Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen on johtanut Iso-Britanniassa siihen, että luvattujen säästöjen sijasta kunnille on tullut jättilasku. Brittiläisen kuntajärjestön selvityksen mukaan yksityinen sektori ei ole osoittautunut kovinkaan kilpailuhaluiseksi. Kun kunnat eivät itse enää pysty tarjoamaan kaikkia palveluja, niin voitoille ahneet yritykset ovat alkaneet laskuttaa kuntia sumeilematta.
Britanniassa yksityistämisestä on pidempi kokemus koska siellä se aloitettiin jo 1980-luvulla. Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien ostopalveluiden hinta on lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan ne edustavat jo viidennestä Britannian kuntien rahankäytöstä.
Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britanniassa kunnallisvero on noussut 84 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2007.
Sama tahti Suomessa
Yksityistäminen ja ulkoistaminen on myös Suomessa kalliimpaa kuin kuntien omana tuotantona toteuttamat palvelut. Tunnettua on, että esimerkiksi MedOne Oy, joka on kaappaamassa kuntien terveyspalveluja itselleen, maksattaa kunnilta 1,5 - 2-kertaisen hinnan lääkäreistä verrattuna kuntien omien lääkäreitten palkkoihin. Niissä kunnissa, joissa yksityisillä lääkärifirmoilla on käytännössä yksinvalta palvelutuotannossa, hinnat nousevat reippaasti yleistä hintojen nousuvauhtia nopeammin.
Kunnissa on yleisesti nähtävissä, että ostopalvelujen hintakehitys on huomattavasti inflaatiovauhtia nopeampaa. Tämä johtanut aivan samaan kuin Britanniassa; kunnat ovat nostaneet kunnallisveroa ja palvelumaksuja.
Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, joista ovat vastuussa kaikki eduskuntapuolueet, on vauhdittanut yksityistämistä ja johtanut kuntien kustannusten kasvuun. Kuntien kustannuksia on lisännyt myös yksityisten yritysten epävarmuus ja epäterveet toimintatavat. Monissa kunnissa on kokemuksia siitä, että yksityinen yritys on mennyt konkurssiin, jättänyt tehtävänsä hoitamatta ja vastuu palvelujen ylläpitämisestä on kaatunut kunnille.
Kuntien rahoitus kuntoon
Kuntien talous on pantava kuntoon palauttamalla valtionosuudet asteittain 90-luvun alun tasolle, joka merkitsee, että kunnat saisivat käyttöönsä vuositasolla lisää resursseja yhteensä 5 miljardia euroa. Pääomatuloista on ryhdyttävä perimään kunnallisveroa ja niitä on verotettava kuten palkkatuloja.
Kuntien palvelujen yksityistäminen on pysäytettävä ja otettava yksityistetyt palvelut kriittisen tarkasteluun. Kuntien on tuotettava peruspalvelut itse ja niiden maksuttomuus on toteuttava mahdollisimman pitkälle. Tämä estää tehokkaimmin uusliberalistista yksityistämisvimmaa.
Ei ole mitään mieltä toistaa Britanniassa tehtyjä järjettömiä virheitä. Kokemus meilläkin osoittaa, että kuntien palvelujen yksityistäminen on perustavaa laatua oleva virhe.
perjantai 24. lokakuuta 2008
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
5000 opiskelijalla 4 terveydenhoitajaa Järvenpäässä
Keski-Uudenmaan terveydenhoitajien ammattiyhdistys järjesti 21.10. Järvenpäässä vaalikeskustelun, jossa käsiteltiin neuvoloiden, koulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon tilannetta. Alan ammattilaiset kertoivat, että kaikissa näissä on työvoimavaje, joka johtuu alibudjetoinnista.
Neuvolat toimivat vajaamiehityksellä ja jonot muun muassa terapeuteille ovat todella pitkät. Terveydenhoitajille ei jää riittävästi aikaa perheiden ohjaamiseen ja neuvontaa. Nyt suunnitellaan seulontojen vähentämistä.
Kouluterveydenhuollossa tilanne on vähintään yhtä huono. Terveydenhoitajia ei ole lähellekään suositusten edellyttämää määrää ja koulupsykologeja ja – kuraattoreita ei monissa kouluissa ole ollenkaan.
