Äitien ja isien paikka ei ole olla yöllä ja sunnuntaisin töissä

Matti Vanhasen hallitus on jo jonkin aikaan valmistellut kaupan aukioloaikojen laajentamista. Palvelualojen ammattiliiton PAM:in johto ja Suomen kaupan liitto kiirehtivät sopimaan asiaa koskevasta yhteisestä linjauksesta edes tarkkaan tietämättä mitä hallitus suunnittelee. Toteutuessaan sopimus runtelisi työntekijöiden oikeuksia ennennäkemättömällä tavalla.

Mikäli liikeaikalakia muutetaan sovitulla tavalla voivat päivittäistavarakaupat olla auki kaikkina viikon päivinä ympäri vuoden ja alle 400 neliön kaupat voivat olla auki läpi vuorokauden 24 tuntia. Vain kirkollisina juhlapäivinä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä ja itsenäisyyspäivänä kauppaa ei saa harjoittaa.

Työaikalaki ei nykyisellään mahdollista työn teettämistä kaupan alalla kello 23 ja 6 välisenä aikana. Ratkaisu on avaus työaikalain romuttamiselle ja työehtojen heikentämiselle muillakin aloilla Se on avaus ympärivuorokautisuuteen siirtymiselle koko yhteiskunnassa, jolla on vakavat seuraukset ja haittavaikutukset. Mitään myönteistä siinä ei ole nähtävissä.

Pätkätyöt tulevat lisääntymään entisestään. Kaupan ala on esimerkki siitä miten aukioloaikojen laajentaminen on hoidettu vähentämällä kokoaikaista työtä ja lisäämällä osa-aikatyötä.

Vaikka PAM:in johto perusteli sopimusta joillakin työehtojen parannuksilla, ei mistään vähimmäistyöajasta tai erityisen merkittävistä palkkojen korotuksista kuitenkaan edes keskusteltu. Kaupan alan työntekijät joutuvat edelleen tekemään pienellä palkalla lyhyitä muutaman tunnin työvuoroja ja nyt myös sunnuntaisin, iltaisin ja öisin.

Välillisesti aukioloaikojen laajentaminen merkitsee muun muassa elintarvike- ja kuljetusalalla viikonloppu- ja yötyön lisääntymistä. Kaupat tulevat tarvitsemaan tavaraa kaikkina vuorokauden aikoina.

Myös kunnissa pitäisi lasten hoitopaikat järjestää ympäri vuorokauden ja viikonloppuisin. Jos äiti on yöllä työssä, ei hän voi ryhtyä aamulla lapsia hoitamaan, koska on pakko joskus levätäkin. Lapset menettävät oikeuden ja mahdollisuuden olla vanhempiensa kanssa.

Suomea on pidetty vuosikymmenien ajan edistyksellisenä ja esimerkillisenä maana naisten yötyötä rajoittavan lainsäädännön vuoksi. Nyt tehdyllä lyhytnäköisellä avauksella käännettäisiin historian pyörää vuosikymmeniä taaksepäin.

Ay-liikkeessä on syytä ottaa työaikakysymykset laajempaan käsittelyyn ja ryhtyä toimenpiteisiin kauppojen aukiolon laajentamisen ja myös valmisteilla olevan EU:n työaikadirektiivin torjumiseksi, jolla päivittäistä ja viikkotyöaikaa pyritään radikaalisti pidentämään. On aika nostaa vaatimus työajan yleisestä lyhentämisestä 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.

