielenosoituksessa.
Marssi Helsingin stadionilta eduskuntatalolle oli värikäs ja määrätietoinen. Eduskuntatalolla pidetty varsinainen mielenosoitus kertoi sen, että hoitajat ovat saaneet mittansa täyteen. Hallituspuolueiden Kokoomuksen, Keskustan, Vihreitten ja RKP:n edustajat buuattiin ja vihellettiin hiljaisiksi. SDP:n Heinäluomaltakin vaadittiin tekoja ei sanoja.
Vastikään on paljastunut, että valtio on saamassa 2,8 miljardia euroa enemmän verotuloja kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Ensi vuoden budjettiesitys on laadittu kaksi mijardia ylijäämäiseksi. Kyse ei siis ole rahapulasta. Valtiolla on varaa laittaa hoitajien palkka-asiat kuntoon vaikka kertaheitolla eikä siihen tarvita kuin osa ylijäämistä.
Hoitajat todella tarvitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on paitsi tulonjaon oikeudenmukaisuuden, myös julkisten palvelujen kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia.
maanantai 1. lokakuuta 2007
Palkankorotukset eivät ole investointien siirron syy
Järvenpään ensi vuoden talousarvion valmistelusta on laskettu liikkeelle legenda, joka on ilmiselvä uutisankka. Täytenä totuutena väitetään, että kunta-alan palkkaratkaisu aiheuttaa tälle vuodelle päätettyjen investointien siirtymisen. Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi Saunakallion koulun peruskorjausta ja laajennusta ei aloitettu keväällä, kuten piti. Lykkäyspäätös on siis tehty paljon ennen kuin on voinut olla tietoa palkkaratkaisujen suuruudesta. Sopii epäillä oliko sitä tarkoituskaan aloittaa tänä vuonna, vai oliko sekin vain eduskuntavaalitäky.
Kuntien työntekijät ja erityisesti tehyläiset pyritään syyllistämään kuntien talouden ahdingosta. Eduskuntapuolueet lupasivat vaalien alla Kokoomuksen johdolla korottaa julkisen sektorin hoitohenkilökunnan peruskuukausipalkkoja konkreettisesti 500 eurolla. Tämä vaalilupaus on täytettävä ja valtion osallistuttava sen kustannuksiin täysimääräisesti. Esillä ollut 150 miljoonaa riittää vain 30-50 euron korotuksiin.
Kuntien työntekijöiden syyllistäjät jättävät myös ottamatta huomioon sen, että valtion ensi vuodelle tehdyssä budjettiesityksessä on leikattu sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen kuntien valtionosuuksia yhteensä 480 miljoonalla eurolla.
He jättävät ottamatta huomioon myös sen, että menossa olevalla työehtosopimuskierroksella palkat tulevat nousemaan ensi vuonna lähes alalla kuin alalla yli 5 prosenttia. Valtio ja kunnat saavat kaikista palkkojen korotuksista tulo- ja välillisinä veroina noin puolet. Kunnallisverotuksen kautta kunnat saavat keskimäärin 15 prosenttia kaikkien työssäkäyvien palkankorotuksista.
Valtion budjettiesitys on laadittu 2 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Rahasta ei siis ole pula. Hoitajat ansaitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on pitkällä tähtäimellä kuntien ja kuntalaisten etu.
Kuntien työntekijät ja erityisesti tehyläiset pyritään syyllistämään kuntien talouden ahdingosta. Eduskuntapuolueet lupasivat vaalien alla Kokoomuksen johdolla korottaa julkisen sektorin hoitohenkilökunnan peruskuukausipalkkoja konkreettisesti 500 eurolla. Tämä vaalilupaus on täytettävä ja valtion osallistuttava sen kustannuksiin täysimääräisesti. Esillä ollut 150 miljoonaa riittää vain 30-50 euron korotuksiin.
Kuntien työntekijöiden syyllistäjät jättävät myös ottamatta huomioon sen, että valtion ensi vuodelle tehdyssä budjettiesityksessä on leikattu sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen kuntien valtionosuuksia yhteensä 480 miljoonalla eurolla.
He jättävät ottamatta huomioon myös sen, että menossa olevalla työehtosopimuskierroksella palkat tulevat nousemaan ensi vuonna lähes alalla kuin alalla yli 5 prosenttia. Valtio ja kunnat saavat kaikista palkkojen korotuksista tulo- ja välillisinä veroina noin puolet. Kunnallisverotuksen kautta kunnat saavat keskimäärin 15 prosenttia kaikkien työssäkäyvien palkankorotuksista.
Valtion budjettiesitys on laadittu 2 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Rahasta ei siis ole pula. Hoitajat ansaitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on pitkällä tähtäimellä kuntien ja kuntalaisten etu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