Heikoin tilanne on opiskelijoiden terveydenhuollossa. Järvenpäässä on eri oppilaitoksissa 5000 opiskelijaa, joiden terveydentilasta huolehtii vain neljä hoitajaa. Terveydenhoitajien jaksaminen on jo kyseenalaista.
Samaan aikaan kaupunginhallitus suunnittelee sosiaali- ja terveystoimeen lisää supistuksia ja muun muassa 40 työntekijän vähentämistä. Tähän tähtäävän budjettiraamin on kaupunginhallitus antanut lautakunnille sitovana tavoitteena. Allekirjoittanut osallistui varajäsenen ominaisuudessa siihen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa budjettiraamista päätettiin ja esitti siihen eriävän mielipiteen ainoana kokoukseen osallistuneista.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa SKP on esittänyt määrärahojen ja resurssien lisäämistä lasten ja nuorten terveydenhuoltoon ja koko toimialan budjettiin, mutta Kokoomuksen, keskusta, Sdp:n, vihreitten, ja Järvenpää 2000-liikkeen edustajat ovat nämä esitykset kaataneet.
Äänestäjien on syytä tarkkailla mitä vaalilupauksia nyt annetaan ja miten ne ovat sopusoinnussa tekojen kanssa – tai eivät ole.
Neuvolat toimivat vajaamiehityksellä ja jonot muun muassa terapeuteille ovat todella pitkät. Terveydenhoitajille ei jää riittävästi aikaa perheiden ohjaamiseen ja neuvontaa. Nyt suunnitellaan seulontojen vähentämistä.
Kouluterveydenhuollossa tilanne on vähintään yhtä huono. Terveydenhoitajia ei ole lähellekään suositusten edellyttämää määrää ja koulupsykologeja ja – kuraattoreita ei monissa kouluissa ole ollenkaan.
Heikoin tilanne on opiskelijoiden terveydenhuollossa. Järvenpäässä on eri oppilaitoksissa 5000 opiskelijaa, joiden terveydentilasta huolehtii vain neljä hoitajaa. Terveydenhoitajien jaksaminen on jo kyseenalaista.
Samaan aikaan kaupunginhallitus suunnittelee sosiaali- ja terveystoimeen lisää supistuksia ja muun muassa 40 työntekijän vähentämistä. Tähän tähtäävän budjettiraamin on kaupunginhallitus antanut lautakunnille sitovana tavoitteena. Allekirjoittanut osallistui varajäsenen ominaisuudessa siihen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa budjettiraamista päätettiin ja esitti siihen eriävän mielipiteen ainoana kokoukseen osallistuneista.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa SKP on esittänyt määrärahojen ja resurssien lisäämistä lasten ja nuorten terveydenhuoltoon ja koko toimialan budjettiin, mutta Kokoomuksen, keskusta, Sdp:n, vihreitten, ja Järvenpää 2000-liikkeen edustajat ovat nämä esitykset kaataneet.
Äänestäjien on syytä tarkkailla mitä vaalilupauksia nyt annetaan ja miten ne ovat sopusoinnussa tekojen kanssa – tai eivät ole.
maanantai 20. lokakuuta 2008
Rikkaita verotetaan liian kevyesti
Lauantaina 18.10. uutisoitiin entisen valtionvarainministeri Iiro Viinasen lausunto, jossa hän totesi, että rikkaita ja pääomatulojen saajia verotetaan liian kevyesti. Uutista lukiessa tuli ensin mieleen, että Viinanen on joko kokonaan seonnut tai sitten vihdoinkin tullut järkiinsä.
SKP on viimeiset viisitoista vuotta ankarasti kritisoinut kokoomuslaista veropolitiikkaa, jolla rikkaitten ja pääomatulojen saajien verotusta on vuosi vuoden jälkeen kevennetty. Viinanen oli keskeinen henkilö silloin kun tätä linjaa ryhdyttiin toteuttamaan. Amerikassa tämä politiikka tuli tiensä päähän, mutta Suomessa hallitus jatkaa samaa linjaa kohti kuilun pohjaa.