Veronkorotus vailla perusteita

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen korottaa kunnallisveroa 0,75 prosenttia, joka merkitsee taas uutta verotuksen painopisteen siirtoa pieni- ja keskituloisille. Korotus merkitsee noin 5 miljoonan euron lisärasitusta kuntalaisille. Vaan ei kaikille. Pääomatuloista ei niiden saajat maksa korotuksen jälkeenkään senttiäkään kunnallisveroa ja hallituksen verohelpotukset suuntautuvat etupäässä suurituloisille.
Veronkorotuspäätös perusteltiin kaupunginjohtajan toimesta niin ala-arvoisesti valmisteltuna ja puutteellisesti esiteltynä, että rehellisesti ottaen valtuuston ei sellaisilla perusteilla olisi pitänyt päättää mitään. Sen tiedon, joka valtuutettujen olisi pitänyt saada päätöskäsittelyn pohjaksi, on nyt joutunut selvittämään jälkikäteen.
Kaupunginjohtajan esittelyn pääargumentti oli se, että kunnallisveron tuotto kasvaa ensi vuonna ainoastaan 1,5 prosenttia, joka perustui Kuntaliiton tekemään eräänlaiseen kauhuskenaarioon, jonka mukaan työttömyys lisääntyy todella merkittävästi. Kyseinen ennuste on sikälikin ristiriitainen ja puutteellinen, että siinä ei oteta ollenkaan huomioon, että ennustettu työttömyyden lisääntyminen lisää työttömyysturvan määrää, josta myös peritään kunnallisveroa ja vielä suhteellisesti enemmän koska työttömyysturvatuloista ei voi tehdä työtulovähennystä eikä matkakulujen vähennyksiä kuten palkkatuloista. Toinen puute kaupunginjohtajan esittelyssä oli se, ettei valtuustolle kerrottu, että kunnallisveron kertymään vaikuttavat palkkatulo- ja eläketulovähennyksen korotukset ja niiden verotuloa vähentävä vaikutus on ilmoitettu korvattavaksi valtionosuuksia korottamalla.
Järvenpään naapurikunnat Hyvinkää ja Tuusula päättivät kunnallisverosta samana päivänä, eli 17.11. eivätkä korottaneet veroa. Hyvinkäällä arvioitiin kunnallisveron tuoton lisääntyvän ilman korotusta ensi vuonna 4,5 prosenttia ja Tuusulassa 5,5 prosenttia. Hyvä kysymys on, miten voi naapurikunnissa olla näin perusteellisen erilaiset arviot talouden kehityksestä? Euroissa laskettuna kyse on useitten miljoonien summasta. Järvenpäässä yksi veroprosentti tuottaa noin 6 miljoonaa.
Aivan tuore arvio ensi vuoden talouskehityksestä saatiin hallituksen ilmoittaessa reivaavansa aikaisempia talousarvion perusteita siten, että työttömyys lisääntyisi 7 prosenttiin, joka on toki paljon ja toivoa sopii, ettei lisäänny enempää. Kotitalouksien ostovoiman hallitus arvioi lisääntyvän reaalisti 4 prosenttia, joka tarkoittaa, että palkkatulojen on kasvettava noin 6 prosenttia.
Tämänkin arvion perusteella Kukkosen esittämä kuntien verotulojen romahdus osoittautuu harhautukseksi.
Veronkorotuspäätöstä ei ole todennäköisesti mahdollista peruuttaa ja siksi ainoa oikea johtopäätös on se, että peruutetaan kaikki suunnitelmat, joita on esitetty palvelujen karsimiseksi.
On pikimmiten pysäytettävä ne toimet, joita nyt jo toimeenpannaan vaikka talousarviota ei vielä ole edes käsitelty.
Tapahtuneen valossa on ihan oikeasti otettava vakavaan tarkasteluun kaupungin johtaminen. Nyt sitä ei ole muussa mielessä olemassa kuin harhaanjohtamisen tarkoituksessa.

