Ay-liike sai EU:lta joululahjan

EY-tuomioistuin antanut ay-liikkeelle joululahjaksi ennakkoratkaisun Viking-Linen ja Suomen Merimies Unionin kiistassa. Kyse oli siitä saako suomalainen ammattiyhdistys työtaistelutoimin sopimuksettoman tilan aikana painostaa suomalaista työnantajaa, joka haluaa palkkoja alentaakseen siirtää toimintansa Viroon.
Tuomioistuimen ratkaisu lähtee siitä, että EY:n perussopimuksen 43 artiklan mukainen sijoittautumisvapaus menee vapaan ammattiyhdistystoiminnan edelle. Ratkaisu kyllä tunnustaa ammattiyhdistysten lakko-oikeuden sinänsä EU:n perusoikeudeksi, mutta sen lopputulokseksi kuitenkin jää, että kapitalisteja suojaava sijoittautumisoikeus toiseen EU-maahan on parempi perusoikeus. Pääsääntöisesti tällainen Suomen työlainsäädännön mukaan sallittukin työtaistelutoimi on EY:n perussopimuksen 43 artiklan vastaisena kielletty.
Ratkaisussa on lakko-oikeuden kieltoa lieventävinä seikkoina mainittu, että ammattiliiton on pystyttävä näyttämään, että kyse on vain puolustustaistelusta, ja osoittamaan, että työtaistelulla voidaan saavuttaa asetettu päämäärä. Työtaistelu ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi.
EY-tuomioistuimen päätös rajoittaa olennaisesti vapaata ammattiyhdistystoimintaa ja Suomen lakien mukaista lakko-oikeutta.
Samansuuntainen tuomio tuli myös ruotsalaisessa Laval-kiistassa, jossa ay-liikkeen työtaisteluoikeus hävisi EU:n työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Kyse oli tapauksesta, jossa Ruotsin Rakennustyöläisten liitto vaati latvialasta Laval-yhtiötä maksamaan Vaxholmin kunnan koulun rakennustyömaalle tuoduille latvialaisille työntekijöille Ruotsin työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Liiton toimeenpanema saarto katsottiin olevan työvoiman vapaan liikkuvuuden vastaista ja siten laiton.
Iso kysymys tulevaisuudessa on myös, mitä seuraa tällaiseen työtaisteluun ryhtymisestä. Lähettääkö EU diktatuurimaitten tapaan sotajoukkoja tai poliiseja lopettamaan lakkoja vai tyydytäänkö työnantajapuolen vaatimaan vahingonkorvaukseen, joka tyhjentää ammattiliiton kassan 10 vuodeksi eteenpäin.
Suomalaisen ay-liikkeen EU-myönteinen johto saa näillä tuomioilla enemmän kuin sylin täydeltä kapuloita vapaan ay-toiminnan rattaisiin, ihmetellessään mitä tehdä perusoikeudeksi vahvistetulla lakko-oikeudella, jota ei saa juuri koskaan käyttää.

Maailman ilmastopäivää

vietettiin joulukuun 8. päivä, jolloin muun muassa Helsingissä ympäristöjärjestöt järjestivät hiihtotempauksen. Tempaus sai hyvää julkisuutta ja se kertoi havainnollisesti mistä on kyse; globaalista näkökulmasta katsottuna lähes pohjoisella napapiirillä yritetään hiihtää joulukuussa, vesisateessa, ilman lumen häivääkään.
Ilmastomuutos ja sen torjunta sai laajaa huomiota myös siitä syytä, että Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tänä vuonna tahoille, jotka ovat tehneet ilmastomuutosasiaa laajasti tunnetuksi.
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on suurimpia maailmassa ja energian kulutuksemme henkilöä kohti on noin neljä kertaa suurempi kuin maapallon asukkailla keskimäärin.
Nämä tosiasiat velvoittavat meitä suhtautumaan kaikella vakavuudella ilmastomuutoksen uhan torjumiseen myös paikallisesti.
Tässä tarkoituksessa kannoin oman korteni kekoon ja tein Järvenpään valtuustossa aloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi.
Siinä korostetaan, että pääpaino tulee olla energian säästämisessä. Tavoitteena tulee olla myös uusiutuvien luonnonvarojen osuuden lisääminen energiahuollon turvaamisessa.
Kunta voi vaikuttaa energian kulutukseen myös yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikennettä kehittämällä, edistämällä kaukolämmön käyttöä, ottamalla rakentamistoiminnassa ja kiinteistöhuollossa energianäkökohdat paremmin huomioon.
Aloite sai tuekseen melkein puolet valtuuston jäsenistä, eli itseni lisäksi sen allekirjoitti 23 kaupunginvaltuutettua. Toivottavasti näin laaja aloiteporukka johtaa siihen, että kaupungin johtoporras ottaa asian vakavasti ja ryhtyy valmistelemaan energiapoliittista ohjelmaa Järvenpäähän.