Tätä virheellistä politiikkaa ovat Matti Vanhasen johtamat hallitukset näihin päiviin saakka jatkaneet. Viimeisin iso muutos oli varallisuusverotuksen lopettaminen kokonaan jopa miljardiomaisuuksilta.
Rikkaita suosiva veropolitiikka on uusliberalismin keskeinen johtoajatus. Siihen sisältyy myös tavoite supistaa julkista sektoria, jota on niin ikään jatkettu viimeiset 15 vuotta. Kunnilta on viety vuositasolla valtionosuuksia noin 5 miljardia euroa.
Kunnat kärsivät erityisen ankarasti virheellisestä veropolitiikasta. Kunnat eivät nimittäin saa senttiäkään verotuloja pääomatuloista, joista merkittävimpiä ovat osinkotulot, myyntivoitot ja vuokratulot. Valtion yrityksiltä perimästä pienehköstä yhteisöverosta kunnat saavat vain murusia.
SKP on jo pitkään esittänyt, että pääomatuloja tulee verottaa kuten palkkatuloja ja että kuntien valtionosuuksia on lisättävä. Kunnallisvero on myös muutettava progressiiviseksi. Tämä on se veropoliittinen vaihtoehto, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja jolla voidaan ehkäistä uhkaavan talouskriisin aiheuttamia ongelmia. Lisäresurssit kuntien talouteen takaa palvelujen säilymisen ja työllisyyden.
Kunnallisvaaleissa on kyse siitä jatkuuko virheellinen ja katastrofiin johtava politiikka vai tapahtuuko käänne terveeseen suuntaan. Se on nyt kuntalaisten käsissä.
SKP on viimeiset viisitoista vuotta ankarasti kritisoinut kokoomuslaista veropolitiikkaa, jolla rikkaitten ja pääomatulojen saajien verotusta on vuosi vuoden jälkeen kevennetty. Viinanen oli keskeinen henkilö silloin kun tätä linjaa ryhdyttiin toteuttamaan. Amerikassa tämä politiikka tuli tiensä päähän, mutta Suomessa hallitus jatkaa samaa linjaa kohti kuilun pohjaa.
Tätä virheellistä politiikkaa ovat Matti Vanhasen johtamat hallitukset näihin päiviin saakka jatkaneet. Viimeisin iso muutos oli varallisuusverotuksen lopettaminen kokonaan jopa miljardiomaisuuksilta.
Rikkaita suosiva veropolitiikka on uusliberalismin keskeinen johtoajatus. Siihen sisältyy myös tavoite supistaa julkista sektoria, jota on niin ikään jatkettu viimeiset 15 vuotta. Kunnilta on viety vuositasolla valtionosuuksia noin 5 miljardia euroa.
Kunnat kärsivät erityisen ankarasti virheellisestä veropolitiikasta. Kunnat eivät nimittäin saa senttiäkään verotuloja pääomatuloista, joista merkittävimpiä ovat osinkotulot, myyntivoitot ja vuokratulot. Valtion yrityksiltä perimästä pienehköstä yhteisöverosta kunnat saavat vain murusia.
SKP on jo pitkään esittänyt, että pääomatuloja tulee verottaa kuten palkkatuloja ja että kuntien valtionosuuksia on lisättävä. Kunnallisvero on myös muutettava progressiiviseksi. Tämä on se veropoliittinen vaihtoehto, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja jolla voidaan ehkäistä uhkaavan talouskriisin aiheuttamia ongelmia. Lisäresurssit kuntien talouteen takaa palvelujen säilymisen ja työllisyyden.
Kunnallisvaaleissa on kyse siitä jatkuuko virheellinen ja katastrofiin johtava politiikka vai tapahtuuko käänne terveeseen suuntaan. Se on nyt kuntalaisten käsissä.
torstai 9. lokakuuta 2008
Tuliko Kiljavan sairaalasta taloudellinen katastrofi?