Järvenpään johtotyö on rappiolla

Kunnallisvaalien koteja, reiluutta ja Järvenpäässä asumisen hyvyyttä korostaneiden valtapuolueiden vaalimainosten taakse jäivät monet karut tosiasiat, jotka ovat tulleet julkisuuteen vasta vaalien jälkeen. Vaalien tulos on realisoitumassa raaimmalla mahdollisella tavalla. Kunnallisveroa esitetään korotettavaksi, kaupungin työntekijöitä aiotaan vähentää, lasten, koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalveluja karsitaan. Terveyskeskuksen vuodeosastoa tyhjennetään tietämättä minne potilaat sijoitetaan. Vesilaitos ulkoistetaan ja palveluja yksityistetään. Mahtaa äänestäjiä harmittaa.

Kaupunginjohtaja sai juopottelusta varoituksen kaupunginhallitukselta. Asian pitkään jatkunut peittely ei kaiketi enää ollut mahdollista. Tosiasiassa kaupungin johtotyö on ollut pitkään rappiotilassa eikä se varoituksella parane. On tehtävä perusteellisempia johtopäätöksiä.

Surkean johtotyön peittelyä ei saa enää jatkaa. Hälytyskellojen olisi kaupunginhallituksessa pitänyt soida jo ajat sitten, kun kaupunginjohtaja alkoi teettää töitään entistä enemmän konsulteilla. Esitykset verojen korotuksista, palvelujen karsimisista ja yksityistämisistä ovat surkean politiikan peittelyä, josta vastuu kuuluu myös luottamusmiesjohdolle. Siksi ensi vuoden talousarvion perusteet on määriteltävä aivan uudelta pohjalta ja on myös tehtävä reaaliasioihin perustuva arvio menneen valtuustokauden tapahtumista. Erityistarkastuksen teettäminenkin saattaa olla paikallaan.

Loppumassa olevan valtuustokauden alussa siirryttiin valtuuston enemmistön päätöksellä niin sanottuun strategiajohtamiseen, jolla päätösvaltaa siirrettiin valtuustolta pienelle johtoporukalla ja ennen muuta kaupunginjohtajalle. Tänä syksynä päätettiin lisäksi johtosäännöistä, jolla tämä vallan siirto sementoitiin entistä tukevammin johtaville virkamiehille.

Uuden valtuuston on ensi töikseen palautettava itselleen se päätösvalta, joka sille kuuluu. Valtuustolla on oltava mahdollisuus kunnolliseen toiminnan kontrollointiin. Taloustilanne on muutenkin niin hälyttävä, että ei voida jatkaa samaa politiikkaa, jota viimeiset viisitoista vuotta on toteutettu. Kaupungin on turvattava peruspalvelut asukkailleen ja luovuttava sellaisista ostopalveluista, jotka voidaan edullisemmin tuottaa omana työnä. Konsulttisopimukset on jäädytettävä ja otettava kriittisen tarkasteluun. Kaupungin rahastamiselle on pantava piste.

Kaupungin taloudenpidossa otettiin valtuustokaudella käyttöön niin sanotut sisäiset vuokrat, joita budjetissa on kaikkiaan lähes 20 miljoonaa euroa. Nämä ovat keinotekoinen kuluerä, jolla voidaan peitellä ja muunnella talousrakennetta. Nyt sisäisiä vuokria käytetään osoittamaan itse tuotettujen palvelujen tuottamisen kalleutta ja perusteena niiden yksityistämiselle ja ulkoistamiselle. Tämä on epärehellistä toimintaa, joka kertoo johdon rappiosta paljon.