Väärin sammutettu

Palokuntapiireissä liikkuu vanha legenda siitä miten VPK saapui palopaikalle pahasti myöhästyneenä ja talon asukkaat olivat itse sammuttaneet palon. Palopäällikön ensimmäiset sanat olivat - Väärin sammutettu.
Allekirjoittanut teki Järvenpään valtuustossa määrärahaesityksen ensi vuoden budjettiin, jolla olisi toteutettu nuorten tekemän kuntalaisaloitteen mukainen nuorisolle suunnattu alennettu kaupungin sisäisen liikenteen lippu. Valtuusto äänesti esitykseni nurin äänin 45-4. Sitä ennen kaupunginhallituksen puheenjohtaja arvosteli meikäläistä huutokauppapolitikoinnista. Nuorten tekemä aloite oli ollut myös teknisen lautakunnan käsittelyssä, mutta ei saanut muiden kuin SKP:n Kaarlo Kurtin tuen.
Kaupunginhallitus on nyt kuitenkin käsitellyt nuorten aloitteen ja päättänyt palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi ja suhtautunut asiaan myönteisesti. Ilmeisesti allekirjoittaneen esitys valtuustossa oli väärin esitetty. Mahtaakohan hallituksen jäsenillä olla yhtään skitso olo, kun viikkoa aikaisemmin olivat asiasta tasan eri mieltä.
Itse nuorisolipun toteuttamisen kannalta uutinen on myönteinen ja toivoa sopii, että aloite todella toteutetaan. Minua ei vähääkään häiritse hallituksen hölmöily.

Tehy voitti. Onneksi olkoon!

Tehyn määrätietoinen kamppailu hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi tuotti hienon tuloksen. Voidaan sanoa, että hoitajien neljän viikon irtisanoutumisaika oli kovaa työtaistelua kaiken aikaa.
Työnantaja, hallitus ja valtamedia kävivät ankaraa tiedotussotaa Tehyä vastaan. Ay-liikkeen johtajat muutamia lukuun ottamatta osallistuivat asiaan täydellisellä hiljaisuudella. Saisivat hävetä. Sen sijaan kenttätasolla löytyi solidaarisuutta paljonkin.
Kerrassaan törkeästi käyttäytyvät nyt ne kuntasektorin ammattiliittojen johtajat, jotka vähättelevät Tehyn sopimusta ja parjaavat sitä julkisuudessa. Tosiasiahan on, että he yrittivät vetää maton Tehyn alta rikkomalla yhteisen rintaman ja tekemällä sopimukset alemmalla tasolla. Heidänkin sopimustensa taso kuitenkin nousi siitä syystä, että Tehy piti tavoitteistaan kiinni, muun muassa jouluraha on täysin sen ansiota.
Tehyn voitolla on valtavan suuri merkitys koko julkisen sektorin kannalta. Saavutettu tulos parantaa oleellisesi naisvaltaisen hoitoalan palkkoja ja siten edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Se tarkoittaa myös myönteistä käännettä tulonjakokehityksessä.
Hoitajien palkkataistelu nosti päiväjärjestykseen koko julkisen sektorin ja pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän merkityksen. Saavutettu tulos pakottaa valtion lisäämään tulonsiirtoja kunnille ja palkkojen yleinen aikaisempaa myönteisempi kehitys tuo verotulojen kasvuna lisää resursseja julkiselle sektorille.
Hoitajien toiminnan tuloksena myös EU:n talouspolitiikka koki nyt merkittävän takaiskun. EU:n tavoitteenahan on julkisen sektorin supistaminen ja sen merkityksen heikentäminen.
Nyt on estettävä yritykset vesittää hoitajien saavutukset. Kunnissa on välttämätöntä budjetoida terveydenhuoltoon lisää rahaa. Itse esitin Järvenpään valtuustossa perusterveydenhuollon määrärahojen korottamista palkankorotusten toteuttamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. On myös estettävä paniikinomainen pyrkimys korotta kunnallisveroja. Siihen ei ole mitään tarvetta. Sen sijaan kuntien olisi nyt painostettava hallitusta antamaan kunnille enemmän valtionosuuksia.