Keski-Uusimaa-lehti kertoi 8.10.08 numerossaan Kiljavan sairaalan nykytilanteesta tavalla, joka jätti ilmaan ainakin vahvan epäilyn, että hanke on muodostumassa pahaksi taloudelliseksi ongelmaksi, ellei peräti katastrofiksi. Justusta kävi selväksi, ettei päättäjillä välttämättä ollut hankkeesta kaikkea eikä oikeaa tietoa päätöksiä tehtäessä. Tuusulan kunnanjohtajalle ei vieläkään ole selvinnyt miksi asiassa päätettiin kuten päätettiin. Järvenpään kaupunginjohtaja kertoo, että kaupunki lähti hankkeeseen mukaan siksi, että saatiin oman terveystalon rakentamista lykättyä, joka on varmaan uutinen useimmille päättäjille. Taitaa tulla todella kallista lykkäämistä.
Allekirjoittanut vastusti kallispalkkaisen konsultin Kiljavan sairaalahankkeelle rakentamaa mallia. Pidin sitä liian kalliina ja vain palvelujen yksityistämistä tavoittelevana hankkeena. Perusteluni näyttävät toteutuvan runsain mitoin.
Kunnat joutuvat maksamaan potilasmaksuina palvelut tuottavalle Med One Oy:lle erittäin korkeat hoitotaksat, ateriamaksut ja kiinteistökulut sekä lisämaksun, jolla maksetaan sairaalayhtiölle kiinteistön remontin lainalyhennyksiä ja korkokuluja. Pelkästään kiinteistökuluina Med One Oy perii 105 euroa vuorokaudelta potilasta kohden. Useimmissa hotelleissa voi kahden hengen huoneessa asua alle 100 euron vuorokausihinnalla. Hotellihintaan kuuluu aamiainen ja monia muita palveluja, joita Kiljavan sairaalan kiinteistökuluihin ei kuulu. Kiljavan sairaalan palvelutuottaja selvästi rahastaa kuntia.
Kun otetaan huomioon kuntien terveydenhuollon ammattilaisten antamat lausunnot, joiden perusteella koko Kiljavan sairaalahanke on ollut kutakuinkin tarpeeton, on katastrofin ainekset paljastumassa koko laajuudessaan.
Asia ei ole niin vanha, etteikö sitä voi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Mennyt ei ole mennyttä. Kiljavan sairaalahanke on otettava uuteen käsittelyyn ja pelastettava mitä pelastettavissa on. Ensimmäiseksi sieltä on häädettävä sairaalaa bisneskoneenaan pitävä yksityinen lääkärifirma
Allekirjoittanut vastusti kallispalkkaisen konsultin Kiljavan sairaalahankkeelle rakentamaa mallia. Pidin sitä liian kalliina ja vain palvelujen yksityistämistä tavoittelevana hankkeena. Perusteluni näyttävät toteutuvan runsain mitoin.
Kunnat joutuvat maksamaan potilasmaksuina palvelut tuottavalle Med One Oy:lle erittäin korkeat hoitotaksat, ateriamaksut ja kiinteistökulut sekä lisämaksun, jolla maksetaan sairaalayhtiölle kiinteistön remontin lainalyhennyksiä ja korkokuluja. Pelkästään kiinteistökuluina Med One Oy perii 105 euroa vuorokaudelta potilasta kohden. Useimmissa hotelleissa voi kahden hengen huoneessa asua alle 100 euron vuorokausihinnalla. Hotellihintaan kuuluu aamiainen ja monia muita palveluja, joita Kiljavan sairaalan kiinteistökuluihin ei kuulu. Kiljavan sairaalan palvelutuottaja selvästi rahastaa kuntia.
Kun otetaan huomioon kuntien terveydenhuollon ammattilaisten antamat lausunnot, joiden perusteella koko Kiljavan sairaalahanke on ollut kutakuinkin tarpeeton, on katastrofin ainekset paljastumassa koko laajuudessaan.
Asia ei ole niin vanha, etteikö sitä voi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Mennyt ei ole mennyttä. Kiljavan sairaalahanke on otettava uuteen käsittelyyn ja pelastettava mitä pelastettavissa on. Ensimmäiseksi sieltä on häädettävä sairaalaa bisneskoneenaan pitävä yksityinen lääkärifirma
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