Vaalitulos tuo kylmää kyytiä kuntapalveluihin

Kunnallisvaalit on käyty ja tulos on tiedossa. Suurkiitos kaikille äänestäjille. Vaikka valtuustopaikkaa ei tällä kertaa tullutkaan, työ kuntalaisten etujen hyväksi jatkuu. Ja tehtävää tulee olemaan entistä enemmän.
Oikeiston eteneminen kunnallisvaaleissa antaa lisää vauhtia pyrkimyksille yksityistää ja ulkoistaa kuntapalveluja entistä laajemmin. Monissa kunnissa vaalilupaukset on jo syöty, kun ensi vuoden talousarvioesitykset ovat tulleet julkisuuteen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti pari päivää vaalien jälkeen mitä kokoomuslainen tekeminen oikeasti tarkoittaa. Hän esittää tehtäväksi kunnissa kipeitä menoleikkauksia, eli lisää palvelujen karsimista ja yksityistämistä. Järvenpäässä kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle päivä vaalien jälkeen. Kyyti on kylmää. Kaikki vaalikeskusteluissa ja -esitteissä annetut lupaukset on syöty.
Erittäin kalliin ja massiivisen kampanjan käynyt Kokoomus nousi suurimmaksi voittajaksi, vaikka on toinen päähallituspuolueista ja päävastuussa oikeistopolitiikan toteuttamisesta. Kokoomuksen kampanjan rahoitus ei varmasti hoitunut pelkästään puolueen omilla pääomilla. Hallituksen toinen apupuolue, eli vihreät lisäsivät myös kannatustaan ja nousivat ohi Vasemmistoliiton.
Protesti huonoa politiikkaa kohtaan kanavoitui valtamedian lellikille Perussuomalaisille, jonka ehdokkaat käyttivät kampanjoissaan häikäilemättömästi hyväkseen myös maahanmuuttajavastaisuutta.
Keskusta, Sdp ja Vasemmistoliitto kokivat rankan tappion. Keskusta joutui kantamaan kuntien rakennemuutoshankeen ja aluepolitiikan alasajon seuraukset. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto eivät kyenneet nousemaan uskottavaksi vaihtoehdoksi, eikä siihen ollut kunnon yritystäkään.
Vasemmistopuolueiden yhteinen kunnallisvaalikannatus romahti Suomen itsenäisyyden ajan alimmalle tasolle. SKP on ainoa vasemmistovoima, joka eteni valtakunnallisesti edellisiin kunnallisvaaleihin nähden, vaikka paikkoja menetettiinkin.
Valtuustopaikat menivät uusiksi jo siitäkin syytä, että niitä oli kuntaliitosten takia jaossa yli 1000 vähemmän kuin aikaisemmin. Keskusta koki suurimmat tappiot menettämällä yli 900 valtuustopaikkaa. Sdp menetti yli 500, vasemmistoliitto155, RKP lähes 130, Kokoomus 60 ja kristilliset noin 40 valtuustopaikkaa Perussuomalaiset saivat lisää valtuustopaikkoja yli 300 ja vihreät 56.
Perussuomalaisten nousu perustui osin sosiaaliselle protestille, vaikka puolueen puheenjohtaja Timo Soini on istunut Espoon valtuustossa Kokoomuksen sylikoirana hyväksymässä muun muassa kaikki valtuustokauden budjettiratkaisut. Soinin taktiikkaan kuuluukin olla hovikelpoinen johtaja, mutta samalla hyödyntää rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Varsin epäuskottavia ovat Soinin puheet siitä miten puolueosastot muka itse ovat valinneet rasisteja listoille. Suomen vaalijärjestelmä on sellainen, että ehdokkaita asetetaan vain puolueen puheenjohtajan allekirjoittamalla valtakirjalla.
Yleisen muutoksen lisäksi myös puolueiden valtuustoryhmät kokivat merkittäviäkin muutoksia. Muun muassa Sdp:n keskeisiä kunnallisvaikuttajia ja napamiehiä jäi nyt valitsematta. Äänestäjät protestoivat muuttamalla puolueiden sisäistä jakoa valtuustoissa. Järvenpäänkin valtuuston jäsenistä yli 40 % vaihtui.
SKP:n osalta on oleellista nähdä se, että vaalit eivät ole leikkipeliä, vaan vakavasti otettavaa poliittista taistelua. Niitä ei voi voittaa huutelemalla katsomosta. Tähän taisteluun pitää osallistua myös vaalien välillä ja yhdessä joukkojen kanssa.