Nyt on yleislakon paikka

Hallituksen esitys määrätä hoitajia pakkotyöhön lakiteitse Tehyn työtaistelun aikana hakee toimenpiteenä vertaistaan vain diktatoorisesti hallituista maista. Tällainen laki on ilman muuta Suomen perustuslaissa taatun työtaisteluoikeuden vastainen. Se on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen, jolla kielletään ketään pakottamasta pakkotyöhön.

Hallituksen hankkeessa on kyse niin vakavasta ay-liikkeen oikeuksia vastaan suunnatusta toimenpiteestä, että nyt pitää koko ay-liikkeen reagoida ja nopeasti. Tällainen hanke on kerta kaikkiaan torjuttava lähtökuoppiinsa.

Hallituksen lainsäädäntöhankkeet kertovat myös sen äärimmäisestä kyvyttömyydestä hoitaa vakavia yhteiskunnallisia asioita. Sen sijaan, että hallitus ohjaisi terveydenhoitoalan palkkoihin lisää rahaa, se alkaakin käydä ihmisten perusoikeuksien kimppuun.

Viime vuoden verotustiedot todistavat kiistattomasti, että valtiolla on runsaasti ylimääräistä rahaa palkkojen korottamiseen. Ensi vuosi on vielä parempi taloudellisesti sekä valtiolle että kunnille. Kyse on poliittisesta tahdon puutteesta. Sellaista tahtoa on nyt ay-liikkeen syytä ryhtyä takomaan hallitusherrojen ja rouvien sekä kunnallisen työnantajan päähän vaikka yleislakolla.

Kuntatyönantajan linja ei ole minun linjani

Tähän on tultu! Kuntatyönantaja on tänään haastanut Tehyn oikeuteen muka laittomasta työtaistelutoimenpiteestä. Se on raju hyökkäys ay-liikkeen perustuslakiin kirjattua työtaisteluoikeutta vastaan. Kaupunginvaltuutettuna irtisanoudun totaalisesti tästä kerta kaikkiaan törkeästä toimenpiteestä.

Tämäkin oikeustoimi osoittaa, että maan hallituksella, jonka ohjauksessa kuntatyönantaja toimii, ei ole mitään tarkoitusta pyrkiä ratkaisemaan terveydenhuoltoa uhkaavaa kriisiä. Tämä teko on myös osoitus ylimielisyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Ennen muuta tämä kertoo kyvyttömyydestä hoitaa kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä asioita.

Tehy on oikeassa vaatiessaan korjaamaan terveydenhuollon henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden. Se on ainoa keino ratkaista huutava henkilöstöpula. Kuten aikaisemmin olen osoittanut, rahasta ei ole puute.

Nyt jos koskaan tarvitaan koko ay-liikkeen solidaarisuutta Tehyn kamppailulle.

Hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin on varaa

Tehyn esittämä vaatimus 15 prosentin kuoppakorotuksesta on nostattanut suuren porun kuntien talouksia uhkaavasta katastrofista. Taskulaskinmiehet harhauttavat yleistä mielipidettä yksioikoisilla ja pelkistetyillä laskelmilla ja arvioilla. Yleisin väite on, että palkojen korottaminen nostaisi kauttaaltaan kunnallisveroprosenttia.

Meneillään olevan liittokierroksen ansiosta palkat nousevat yleisesti ensi vuonna vähintään 6-7 prosenttia. Palkkasumma koko kansantaloudessa on tänä vuonna Valtionvarainministeriön mukaan noin 68 miljardia euroa ja se kasvaa palkankorotusten ansiosta yli neljällä miljardilla. On laskettu, että valtio ja kunnat saavat tuloveroina ja välillisinä veroina yhteensä noin puolet palkkojen korotuksista. Kunnat saavat siitä puolestaan puolet. Eli kuntien tulot lisääntyvät ensi vuonna palkankorotusten ansiosta miljardilla eurolla.

Kuntien palkkamenot ovat tänä vuonna VM:n arvion mukaan yhteensä noin 13,3 miljardia euroa. Jos Tehyn kuoppakorotusvaatimus toteutuu, kuten toivottavaa on, kasvattaa se ensi vuonna yhdessä jo sovittujen korotusten kanssa kuntien palkkamenoja noin miljardilla eurolla. Tehyn vaatimus on asetettu niin, että korotukset toteutuvat reilun kahden vuoden aikana joten niiden vaikutus kuntien talouteen jaksottuu sen mukaisesti.

Kunnat siis saavat yleisestä palkkojen kehittyessä siinä määrin lisää tuloja, että ne selviävät henkilöstön palkankorotuksista ja voivat korjata hoitohenkilökunnan palkkojen jälkeenjääneisyyttä merkittävästi. Kunnat tarvitsevat kuitenkin tätä enemmän lisää varoja lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Muun muassa palkatakseen lisää henkilökuntaa.

Siksi valtion on osallistuttava suuremmalla osuudella hoitohenkilökunnan palkkakuopan peittämiseen. Valtion on luovuttava niistä kuntien sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuurimenojen valtionosuuksien leikkauksista, joita se suunnittelee ensi vuodelle. Kunnat saisivat näin pitää niille kuuluvat 480 miljoonaa euroa. Valtio saa palkkojen korotuksen myötä lisää verotuloja vähintään miljardi euroa, joista se voi siirtää suurimman osan kunnille.

Valtio saa tänä vuonna 2,8 miljardia enemmän tuloja kuin on budjetoitu ja ensi vuoden budjettikin on suunniteltu 2 miljardia ylijäämäiseksi. Rahasta siis ei ole pula. Tehyn työtaistelu parempien palkkojen puolesta on enemmän kuin oikeutettu.

Lisää liksaa hoitajille

Tänään oli terveydenhoitoalan työntekijöiden mielenosoitus. Osallistuin siihen tukeakseni heidän kamppailuaan parempien palkkojen puolesta. Harvoin olen päässyt olemaan mukana niin taisteluhenkisessä ja poliittisesti terävässä mielenosoituksessa.

Marssi Helsingin stadionilta eduskuntatalolle oli värikäs ja määrätietoinen. Eduskuntatalolla pidetty varsinainen mielenosoitus kertoi sen, että hoitajat ovat saaneet mittansa täyteen. Hallituspuolueiden Kokoomuksen, Keskustan, Vihreitten ja RKP:n edustajat buuattiin ja vihellettiin hiljaisiksi. SDP:n Heinäluomaltakin vaadittiin tekoja ei sanoja.

Vastikään on paljastunut, että valtio on saamassa 2,8 miljardia euroa enemmän verotuloja kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Ensi vuoden budjettiesitys on laadittu kaksi mijardia ylijäämäiseksi. Kyse ei siis ole rahapulasta. Valtiolla on varaa laittaa hoitajien palkka-asiat kuntoon vaikka kertaheitolla eikä siihen tarvita kuin osa ylijäämistä.

Hoitajat todella tarvitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on paitsi tulonjaon oikeudenmukaisuuden, myös julkisten palvelujen kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia.

Palkankorotukset eivät ole investointien siirron syy

Järvenpään ensi vuoden talousarvion valmistelusta on laskettu liikkeelle legenda, joka on ilmiselvä uutisankka. Täytenä totuutena väitetään, että kunta-alan palkkaratkaisu aiheuttaa tälle vuodelle päätettyjen investointien siirtymisen. Tosiasia on kuitenkin se, että esimerkiksi Saunakallion koulun peruskorjausta ja laajennusta ei aloitettu keväällä, kuten piti. Lykkäyspäätös on siis tehty paljon ennen kuin on voinut olla tietoa palkkaratkaisujen suuruudesta. Sopii epäillä oliko sitä tarkoituskaan aloittaa tänä vuonna, vai oliko sekin vain eduskuntavaalitäky.

Kuntien työntekijät ja erityisesti tehyläiset pyritään syyllistämään kuntien talouden ahdingosta. Eduskuntapuolueet lupasivat vaalien alla Kokoomuksen johdolla korottaa julkisen sektorin hoitohenkilökunnan peruskuukausipalkkoja konkreettisesti 500 eurolla. Tämä vaalilupaus on täytettävä ja valtion osallistuttava sen kustannuksiin täysimääräisesti. Esillä ollut 150 miljoonaa riittää vain 30-50 euron korotuksiin.

Kuntien työntekijöiden syyllistäjät jättävät myös ottamatta huomioon sen, että valtion ensi vuodelle tehdyssä budjettiesityksessä on leikattu sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen kuntien valtionosuuksia yhteensä 480 miljoonalla eurolla.

He jättävät ottamatta huomioon myös sen, että menossa olevalla työehtosopimuskierroksella palkat tulevat nousemaan ensi vuonna lähes alalla kuin alalla yli 5 prosenttia. Valtio ja kunnat saavat kaikista palkkojen korotuksista tulo- ja välillisinä veroina noin puolet. Kunnallisverotuksen kautta kunnat saavat keskimäärin 15 prosenttia kaikkien työssäkäyvien palkankorotuksista.

Valtion budjettiesitys on laadittu 2 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Rahasta ei siis ole pula. Hoitajat ansaitsevat kaiken tuen palkkavaatimuksilleen. Se on pitkällä tähtäimellä kuntien ja kuntalaisten etu.

Koolla on väliä

Järvenpään ja Keravan kaupunkien johtoporukoiden masinoima hanke Tuusulaan kuuluvien alueiden kaappaamiseksi on saanut pelimiehet liikkeelle ja käynnistämään taas keskustelut kuntien yhdistämisestä.

Kokoomuksen järvenpääläinen valtuutettu Graeffe ja keravalainen vihreitten entinen puoluesihteeri Heikkinen masinoivat lennokkaasti Järvenpään ja Keravan yhdistämistä. He tuovat julki sen tavoitteen, joka on mielestäni ollut kaiken aikaa Ristikydön alueen Tuusulalta kaappaamisen taustalla. Perusteluissaan aateveljet vannovat kasvun ja bisnesmaailman intressien nimiin.

Ystäväni Lassi Markkanen liputtelee kolumnissaan (V-U 26.9.) Trio-hankkeen uudelleenlämmittämisen puolesta. Perustelut ovat olevinaan filosofisempia kuin kovan linjan poliitikoilla, mutta yhtä kaikki ne palvelevat saamaa suurten kokonaisuuksien kasvattamisen ideaa.

Kuntien yhdistämistä perustellaan hurmahenkisesti vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymisellä, jota Graeffe ja Heikkinen harrastavat. Markkanen perustaa kuntaliitoshankkeen muka loogiseen ajatteluun ja johonkin yleiseen yhteiskunnallisen hyvään. Kuntien yhdistäjät uskovat, että palvelut tulisivat suuremmissa yksiköissä nykyisiä kuntarakenteita edullisemmiksi ja tehokkaammiksi. Tätä ei kuitenkaan edes yritetä todistella. Ehkä siksi, että sellaisia todisteita ei ole olemassa.

Kuntien yhdistymisen vaikutuksista kuntien menoihin on tehty tutkimus vuonna 2003. Tämä tutkimus löytyy Kuntaliiton internetsivuilta ja sen on teettänyt sisäministeriö. Jokaisen kunnallispoliitikon soisi tutustuvan siihen.

Tutkimuksessa selvitettiin erikseen vuosina 1971 – 81 tehtyjä liitoksia, joita on noin 40 ja 1989 – 97 tehtyjä liitoksia, joita on kymmenkunta. Lisäksi on analysoitu kuntien menorakennetta eri suuruusluokan kunnissa sekä tehty lyhyitä muissa maissa tehtyjen kuntaliitosten yhteenvetoja. Kaikista tutkituista kuntaliitoksista yhteinen johtopäätös on yleistetty siten, että kuntaliitos ei vähentänyt liitoskuntien keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja. Menot ovat erityisesti 70-luvun liitoksissa pikemminkin kasvaneet vastaavankokoisiin vertailukuntiin nähden, joka koskee ennen muuta opetus ja terveydenhuollon menoja. Myöskään väitteet 90-luvun kuntaliitoksista koituneista merkittävistä säästöistä ei saa tukea tähän mennessä kertyneestä aineistoista.

Raflaavin kuntaliitoksia ja suurkuntia vastaan puhuva johtopäätös syntyy vertailtaessa kuntien menoja suhteessa niiden kokoon. Pienimmät käyttömenot asukasta kohden keskimäärin on selvityksen mukaan alle 10 000 – 40 000 asukkaan kunnissa. Tähän suuruusluokkaan sijoittuvissa kunnissa käyttömenot olivat vuonna 2000 keskimäärin noin 22 000 – 23 000 euroa/asukas. Tätä suuremmissa kunnissa ne olivat reippaasti suuremmat.

Kunnan koolla on siis todellakin väliä. Minä kannatan järkisyistä ja kuntalaisten edun nimissä nykyisten kuntarakenteitten säilyttämistä Keski-Uudellamaalla. Nykyisissä puitteissa toetutuva kunnallinen itsehallinto on siinä määrin arvokas asia, että en voi olla mukana riskeeraamassa sitä minkään huuhaaperusteisen hankkeen takia.

Tuli aloitteen paikka

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa kävi ilmi, että tälle vuodelle päätetyt yli 3 miljoonan euron investoinnit aiotaan esittää lykättäväksi ensi ja tuleville vuosille. Tai oikeastaan niitä on pakko lykätä, koska niitä ei ole vielä aloitettukaan. Virkamiehet ovat jättäneet toteuttamatta valtuuston viime syksynä tekemiä päätöksiä. Kyse on Järvenpään oloissa merkittävästä investointien osuudesta ja ne kohdistuvat muun muassa tärkeisiin koulujen peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin.

Johtavat virkamiehet perustelivat investoijntien lykkäämistä muun mussa sillä, että rakennusurakoiden hinnat ovat nousseet liian korkeiksi. Tämä kertoo siitä, että tosiasiassa kuntien rakennushankkeissa ei ole minkäänlaista hintakilpailua ja firmat suorastaan rahastavat kuntia niiden rakennusurakoissa.

Tilanne kirvoitti tekemään SKP:n valtuustoryhmän nimissä seuraavan valtuustolaoitteen:

Monissa kunnissa vuokra-asuntotuotanto on jäädytetty ja tärkeitä investointeja esitetään lykättäväksi sillä perusteella, että yksityiset rakennusyhtiön ovat hinnoitelleet rakennusurakat ylivoimaisen korkeiksi.

Rakennusyritykset käyttävät hyväkseen tilannetta, jossa kunnilla ei ole omaa rakennustoimintaa, eikä näin ollen myöskään siihen perustuvaa vertailevaa hintakilpailua. Käytännössä rakennustoiminta kunnissa on monopolisoitunut yksityisten rakennusyritysten käsiin. Muodostunut tilanne on epäterve ja johtaa asumisen hinnan edelleen kallistumiseen.

Esitämme, että Järvenpään kaupunki tekee pikaisesti aloitteen Keski-Uudenmaan alueen kunnille yhteisen kuntayhtymän, liikelaitoksen tai rakennusyhtiön perustamiseksi, joka tarjoaisi rakennusalan palveluja kuntien tarpeisiin. Näin saataisiin rakennustoiminnan kustannukset kuriin ja tarkempaan kontrolliin. Kuntien yhteinen rakennustoiminta, joka ei perustuisi liiketaloudelliseen voitontavoitteluun, mahdollistaisi välttämättömien investointien kuten koulujen ja muiden kuntien kiinteistöjen korjaamisen ja laajentamisen aikatauluissa pysymisen sekä kunnallisen vuokra-asuntotuotannon toteuttamisen.

Alibudjetointi uhkaa palveluja

Tänään olen valmistautunut Järvenpään kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa käydään ensivuoden budjetin lähetekeskustelu. Sekavanoloisesta virkamiesten valmistelusta ja hallintokuntien esityksistä ei saa kovinkaan tarkkaa käsitystä tilanteesta puhumattakaan tulevista tarpeista. Vertailut edellisiin talousarvioihin paljastaa kuitenkin sen, että raamit on vedetty tiukalle ja palvelujen karsimista esitetään monissa paikoissa.

Alimitoitetut raamit ovatkin johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen väline, jolla hallintokunnat pakotetaan palvelujen karsimiseen. Näyttää siltä, että näille raameille ei ole oikeasti mitään asiallisia perusteita. Erityisesti tämä koskee suurinta hallinnonalaa, eli sosiaali- ja terveystointa. Jo useampana vuotena peräkkäin on sosiaali- ja terveystoimen budjetti ollut alimitoitettu ja valtuusto on tehnyt päätöksiä melko mittavistakin lisäbudjeteista. Nyt sosiaali- ja terveyslautakunnassa on kyseenalaistettu kaupunginhallituksen raamit ja vaadittu lisää rahaa palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kaupunginhallituksen raameissa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon jo tähän menessä sovittujen työehtosopimusten kustannusvaikutuksia puhumattakaan, että olisi ennakoitu terveydenhoitoalan mahdolliset ja todennäköiset palkkojen korotukset.

Aionkin esittää puheenvuorossani lisää määrärahoja ensi vuoden talousarvioon.

Alibudjetoinnin lisäksi kaupungin johtavat virkamiehet pelaavat taskulaskinpeliään investoinneilla. On ihan pakko kysyä, että mitä virkaa ja merkitystä on valtuuston päätöksillä, jos loppuvuodesta -niin kuin nyt näyttää tapahtuvan - talousarviossa päätettyjä investointeja lykätään vuodella tai useammalla eteenpäin. Mukana on muun muassa Saunakallion koulun peruskorjaus ja laajennus, johon budjetoitiin tälle vuodelle yli 2 miljoonaa euroa ja jonka piti alkaa viime keväänä.

Kaupungin johtoeliitti näytää rakentavan itselleen pelivaraa kahta kautta - pakottamalla alibudjetoinninnilla karsimaan palveluja ja leikaamalla jo päätettyjä investointeja jäkikäteen. Valtuutetut ovat oikeutetusti turhautuneita tähän menoon. Heitä ei enää käytetä pelkästään kumileimasimina, vaan heillä pyyhitään päytää mennen tullen.

Kuntien naistyöntekijät petettiin

Kunta-alan työehdoista saavutettu sopimus ei tasoltaan kovinkaan merkittävästi poikkea teollisuusaloilla jo aikaisemmin tehdyistä sopimuksista. Kun otetaan huomioon, että teollisuudessa liukumat ovat yleensä suurempia kuin kuntasektorilla, jää kuntien työntekijöiden palkkakehitys sopimuskauden aikana edelleen jälkeen. Erityisesti tämä koskee naisten palkkoja.

Eduskuntapuolueet - Kokoomus etunenässä - lupasivat eduskuntvaalien alla konkreettisesti korottaa naisvaltaisen terveydenhoitoalan työntekijöiden peruskuukausipalkkoja 500 eurolla. Nämä lupaukset tehtiin nimenomaan naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Tämän suhteen valtiolla ja kunnilla on aivan keskeinen rooli. Kuntien 430 000 työntekijästä yli 2/3 on naisia.

Nyt tehty sopimusesitys nostaisi kuntien työntekijöiden palkkoja keskimäärin noin 11 prosentia.
Vanhasen hallituksen 150 miljoonan euron panostus kunta-alan palkkaratkaisuun on alle 1 prosentti kuntien työvoimakustannuksista. Se on tietenkin täysin riittämätön korjaamaan naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Kuntien palkat ovat ilman sivukuluja noin 13 miljardia euroa. Esitetty palkkaratkaisu nostaisi sitä kahden vuoden ja neljän kuukauden kuluessa noin 1,5 miljardilla. Tästä summasta valtio saa takaisin välittömästi tuloveroina ja välillisesti arvonlisä- ja muina veroina 30-40 prosenttia.
Todellisuudessa valtio tulee siis saamaan kuntien palkkaratkaisun johdosta satoja miljoonia enemmän tuloja sopimuskauden aikan kuin se siihen satsaa. Kunnatkin saavat kunnallisveroina takaisin noin 15 prosenttia jokaisesta lisäeurosta, joka työntekijöille palkankorotuksina tulee.

Hallitus on törkeästi pettänyt lupauksensa naisten palkkojen korjaamisesta ja sen lisäksi se on tekemässä taas uuden tulonsiirron kunnilta valtiolle väistämällä velvollisuutensa osallistua kuntien palkaratkaisuun sen suuremmalta osin. Erityisen törkeäksi tämän petoksen tekee se, että hallitus on antanut budjettiesiyksen, joka on yli 2 miljardia euroa ylijäämäinen.

Osakuntaliitokselle ei ole perusteita

Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen esitys Tuusulan alueiden liittämisestä Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin saa nyt paljon julkisuutta. On menossa niin sanottu hypettämisvaihe, jolla pyritään luomaan hankkeelle myönteistä ilmapiiriä ja suoranaista toteutumisen väistämättömyyden tunnelmaa. Alanen itse totesi, että 1/3 esityksestä on faktaa ja 2/3 psykologiaa. Järkeviä perusteita sille on erittäin vaikea nähdä.

Allekirjoittaneenkin nimi on mainittu hankkeen raportissa eräänä johtoryhmän jäsenenä. Osallistuin yhteen tilaisuuteen edesmenneen Ilkka Järvisen varamiehenä. Kyseisessä tilaisuudessa ilmoitin eriävän mielipiteen hankkeesta ja olen sitä vastaan edelleen. Itse asiassa hankkeen ympärillä menossa oleva propagandakampanja saa epäilemään sitä entistäkin enemmän.

Alasen esityksen perusajatus on se, että Tuusulan alueiden kaappaaminen palvelee pääkaupunkiseudun ja niin kutsutun metropolin rakentamisen tarpeita. Tämä ajatus on ylhäältä annettu ja liittyy hallituksen ajamiin kuntahankkeisiin, joiden pääidea on suurten yksiköiden ja kuntien synnyttäminen. Suurten yksiköiden ja jopa metropolin väitetään olevan ainoa ratkaisu palvelujen turvaamiseksi. Tästä ei ole mitään faktaa eikä todisteita. Päinvastoin, kaikki kokemukset suurista yksiköistä puhuvat niiden tehottomuudesta, epädemokraattisuudesta ja markkinaehtoisuudesta.

Maailmalla on paljon metropoleja, joista yhtään ainoata ei ole sellaista, jossa lähtökohtana olisi ihmisten edut. Ne ovat bisnesmaailman temppeleitä. Kaikkien metropolien kääntöpuolena ovat slummit ja äärimmäinen kurjuus. Tätäkö halutaan myös Suomeen? Alaselta ja muilta hankkeen ajomiehiltä jää vastaamatta siihen arkipäiväiseen kysymykseen, että mitä varten valtaosa suomalaisista pitäisi asuttaa ns. pääkaupunkiseudulle?

Hankkeen kytkeytyminen pääkaupunkiseudun ja metropolialueen rakentamiseen, nostaa todellakin esiin sen kysymyksen, että kenen intressiä tässä nyt oikeasti ajetaan. Helsingin rosvoretki Siposeen on nyttemmin paljastunut kaupungin omissakin suunnitelmissa hankkeeksi, jolla ajetaan rakennusyhtiöiden pyrkimystä saada laajoja alueita yksinoikeudella haltuunsa ja rakennettavaksi. Kaavailut rakentaa Ristikydön alueelle 20 000 asukkaan ja Purolaan 6000 asukkaan kokonaisuus pistää epäilemään vastaavien hankkeitten olemassaoloa.

Järvenpään ja Keravan kaupunkien eliitillä on ihan ikiomat perusteensa kaappaushankkeelle. Heidän mielestään kaupungit tarvitsevat lisää elintilaa. He ovat ylentäneet itsensä arjalaiseen rotuun, jolla on mielestään hallussaan oikeat ajatukset ja välineet kuntapolitiikan toteuttamiseen. Tämä oikeuttaa elintilan laajentamisen ja Tuusulan elintilan kaventamisen.

Alasen eikä Järvenpään ja Keravan johtajien selvityksissä ole pantu mitään painoa sille realiteetille, että kaupunkien nykyisille asukkaille tulee todella kalliiksi kymmenien tuhansien uusien asukkaitten palveluvarustuksen rakentaminen. Missään tapauksessa niitä hommia eivät markkinavoimat ja bisnestahot tule hoitamaan. Järvenpäässä pitää laittaa Jampan kohta 40 vuotta rempallaan olleet ja Nummenkylän sekä muiden reuna-alueiden palvelut kuntoon ennekuin ryhdytään haalimaan lisää tehtäviä.